Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtajan Kalevi Kivistön mielestä nyt olisi syytä ottaa lusikka kauniiseen käteen ja tehdä sote-uudistuksen jatkovalmistelu parlamentaarisesti kaikkien eduskuntapuolueiden yhteistyöllä.
– Muutaman paikan huojuvalla enemmistöllä ei näin suurta uudistusta pidä tehdä. Parlamentaarisella valmistelulla varmistettaisiin uudistuksen jatkuminen, vaikka vaalitulos johtaisi hallituspohjan vaihtumiseen.
Kivistö painottaa, että ensin olisi laitettava perusta kuntoon ja varmistettava perusterveydenhoidon toimivuus. Huolellisten kokeilujen kautta voitaisiin rauhassa luoda toimiva järjestelmä, jota voitaisiin tarvittaessa täydentää myös järjestöjen ja yksityisten tuottamilla palveluilla. Perusta olisi kuitenkin julkisella tuotannolla ja myös kuntien tulisi voida toimia palvelujen tuottajina.
– Uudistuksen tavoitteista – terveyserojen kaventamisesta, hoitoketjujen eheyttämisestä sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluista erikoissairaanhoitoon, tietojärjestelmien yhtenäistämisestä ja toiminnan saattamisesta taloudellisesti kuntaa vahvemmille harteille, maakunnille – ollaan varsin yksimielisiä. Siksi laajapohjaiselle valmistelulle ei pitäisi olla esteitä, onhan kyse vain keinojen löytämisestä yhteisesti hyväksyttyjen tavoitteiden toteuttamiseen.
– Pääministeri Sipiläkin vaati viime hallituskaudella kansallisen edun nimissä opposition mukaanottoa valmisteluun, mutta hänen itsensä johtamassa hallituksessa tämä ylevä periaate oli unohtunut. Ja miksi: siksi, että kokoomus yksin vaati palvelujen markkinoistamista ja pakkoyhtiöittämistä eikä se olisi sitä parlamentaarisessa valmistelussa saanut läpi.
– Siitä muodostuikin hallituksen tältä pohjalta valmisteleman uudistuksen sudenkuoppa. Uudistus kaatui jälleen perustuslakivaliokuntaan, joka edellytti juuri pakkoyhtiöittämisen ja palvelujen markkinoistamisen muuttamista, koska valiokunnan yksimielisen käsityksen mukaan sillä tavalla toteutettu uudistus ei takaisi kansalaisten yhdenvertaista mahdollisuutta saada palveluja. Myös uudistuksen aikataulua valiokunta piti niin tiukkana, että se vaarantaisi kansalaisten oikeusturvan.
Kivistö muistuttaa tuoreiden tutkimusten osoittavan, että terveyserot Suomessa ovat suuret ja vähiten palveluja suhteessa palvelutarpeeseen käyttävät ne, jotka niitä eniten tarvitsisivat, vähävaraiset, syrjäseuduilla asuvat ja ikääntyneimmät.
– Vain Puolassa, Espanjassa ja USA:ssa terveyserot ovat vielä Suomeakin suuremmat. Siksi on nurinkurista, että Pirua yritetään ajaa Pelsebuubilla tarjoamalla lääkkeeksi USA:n markkinaperusteista mallia, koska epäkohta on siellä vielä suurempi.
– Hallituksen esitystä on kutsuttu kaunistellen esitykseksi palvelujen käyttäjän valinnanvapaudesta. Tässä yhteydessä mieleeni on tullut muistikuva 56 vuoden takaa. Olin sairastanut silloin pitkää hoitoa vaatineen keuhkotuberkuloosin, ja kun olin kirjoittautumassa sairaalasta pois, totesi nuori lääkäri, että ongelmien uusiutuessa voisin hakeutua hänen vastaanotolleen missä päin Suomea hän silloin sattuisikin olemaan. Hän jatkoi toteamalla, että ”toistaiseksi Teillä on vielä vapaus valita lääkäri”.
– Jo ainakin puoli vuosisataa sitten valinnanvapaus oli siis elävää käytäntöä ja sittemmin sitä on yhteiskuntakin ruvennut tukemaan maksamalla Kela-korvausta yksityisten palvelujen käyttäjille ja luomalla lainsäädännöllä työnantajille velvoitteen järjestää työterveyshuolto työelämässä mukana oleville. Nyt maakunta joutuisi kilpailuttamaan perusterveydenhoidon järjestäjät. Voittaja saisi homman hoitaakseen ja asukkaiden olisi kirjauduttava ko. terveysaseman käyttäjäksi aina vuodeksi kerrallaan. Jos siinä tilanteessa haluaisi valita jonkun muun palveltuottajan, ei siihen saisi enää nykyiseen tapaan myöskään Kelan tukea. Mitäs sitä silloin valittaisiin? Itse asiassa valinnanvapaus kaventuisi.
Kivistö arvioi, että kansainvälisten jättien kiinnostus maaseudun ja pienempien kaupunkien palveluiden järjestämiseen tulisi olemaan vähäinen.
– Jopa entiseen kotikaupunkiini Jyväskylään oli vaikea saada yksityistä toimijaa edes kokeilemaan, koska he pitivät maksettavaa korvausta liian pienenä. Mikä olisi sitten tilanne maaseutukunnissa, kun yli 100 000 asukkaan kaupunkikaan ei ole tarpeeksi houkutteleva. On suuri riski, että alueelliset erot palvelujen tarjonnassa tulisivat kasvamaan. Juuri siitähän perustuslakivaliokuntakin varoitti.
– Jyväskylässä kukasta kukkaan lentävän hyönteisen mukaan nimensä saanut terveysjätti oli siis tyytymätön kunnan maksamaan korvaukseen. Lain myötä ne saisivat vahvemman otteen kustannusten maksajasta, maakunnasta. Kun hallitus puolestaan vakuuttaa, että veroja ei uudistuksen yhteydessä nosteta, jää ainoaksi mahdollisuudeksi asiakasmaksujen nostaminen. Ja ne taas ovat jo nyt Suomessa Pohjoismaiden korkeimmat. Maksujen korotus vaikeuttaisi eniten palveluja tarvitsevien vähävaraisten ja ikääntyvien palvelujen käyttöä, minkä seurauksena terveyserot kasvaisivat entistäkin suuremmiksi. Uudistuksen tavoitteen kun piti olla päin vastainen, terveyserojen kaventaminen.
Kalevi Kivistö puhui sotesta Keiteleen Eläkeläiset ry.:n 40-vuotisjuhlassa 20.7.