Koronarokotukset jakavat mielipiteitä ikääntyvien vieraskielisten joukossa. Lähes puolet järjestöjen tekemään kyselyyn vastanneista haluaa rokotteen, mutta moni vielä empii.
Kuuden vieraskielisten ikääntyvien toimintaa toteuttavan järjestön yhteistyössä tekemä kysely kartoitti vieraskielisten ikääntyvien ajatuksia koronarokotuksista. Kyselyyn vastanneista yli 50-vuotiaista vieraskielisistä liki puolet (47 %) aikoi ottaa rokotuksen. Noin neljäosa (24 %) vastaajista suhtautui rokotuksen ottamiseen kielteisesti ja liki kolmannes (29 %) ei vielä osannut sanoa, aikooko ottaa rokotteen vai ei.
Moni kaipaa päätöksen tueksi vielä tietoa rokotteen turvallisuudesta ja hyödyistä. Kyselyyn vastaajista yli puolet kokee, että ei ole saanut riittävästi tietoa siitä, miten oma kotikunta järjestää koronarokotukset. Omalla kielellä asiointi koetaan tarpeelliseksi rokotuksiin liittyvissä asioissa.
Ikääntyvien vieraskielisten parissa toimivat omankieliset ryhmänohjaajat keräsivät tietoa järjestöjen toiminnan piirissä olevilta yli 50-vuotiailta puhelinhaastatteluin. Lisäksi käytössä oli sähköinen kyselylomake. Tiedot kerättiin 4.2. – 5.3. Kaikkiaan kyselyyn vastasi 121 henkilöä.
Koronarokotuksesta kieltäytyviä (29 vastaajaa) epäilytti eniten rokotteen turvallisuus. Hieman yli neljäsosa kieltäytyvistä ajatteli, ettei rokotus auta. Viidellä vastaajalla rokotuksesta kieltäytymisen syy oli jo sairastettu korona.
Koronarokotteen ottamista empiviä vastaajia oli 35. Ylivoimaisesti suurin syy empimiselle oli rokotteesta saadun tiedon riittämättömyys. 86 % näistä vastaajista ajatteli, etteivät he olleet saaneet vielä riittävästi tietoa rokotteen turvallisuudesta tai hyödyistä. Viidesosa empivistä oli vielä epätietoisia rokotusjärjestelyistä.
Tietolähteet vaihtelevat
Ikääntyvien tietolähteet koronarokotuksista vaihtelevat. Vastausten perusteella eniten tietoa koronarokotuksista saatiin suomalaisilta tv- tai radiokanavilta tai sanomalehdistä, perheenjäseniltä, ystäviltä tai tuttavilta Suomessa tai etsimällä itsenäisesti suomalaisilta verkkosivuilta. Huomioitavaa on, että kyselyyn vastanneet kokivat, että he saavat enemmän apua tarvittaessa järjestöiltä kuin viranomaisilta.
”Keskusteluissa vieraskielisten asiakkaiden kanssa saa kuvan, että uutiset tai huhut rokotteiden haittavaikutuksista tavoittavat myös vieraskielisen väestön tehokkaasti, eikä heillä välttämättä ole kosketusta asiasta suomenkielisten piirissä käytyyn keskusteluun. Siksi olisikin tärkeää saada luotettavista viranomaislähteistä riittävästi näitä pelkoja suhteuttavaa tietoa – mielellään ainakin suurimmille kieliryhmille sekä selkosuomeksi ”, kyselyn loppupohdinnassa todetaan.
Kyselyn toteuttaneet järjestöt ovatkin ehdottaneet Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:lle, että he ylläpitäisivät sivuillaan ajantasaista, selkokielistä koronatilannetta, koronarokotuksia ja -rokotteita käsittelevää diaesitystä, joita erikielisten etäryhmien ohjaajien olisi mahdollista käydä läpi ryhmäläisten kanssa. Näin vieraskielinen väestö saisi tarvitsemaansa ajantasaista ja omankielistä tietoa niiltä henkilöiltä, joihin he jo ennestään luottavat ja joiden puoleen usein kääntyvät kysymyksineen.
Työryhmässä kuusi järjestöä
Työryhmän muodostivat ikääntyvien vieraskielisten parissa toimivat kuusi järjestöä: Eläkeläiset ry:n monikulttuurinen toiminta, Käpyrinne ry:n JADE-toimintakeskus, Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry:n Omaisneuvo-toiminta, Suomen monikulttuurinen muistikeskus ry, Palvelutaloyhdistys Koskenrinne ry:n Kotona täälläkin -hanke ja Monikko ry. Työryhmän yhteisenä tavoitteena on edistää vieraskielisten ja ulkomaalaistaustaisten ikääntyvien asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa, lisätä viranomaisten tietoisuutta kulttuuri- ja kielivähemmistöistä sekä edistää ikääntyvien hyvinvointia ja osallisuutta vanhuspalveluissa.
Tiedon tarve on suuri
Lähes kaikki haastattelijoina toimineet ohjaajat panivat merkille ikääntyvillä vieraskielisillä olevan tiedon vähyyden rokotusprosessista ylipäätään. Epävarmuutta koettiin muun muassa siitä, missä, milloin ja miten ikääntyvät voivat rokotuksen saada, miten tieto omasta rokotusvuorosta ilmoitetaan ja miten jokainen voi ilmoittautua rokotukseen. Useimmat ikääntyvistä eivät ymmärrä suomea tai englantia vaan tarvitsevat tietoa omalla äidinkielellään.
Ohjaajien mielestä tietoa ei ole ylipäätään ollut riittävästi tai saavutettavasti saatavilla. Yleisin kysymys, jota ohjaajille esitettiin, koski rokotusten sivuvaikutuksia.
Moni ohjaaja pani merkille, että haastateltavilla oli pelon, ahdistuksen, yksinäisyyden ja turvattomuuden tunteita. Monet ikääntyvät ihmiset ovat yksin ja tarvitsevat apua rokotusprosessissa. Jotkut vastaajat totesivat, että elämän muut tärkeät näkökohdat ovat jääneet koronan jalkoihin, jolloin ongelmat ovat kasaantuneet. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden saaminen kestää nykyään aiempaa kauemmin. Lääkäriin on vaikeaa sopia tapaamisia ja kirurgisia toimenpiteitä lykätään. Terveystilanne aiheuttaa koronaan sairastumisen pelon lisäksi huolta yleisestä hyvinvoinnista ja pärjäämisestä.
TUOMAS TALVILA
Vastaa