Kävelypässien blogi: Tuli valo

PEKKA ISAKSSON

Muistatteko, Raamattunne lukeneet, mikä oli Jumalan seuraava toimi maan ja taivaan luomisen ja maan ja veden toisistaan erottamisen jälkeen?

Se oli valon luominen. Maailma oli alussa pimeä. Komea kappale valosta kuuluu kirkkoraamatun vuoden 1992 käännöksessä näin: Jumala sanoi: ” ´Tulkoon valo´ Ja valo tuli. Jumala näki, että valo oli hyvä.”

Raamatun kirjoittajat tiesivät, mikä on asioiden tärkeysjärjestys. Minulle tämä selvisi pari viikkoa sitten, kun näin maailman sananmukaisesti uudessa valossa. Olin vihdoin päässyt hoitojonossa niin pitkälle, että minulta poistettiin Tays:n Valkeakosken sairaalassa molemmista silmistä samentuneet mykiöt ja niiden tilalle asetettiin kirkkaat tekomykiöt. Luomu ei ollut tässä tapauksessa enää paras vaihtoehto.

Leikkaus meni hyvin. Se oli kivuton ja nopea toimenpide. Kaikesta henki vankka ammattitaito. Mikä parasta, henkilökunta oli sekä asiallista että mukavaa. Jos leikkausta ei voi sentään kehua miellyttäväksi kokemukseksi, ei se kuitenkaan ollut ahdistava eikä varsinaisesti epämiellyttävä. Siinä oli hupaisiakin hetkiä, kuten niiden mielikuvituksellisten kuvioiden seuraaminen, jotka näin leikkauksen kestäessä.

Leikkauksen jälkeisten päivien suurimpia hankaluuksia on ollut jatkuva lääke- ja kosteustippojen liruttelu silmiin. Onneksi itse toimenpiteen on tehnyt Erja; minun tehtäväni on ollut pitää silmät auki tippoja varten. Visaista on ollut myös kaiken rasituksen välttäminen. Se on kysynyt malttia ja kuuliaisuutta, jota onneksi olen tullut tähän ikään mennessä jonkin verran harjoitelleeksi.

Olin viime vuosina niin tottunut kaihin hämärtämään maailmaan, etten enää muistanut, miltä maailman pitäisi näyttää. Leikkauspöydältä noustuani havahduin vielä utuisten näköhavaintojen jälkeen hämmästelemään värien kirkkautta ensin lääkärin ja muun hoitohenkilökunnan asuissa ja sitten minua leikkausretkellä saattaneen Erjan puserossa.
Kotona ja lähiympäristössä olen totutellut valoon ja värien kirkkauteen. Puutarhan kukat, erityisesti valkoiset syysleimut, loistavat ja kärhöjen violetti on syventynyt hehkumaan.

Valon määrä on ollut jopa liiallinen, ja minun on ollut pakko pitää aurinkolaseja välttyäkseni heijastuksilta. Muutaman kilometrin kävelylenkeillä en ole malttanut olla kurkistelematta maailmaa lasien takaa ja ohi, kun aurinko on mennyt pilveen. Hyvältä on näyttänyt. Odotan pitempiä kävelylenkkejä ja metsäretkiä uudessa valoisessa maailmassa. Kalastuskin saa uusia vivahteita.

* * *

Vanhan sanonnan mukaan jokaisella pilvellä on kultareunus. Voi sen ajatella toisinkin päin: jokaisen kultareunuksen sisällä on tumma pilvi. Tässä tapauksessa pilviä on useita.

Maailma ei ole kirkastumisesta huolimatta parantanut pientä hiventäkään, vaan on yhä kurja paikka. Ukrainan sota jatkuu, Gazassa tapetaan ihmisiä nyt aseiden lisäksi nälänhädällä.

Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja päätti viikko sitten tv-keskustelussa sivuuttaa kaiken säädyllisyyden ja luonnehti ihmisarvio alentavasti ja loukkaavasti maahanmuuttajia yleensä ja Lähi-idästä ja Afrikasta tulleita erityisesti. Uhkakuvaksi ”väestönvaihdosta” hän maalaili tulevaisuuden, jossa ”siivot suomalaiset pidot muuttuvat kehitysmaalaiseksi, sikalaksi ja verilöylyksi”. Kaava on tuttu historiasta. Kun talous on ajettu kuralle, ovat siitä vastaavat esittäneet usein syntipukeiksi ryhmän tai ryhmiä, joita on ollut helppo luonnehtia ”vieraiksi”, ”ulkomaalaisiksi”, ”kansantovereihin” kuulumattomiksi…

Mitään yllättävää Keskisarjan käyttäytymisessä ei tässäkään suhteessa ole, mutta siitä huolimatta tai juuri sen vuoksi se on niin surkeaa. Hallituksen pakkosopu tällaisten puheiden seuraamisesta ja sanktioimisesta kertoo karusti, mihin jamaan Orpon hallituskoalitio on maan ylimmät poliittiset elimet ajanut. Sivistyneessä maassa pitäisi olla itsestään selvää, että korkeimman lainsäädäntöelimen ja korkeimman toimeenpanoelimen ei tarvitse ryhtyä tällaisiin puuhiin. Koko episodi panee epäilemään Suomen sivistystasoa ja suomalaisten poliitikkojen ammattitaitoa, siis ominaisuuksia, joiden Keskisarja arveli olevan ”lähi-itäläisillä ja afrikkalaisilla” matalammalla kuin suomalaisilla.

Paikallisestikaan ei asioiden tila ole parantunut. Facebookissa ja sitten Aamulehdessä on kerrottu lempääläisen kunnanvaltuutetun perustamasta Facebook-ryhmästä, joka karkasi täysin käsistä, jos sitä on niissä edes yritetty pidellä. Räikeää muukalaisvihaa ja ilmeisesti kiihottamista kansanryhmää vastaan. Sen ratkaisevat aikanaan oikeusviranomaiset, sillä ryhmän kirjoituksista on tehty useampiakin rikosilmoituksia.

Myös yksilötasolla kultareunusten sisältä löytyi pilvi. Se on peili. Kaihin poistaminen paljasti peilistä kasvot, jotka tosin eivät ole enää harmaat, mutta kuluneemmat ja kirjavammat kuin olin tiennyt. Sen ukkopahan kanssa olen nyt opetellut elämään.

Mutta mikäs pakko on peiliin tuijottaa, kun voi lähteä kävelylle maailmaan, joka sentään on kaunis, vaikka ei olekaan hyvä. Kävelkää tekin, hyvät ihmiset, ja nauttikaa kaikin aistein!

Kuva: Natalie Kinnear/Unsplash

Kävelypässit on eläkeläismiesten ryhmä, joka levittää liikunnan ilosanomaa. Tällä blogisivullaan Kävelypässit kirjoittavat ajankohtaisista kuulumisistaan.

——————————————————————–