–Palveluista ja lääkkeistä perittävät asiakasmaksut rasittavat erityisesti eläkeläisten taloutta, maksaahan niitä kolme neljästä 75 vuotta täyttäneestä. Ne vaikuttavatkin ratkaisevasti pienillä eläkkeillä sinnittelevien toimeentuloon, toteaa Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja Kalevi Kivistö.
Iisalmen Eläkeläiset ry:n 55 vuotisjuhlassa keskiviikkona puhunut Kivistö huomautti, että uudessa sotessa rahoitus kulkee valtion kautta. Lakiesityksen mukaan valtio ei kuitenkaan aio antaa sote-palveluihin lisärahoitusta.
–Päinvastoin: valtio sanoo pienentävänsä rahoitusta 3 miljardilla eurolla siitä tasosta, joka nykyisellä palvelutasolla toteutuisi. Lopputuloksena olisi rahoituskriisi. Ja mikä olisi kriisin ratkaisu: asiakasmaksujen korottaminen, vaikka ne jo nyt ovat Suomessa Pohjoismaiden korkeimmat, totesi Kivistö.
–Asiakasmaksujen nousu romuttaisi jälleen yhden keskeisen perusoikeuden ja sote-uudistukselle alun perin asetetun tavoitteen: palvelujen saatavuuden parantamisen.
Nykyhallituksen poliittinen kaupankäynti uhkaa Kivistön mukaan romuttaa sote-uudistuksen muutkin tavoitteet.
–Sosiaali- ja terveyspalveluja ei voida liittää alkuperäisen tavoitteen edellyttämällä tavalla yhteen, koska sosiaalipalveluihin kuuluvia, virkavastuulla hoidettavia viranomaistehtäviä ei voida antaa yksityisille. Ja kun perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon tuottaminen voidaan osoittaa eri tahoille – perusterveydenhoito myös yksityisille erikoissairaanhoidon pysyessä julkisen vallan hoitamana – menetetään mahdollisuus yhdistää ne saumattomaksi hoitoketjuksi, totesi Kivistö
Kivistö sanoi, etteivät ”Pörriäiset” ja muut suuryritykset ole myöskään kiinnostuneita alueista, joissa on pieni ja paljon palveluja tarvitseva, vähävarainen väestöpohja.
–Siksi myös alueiden välinen eriarvoisuus kasvaa eikä supistu, kuten alun perin piti tapahtua.
Ns. valinnanvapaudesta järjestettyjä paikallisia kokeiluja Kivistö arvosteli toteamalla, että kokeiluista on helppo saada haluttuja tuloksia, jos kokeilussa mukana oleville annetaan kovin erilaiset taloudelliset edellytykset järjestää palveluja.
–Yksityisille annettiin neljällä alueella lääkärin vastaanottotoimintaa 300 euroa asukasta kohti eli puolet enemmän kuin terveyskeskusten saama asukaskohtainen korvaus. Tulokset kertoivat asiakkaiden tyytyväisyydestä, koska he pääsivät lääkärille. Varmasti he olisivat vielä tyytyväisempiä, jos sama rahamäärä ja samat lääkäriresurssit osoitettaisiin myös terveyskeskuksille.
–Yhdessä tapauksessa, Jyväskylässä, yksityisille annettiin sama asukaskohtainen rahamäärä kuin julkisen puolen terveyskeskuksillekin. Niinpä Pihlajalinna vetäytyikin kokeilusta vetoamalla liian pieniin resursseihin.
Lue Kalevi Kivistön puhe kokonaisuudessaan painamalla tästä
