Hallituksen kehysriihen linjauksista monet ovat eläkeläisille kielteisiä, vaikka suorilta eläkeleikkauksilta vältyttiin. Erityisesti sote-palveluihin kohdentuvat leikkaukset ovat vahingollisia
tilanteessa, jossa moni eläkeläinen ei saa tarvitsemiaan palveluita.
Keskeisin myönteinen asia on, että hallitus tuli järkiinsä eikä leikannut työeläkeindeksejä. Indeksien leikkaus olisi alentanut pysyvästi kaikkien työeläkettä saavien toimeentuloa. Leikkauksesta ei olisi myöskään saatu juurikaan vahvistusta valtiontalouteen. Indeksien kohtalo palautuu nyt työmarkkinajärjestöjen pöydälle, jolle on annettu aikaa tammikuun 2025 loppuun.
Kielteistä sen sijaan on keskituloisiin ja sitä suurempiin yli 1900 euron kuukausieläkkeisiin ulottuva veronkiristys. Muuten hallituksen esittämissä tuloveron korotuksissa painotetaan suurituloisimpia. Tuloveron merkittävää kiristämistä voidaan pitää hieman yllättävänä ottaen huomioon hallituksen kokoonpano ja hallituspuolueiden puheet ennen vaaleja.
Arvonlisäveron korotus 1,5 prosenttiyksiköllä oli odotettu. Se kohdentuu luonteensa vuoksi voimakkaasti nimenomaan pienituloisille. Tästäkin syystä on välttämätöntä pitää kiinni eläkkeiden täysimääräisistä indeksikorotuksista, joilla voidaan korvata arvonlisäveron korotuksen aikaansaama hintojen nousu.
Yksittäisistä kehysriihen säästötoimista ehkä eniten huolettaa hoitajamitoituksen höllentäminen 0,6:een. Hoitajamitoitus on ollut monien eläkeläis- ja muiden järjestöjen pitkäaikainen tavoite, joka ottaa nyt takapakkia. Tämä vähentää hoitavia käsiä monissa yksiköissä ja heikentää ennestäänkin työvoimapulasta kärsivän hoiva-alan houkuttelevuutta ja mainetta.
Eläkeläisille leikkauksia vaatineet puheenvuorot saivat kehysriihessä vastakaikua. Leikkausten vaatijoilta näytti jäävän huomaamatta se, että eläkeläiset ovat kuitenkin ryhmänä pienituloisempia kuin palkansaajat. Vaikka eläke olisi keskitasoa suurempi, on harvoin kyse aidosti suurituloisesta ihmisestä.
Eläkeläisten toimeentuloa murennetaan paloittain eri puolilta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksujen korotus vaikuttaa moniin eläkeläisiin. Maksujen nousu on merkittävä, ottaen huomioon palvelumaksuihin vuoden alusta tehdyt 10 prosentin inflaatiokorotukset. Toiseksi lääkekorvausten alkuomavastuuta korotetaan 50 eurosta 70 euroon. Toivottavasti hallituksen vastapainoksi lupaama korvausten jaksottaminen myös toteutuu. Kolmanneksi välillinen vaikutus on lähipalveluiden karsimisella tai lakkauttamisella. Tämä lisää monien eläkeläisten liikkumisen kuluja. Eri toimien yhteenlaskettu vaikutus on suuri, jos ne koskettavat samoja ihmisiä.
Myös sosiaali- ja terveysalan järjestöjen valtionavustusten leikkaus jopa neljänneksellä voi osoittautua yhteiskunnalle erittäin vahingolliseksi. Järjestöt ovat tärkeä osa lukemattomien eläkeläisten palveluita ja hyvinvointia. Järjestöissä tehdyllä vapaaehtoistyöllä on suuri arvo, ja leikkausten aiheuttamaa vapaaehtoisten kaikkoamista on jälkikäteen vaikeaa tai mahdotonta korvata.
Saamme kuitenkin todennäköisesti odottaa pitkälle syksyyn ennen kuin tiedämme, kuinka suuri osa avustusten leikkauksesta osuu eläkeläistoimintaan.
JAN KOSKIMIES
Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja
Mikä kehysriihi?
Kehysriihi on vuosittain maalis–huhtikuussa pidettävä hallituksen neuvottelu, jossa hallitus tarkastelee lähivuosien julkista taloutta. Tämän kevään kehysriihi pidettiin valtioneuvoston juhlahuoneistossa 15.–16. huhtikuuta. Hallitus piti neuvottelutuloksesta tiedotustilaisuuden tiistaina 16. huhtikuuta.
Julkisen talouden suunnitelma kattaa koko julkisen talouden, eli valtiontalouden lisäksi kuntatalouden, hyvinvointialueiden talouden, työeläkelaitokset ja muut sosiaaliturvarahastot. Suunnitelma sisältää valtiontalouden kehyspäätöksen, joka antaa raamit valtion menoille.