Hallituksen kaavailema pienten eläkkeiden korotus saa kiitosta Eläkeläiset ry:ltä. Eläkeläiset ry:n
toiminnanjohtaja Jan Koskimies on toiveikas siitä, että yhteiskunnallinen ilmapiiri on vihdoin kääntymässä ikäystävälliseksi ja ikäväestön toimeentulovaikeudet otetaan tosissaan.
– Pienten eläkkeiden korottaminen on suunnanmuutos vuosien indeksijäädytysten ja muiden eläkeläisten toimeentuloa heikentäneiden leikkausten jälkeen. Edellisestä tasokorotuksesta kansaneläkkeeseen on aikaa yli 10 vuotta. Me näemme korotuksen ensimmäisenä askeleena polulla kohti luvattua 100 euron eläkkeiden korotusta.
– Vihdoin eläkeläisköyhyyteen puututaan myös tehokkaalla ja oikeudenmukaisella keinolla, eli korottamalla takuueläkkeen lisäksi myös kansaneläkettä. Näin korotuksesta hyötyvät myös ne, jotka saavat pienen työeläkkeen lisäksi osittaista kansaneläkettä. He ovat olleet pitkään väliinputoajia. He ovat myös työelämän muutoksen myötä kasvava joukko.
Hallituksen esitysluonnoksen mukaan eläkkeitä korotetaan ensi vuoden alusta siten, että takuueläke nousee 50 eurolla ja täyteen kansaneläkkeeseen tulee 31 euron korotus. Kansaneläkkeen korotus pienenee eläkkeen noustessa asteittaan siten, että 1 000 euron eläkkeessä korotus on 19 euroa. Kaikkiaan noin 609 000 eläkeläistä tulisi saamaan pienen korotuksen eläkkeeseensä.
Jan Koskimies peräänkuuluttaa laaja-alaista ohjelmaa eläkeläisköyhyyden torjumiseksi.
– Eläkkeiden korotus ei riitä, vaan on hillittävä asumismenojen kasvua, lääkekuluja, asiakasmaksuja ja liikkumisen hintaa. Nämä kaikki ovat merkittäviä tekijöitä eläkeläisten toimeentulon vaikeuksissa, ja aiheuttavat eriarvoisuutta eläkeläisten keskuudessa. Myös tasa-arvotyötä tarvitaan. Kun työelämässä naisen euro on 83 senttiä, on naisen eläke-euro vain 68 senttiä.
Pekka sanoo
Hyvä alku on tämä.
Positiivisia asioita alkaa tapahtumaan kun käydään vaaleissa äänestämässä selvinpäin.
Ripatti, pian eläkkeellä sanoo
Minkälainen hintalappu tulisi, jos max 1000 euron eläkkeistä ei perittäisi enää veroja lainkaan? Byrokratia pienenisi samoin tämä loputon jokaisen hallituksen vatuloiminen samoista asioista vuosikymmenestä toiseen. Eläkeläisten ostovoima lisääntyisi ja sitä kautta valtio saisi alveina euronsa ainakin osittain takaisin. Jos satsaus autojen kierrätysmaksuihin kannattaa taloudellisesti, niin eikö kannattaisi tosissaan miettiä pienten eläkkeiden verovapauttakin. Olisko todella liian kallista? Tosin siinä tietty kävisi niin, että vaalien alla ei voisi enää kalastella irtoäänia ”vappusatasilla”. Jos järjestelmää haluttaisiin kehittää ja parantaa hyvinvointia, niin tämä olisi yksi askel eteenpäin.