Onko Suomi hyvä maa eläkeläisille?

Jäsenristeilyn keskustelutilaisuudessa puitiin vanhushoivaa ja eläkejärjestelmää.

Teksti ja kuvat: TUOMAS TALVILA

Mikä ratkaisee sen, onko Suomi hyvä maa eläkeläisille vuonna 2027? Mitkä asiat ovat eläkeläisten arjessa hyvin ja mitä pitäisi kehittää? Muun muassa näitä kysymyksiä puitiin keskustelutilaisuudessa, joka järjestettiin keskiviikkona Eläkkeellä hyvässä -seurassa -risteilyllä.

Panelistit olivat Suomen Elintarviketyöläisten liiton puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen, yliopistotutkija Sinikka Torkkola Tampereen yliopistosta ja Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja Martti Korhonen. Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Matti Huutola johdatteli keskustelua.

Myönteisiä näkymiäkin toki on. Sinikka Torkkola totesi, että hoidon ja hoivan laatu on parantunut, elämme pidempään ja olemme terveempiä koska moni sairauksia osataan hoitaa aiempaa paremmin.

Suuri ongelma kuitenkin on kulttuurissa ja ilmapiirissä.

– Miten voi olla mahdollista, että vanhoista ihmisistä niin usein puhutaan taakkana? Miten voi olla mahdollista, että yhteiskunta joka on yksi maailman rikkaimmista ei voi ottaa kunnollista vastuuta, Torkkola kysyi.

– Meillä on kaikki eväät järjestää vanhusten hoiva sellaiseksi että ihmiset voivat hyvin. Suurin haaste on poliittisissa päätöksissä.

Martti Korhonen oli samalla linjalla.

– Olemme maailman rikkaimpia maita mutta emme silti pysty hoitamaan heikoimpiamme. Hoito pitää priorisoida hoito järkevästi mutta sitä pitää olla riittävästi.

– Olemme myös koulutetumpia kuin koskaan, mutta emme viisaampia. Nyky-yhteiskunnassa kaivattaisiin enemmän valmiutta välittää toisistamme ja niistä jotka tarvitsevat apua ja hoitoa, totesi Veli-Pekka Kuntonen.

Hän pohti myös vanhustenhuollon palveluiden yksityistämisen vaikutuksia.

– Yrityksen tehtävä on voiton maksimointi. Mutta jos jää määrittelemättä se, millä keinoin ja mistä se voitto tehdään, saadaan pahimmillaan laitoksia jotka ovat aliresursoituja, jotta saisivat tehtyä voittoa.

Myös yleisön joukosta osallistuttiin keskusteluun.

Taimi Sulkupuro Tornion Eläkeläisistä kertoi olleensa ”hiivatin hyvällä näköetäisyydellä ja myös sisällä hoitoruletissa, työntekijänä 42 vuotta sekä etelässä että Pohjois-Suomessa ja myös Pohjois-Ruotsissa ja Pohjois-Norjassa.”

– Tänä päivänä Suomessa ja myös Ruotsissa, jota usein pidämme esikuvanamme, on koirakennelissä parempi kontrolli kuin vanhojen ihmisten hoidossa, hän kiteytti.

– Näitä epäkohtia pitää nostaa esiin, niistä pitää puhua. Aletaan vihaisiksi vanhuksiksi, Sulkupuro kannusti.

Sirpa Puhakka sanoi lainsäädännön olevan melko hyvällä tasolla, mutta hoiva-alan ihmiset eivät pysty tekemään työttään, koska heitä ei ole tarpeeksi

– Hoitajamitoitus, jota tämä hallitus kaiken lisäksi laski, ei pidä yhtään kutiaan siellä kentällä. Hoitajat todella kärsivät henkisestä stressistä kun eivät pysty tekemään työtään kunnolla.

SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄSTÄ puhuttaessa esiin nousi esiin työelämän muutostahti.

– Työeläkejärjestelmä on rakennettu toistaiseksi voimassa olevien, vakituisten työsuhteiden varaan. Koko ajan kuitenkin lisääntyy – mitä pidän hyvin epätoivottavana – työn teettäminen erilaisilla niin sanotuilla epätyypillisillä työsuhteilla. Kaikista epämääräisin ilmiö on kevytyrittäjyys, totesi Veli-Matti Kuntonen.

– Tämä luo järjestelmälle paineen, johon on pakko löytää ratkaisuja tulevaisudedsa. Tullaan näkemään ihmisiä, jotka joutuvat tulemaan toimeen erittäin pienillä eläketuloilla.

Viimeisin, työmarkkinajärjestöjen eläkejärjestelmäneuvottelujen pohjalta rakennettu suuri eläkeuudistus, hyväksyttiin eduskunnassa toukokuussa.

Kuntonen painotti, miten tärkeää on että uudistuksista neuvottelevat nimenomaan työntekijä- ja työnantajapuolet eli partit.

– Eläkejärjestelmän kaltaisen yli ajan ulottuvan järjestelmän uskottavuuden kannalta on olennaista, että suunta ei muutu, kun poliittiset voimasuhteet eduskunnassa muuttuvat.

Myös Martti Korhosen mukaan työeläkejärjestelmä on rakenteeltaan onnistunut.

– Mutta työsuhteet muuttuvat, tekoäly tulee, emmekä me välttämättä edes hahmota, miten työ ja sen jakautuminen muuttuvat hyvin nopeallakin ajalla. Mistä eläkejärjestelmän raha kerätään?

Sinikka Torkkola nosti esiin pientä eläkettä saavien naisten aseman.

– Eläkeläisköyhyys koskee nimenomaan pienellä eläkkeellä olevia naisia, jotka usein ovat leskiä. Eikö olisi mahdollista tehdä jossain ratkaisussa niin sanottu naiseläke-erä, jossa naisten pienimpiin eläkkeisiin tulisi erityinen korotus?

Risteily oli menestys
Eläkkeellä hyvässä seurassa -risteilyllä 15.-16.9. oli mukana 900 eläkeläistä eri puolilta maata. He saivat nauttia monipuolisesta ohjelmasta ja Tallink Siljan Victoria I -laivan palveluista. Palaute tapahtumasta on ollut myönteistä.

Katso kuvia risteilyltä. Kuva vaihtuu klikkaamalla reunaa.

Kulttuurikavalkadi
Risteilyn Kulttuurikavalkadissa nähtiin ja kuultiin yhdistysten omaa ohjelmaa. Katso kuvia alta. Kuva vaihtuu klikkaamalla reunaa.