Kävelypässien blogi: Liike on sittenkin lääke
PEKKA ISAKSSON
Suositun sanonnan mukaan liike on lääke. Minuun iski tässä taannoin epäilys. Kun muitakin lääkkeitä voi käyttää väärin, niin mikseipä myös liikettä.
Kovien olkapäänseudun kipujen jälkeen minulla diagnisoitiin kiertäjäkalvosinoireyhtymä. Se on vaivannut jonkin verran oikeaakin olkapäätä, mutta on ollut pahin vasemmassa olkapäässä. Sen vuoksi en ole esimerkiksi pystynyt nostamaan kättäni olkapään tasolle etenkään sivulta. Liike pysähtyy sitä yrittäessäni hyvin nopeasti kipuun. Käsi on ollut ajoittain lähes käyttökelvoton, kun oireyhtymä vie voimat käsivarresta. Öiset säryt ovat häirinneet muutenkin katkonaisia yöunia. Lukijoista muutama saattaa tunnistaa nämä oireet.
Kuten arvata saattaa, on yksi sairauden riskitekijöistä ikääntyminen. Huippunsa sairastavuus saavuttaa 60–80-vuotiailla. Sikäli olen poikkeuksellinen tapaus, että sairaus on selvästi yleisempi naisilla ja iskee tavallisesti vallitsevaan tai oikeaan käteen. Minulla se on jostakin syystä vasemmassa kädessä, joka ei ole vallitseva käsi.
Omalääkäri suositteli varaamaan ajan fysioterapeutilta. Erilaiset harjoitteet ovat oireyhtymän tärkein hoitomuoto. Muita hoitoja ovat kipulääkkeet akuutteihin kiputiloihin ja kortisonipistokset. Minäpä en noudattanut lääkärin neuvoa. Kuvittelin tilan kohenevan, kun jatkan niitä aamujumppia, joita olen kymmenkunta vuotta tehnyt ja joista olen pari kertaa kertonut blogissakin.
Kivut jatkuivat ja pahenivat. Nettisivuilla kerrottiin, että jotkin liikkeet ja erityisesti niiden toistot saattavat pahentaa vaivaa. Sitä oli vähän epäillytkin. Ajattelin, että tyhmä mikä tyhmä: olin vain todistanut jälleen kerran, että huonosta päästä kärsii koko ruumis.
Otin puhelimen kauniiseen tai ainakin toimivaan oikeaan käteen ja varasin ajan fysioterapeutilta. Sen sain tosi nopeasti, heti seuraavaksi päiväksi. Kun kerroin hänelle aamujumpastani, hän vakuutti, että liike on tässäkin tapauksessa lääke, myös ne kierrot ja venyttelyt, joita olen tehnyt. Pitää osata välttää tai joksikin aikaa hyllyttää liikkeet, jotka aiheuttavat varsinaisia kipuja. Pienet tuntemukset eivät haittaa. Voisin hyvin jatkaa aamujumppaani, kunhan kohtuullistaisin sitä. Lisäksi sain kotiin vietäväksi muutaman rappeutuvan olkapääni kuntoutukseen tarkoitetun liikkesarjan
Lähiviikot näyttävät, kuinka äijän käy. Hartaasti toivon ja uskon, että oikeista liikkeistä tulee apu. Aamujumppaa jatkan, mutta hyllytän vaivaani sopimattomat liikkeet, kunnes olkapäät ovat kunnossa. Se tosin saattaa kestää muutamia kuukausia.
Mikä parasta: kävelystä on tähänkin vaivaan apua, sopivasti annosteltuna. Siinä nimittäin käsien liike on oikeansuuntainen.
Kävelkää tekin, hyvät ihmiset!
Kävelypässit on eläkeläismiesten ryhmä, joka levittää liikunnan ilosanomaa. Tällä blogisivullaan Kävelypässit kirjoittavat ajankohtaisista kuulumisistaan.
Tuttu vaiva, en saanut takkia naulaan nostettua siinä 50-vuoden korvilla. Rannekanavat (karpaalikanavat) leikattiin molemmista kämmenistä auki ja hermopinteitä poistettiin, koska oli peukalon seudun tunnottomuutta myös yhtä aikaa.
Jotakin puntin roikutusta, sivulla- ohjetta ja kädenkääntelyä rauhallisesti.
Vaiva jäi liki 20 vuoden taakse. Sitten oikean käden pikkurilli, kipuili ja taas leikattiin rannekanavaa, nyt kyynärtaipeen yläpuolelta. Apua tuli vähän, sormeen jäi tunnottomuutta, valkosormisuutta kylmän arkuutta laajasti molempiin käsiin. Lienee tärinän aiheuttama valkosormisuus tauti. Jonka oireisiin saattaa kuulua rannekavan hermotukkoisuuskin.
Joten onistuneesta karpaalikanavan avauksesta saattaisi olla apua, tai sitten ei. Jos on vaiva kiertäjänkalvossa, niitä harvemmin enää leikataan, kun apu tulee muilla toimilla.
Minä sain vasempaan käteen tai siis olkaan kiertäjäkalvonoireyhtymän. Se tuli kuntosalissa muutama vuosi sitten, mutta todennäköisesti se on ollut tulollaan jo aiemmin. Nimittäin tunsin lievää kipua jo kohtalaisen pitkään kotona aamujumpalla ja erityisesti punnerruksessa. En kuitenkaan välittänyt siitä ennen kuin kuntosalissa vasen käsi alkoi yhä useammin täristä riippuessani tangolla. Riippuminen tuntui selässä hyvältä. No, viimein kävi niin, että riippuessani vasen käsi ikään kuin rojahti. Hieman myöhemmin ollessani muiden Kävelypässien kanssa ikäihmisten terveysmessuilla satuin huomaamaan fysioterapeuttien esittelypisteen. Kerroin oireistani ja diagnoosi oli se, jota oli jo epäillytkin. Tästä on nyt jo yli kaksi vuotta ja pahimmat kivut ovat ohi, mutta yhä tuntuu pientä ns. vihottelua, etenkin jos teen jonkin väärän liikkeen. Kuntosalin vetäjä antoi vihjeen yhdestä liikkeestä, jota käytän edelleen niin kotona kuin kävellessäni ulkona. Liikkeellä on ollut positiivinen vaikutus.