Kävelypässien blogi: Eläkejärjestelmään yritetään kajota hajota ja hallitse -opeilla

PEKKA ISAKSSON

Suomen eläkejärjestelmässä itsessään ei ole sellaisia rakenteellisia tai muita vikoja, jotka vaatisivat eläkkeiden tai niiden karttuman leikkaamista. Jos uusia suurkatastrofeja ei tule, eläkkeiden rahoitus on kaikkien laskelmien perusteella kestävällä tasolla. Kun eläkkeisiin aiotaan nyt kajota, ovat syyt muualla. Tai ehkäpä olisi parempi puhua tekosyistä.

– Toisaalta väestökehityskään ei ratkaise eläkkeiden rahoitusta, totesi Kelan entinen vanhempi tutkija VTT Pertti Honkanen alustuksessaan Kangasalan Eläkeläiset ry:n tilaisuudessa lauantaina.

Honkasta kuunteli korvat höröllä ja keskusteluun osallistui kävelypässikolmikko Antti, Aarno ja Pekka, jolla oli myös oma tehtävänsä Suoraman työväentalolla järjestetyssä tilaisuudessa. He olivat esittelemässä IKINÄ-suorotuskykytestiä ja tekemässä testejä. Tapahtuman pääasia oli kuitenkin Honkasen alustus ja siitä käyty napakka keskustelu.

Pitkin kevättä on kuultu puheenvuoroja, että nyt on eläkkeetkin pantava leikkauspöydälle. Kyllin on katseltu eläkeläisten porskuttamista kaikkien muiden kärsiessä talouslaman seurauksista. Muutamassa viiimeaikaisessa puheenvuorossa on vihjailtu inhottavasti, että takuueläkettä ja pientä työeläkettä saavien tuloero on liian pieni. Eikä tällöin ole tarkoitettu, että pieniä työeläkkeitä pitäisi korottaa, vaan sanoma on ollut ihan toinen ja päinvastainen: napsaistaanpa takuueläkkeistä, ainakin maahanmuuttajien saamista.

Kangasalan Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Jorma Mäntylä tiivistikin keskustelun oivasti vertaamalla sitä Rooman imperiumin hallitsijoiden oppeihin hallitsemisesta. Ne tiivistyivät lauseeseen ”Hajoita ja hallitse”. Kylvämällä kateutta ja kaunaa hallittujen keskuuteen heitä on helpompi hallita.

Nuoria on suorastaan peloteltu, että eläkerahat loppuvat kokonaan ennen heidän pääsemistään eläkeikään. On lietsottu luuloharhaa, että nykyeläkkeet olisivat Suomessa jotenkin kohtuuttomat. Honkasella oli siihenkin tarjota oikaiseva tieto: OECD:n tilastojen mukaan Suomen työeläkkeiden taso verrattuna niiden pohjana olleeseen palkkatasoon on kansainvälistä keskitasoa.

Honkanen huomautti, että paine eläkejärjestelmää kohtaan tulee sen ulkopuolelta. Sitä synnyttävät erityisesti työttömyys ja huono työllisyyskehitys. Ne vaikuttavat yhtäältä eläkemaksujen kertymään ja toisaalta verotuloihin. Hänen mukaansa tähän on kiinnitetty liian vähän huomiota eläkekeskustelussa, vaikka suomalaisen työttömyysajan odote elinaikanaan on noussut yli 4 vuoteen.

– Paljon ei ole puhuttu siitäkään, että eläkkeitä on viimeisten vuosikymmenten aikan jo leikattu. Sellaisia leikkauksia ovat olleet taitettu indeksi, elinkeinokertoimen käyttöönotto vuodesta 2011 ja viimeisimpinä varhaiseläkemuotojen lakkauttaminen ja asumistuen indeksien jäädyttäminen. Elinaikakertoimeen siirtyminen yksistään on leikannut eläketuloja noin 5,4 prosenttia.

Keskustelussa Marja-Leena Torkki Nokialta nosti esille vielä yhden tärkeän asian, sukupuolten tasa-arvon. Jo nyt naisten eläkkeet ovat sekä ansiotason että raskaus- ja vanhempainrahakauden matalien eläkekertymien vuoksi pienemmät kuin miehillä. Torkki tähdensi, että matalapalkkatöissä olleiden eläkeläisnaisten kestokyky loppuun kokonaan, jos eläkkeisiin vielä kajotaan. Lekkauslistoilla ovat olleet muun muassa palkattomilta ajoilta kertyneet eläkerovot.

Kävelypässikolmikko toivottavasti valistui tilaisuudessa. Jos ei viisastunut, ei syy ollut alustajan, järjestäjän eikä keskustelutovereiden. Kangasalan Eläkeläiset ry oli tarttunut todella ajankohtaiseen aiheeseen. Hyvin tehty, etenkin kun Jorma Mäntylä ja kumppanit aloittivat pitkään uinuneen yhdistyksen elvyttämisen vasta viime syksynä.

ANTTI HONKONEN:
Itse olin – Kävelypässin ominaisuudessa – miettinyt mitä ”eläimiä” eläkejärjestelmäämme jyrsii. Siihen sain avuksi Hyvinkään Eläkeläisten puheenjohtaja Juhani Kouhian tuoreen lehtikirjoituksen (joka on Eläkeläiset-netissäkin). Sen otsikko oli ”Vanhushoito ei saisi olla bisnestä”. Totta vie, ”vanhushoito on kriisissä”; kuten Kouhia kirjoittaa ja ”ilman yhteiskunnan omaa tuotantoa julkinen sektori on keskittyneiden markkinoiden armoilla, mikä heijastuu kustannusten nousuna”. Hänen päätelmänsä on, että ”heikko kilpailu on omiaan nostamaan hintoja ja heikentämään palveluiden laatua”. No, siten löytyi haittaeläin eläkkeitämme jyrsimässä!

Toimiiko eläkeläinen itse!
Kangasalla ollut Kävelypassi-kolmikko (Aarno, Antti ja Pekka I) oli mukana kysymässä tilaisuuden osallistujilta ”miten he itse voivat eli ovatko kuinka toimintakuntoisia”.

Tilaisuuden alussa oli esitelty Kävelypässien jo reilun vuosikymmenen ajan kannattelema ”Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta”-banderolli. Sehän on tullut tutuksi siitä, että se on mitattu Mannerheimintien ajoradan leveyden mukaan ja sen kannattelijoiksi – kunkin oman sydämen korkeudella – on voinut joka kantokerta osallistua 10 eri henkilöä. Valitettavasti Suoraman työväentalon leveys ei mahdollistanut kymmenen kannattelijan mukaan tuloa, kun talon tilat olivat sille liian kapeat!

Kävelypässit testasivat eläkejärjestelmästä käydyn keskustelun jälkeen siihen halukkaita osallistujia. Teimme Suoraman työväentalolla siis Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen IKINÄ-lihaskunnon ja tasapainokyvyn testejä. Siinähän on kolme eri osiota: 1) tasapaino: 10 sekuntia sukkasillaan: a) jalat rinnakkain, b) puolitandem- ja c) tandemasento), 2) Kävelynopeus (4 metriä omalla kävelyvauhdilla) ja 3) tuolilta ylösnousu (5 kertaa).

Yhteiseksi iloksemme kaikki testaukseen halunneet saivat yhteispisteet tulkinnalla: ”Ei riskiä toimintakyvyn alenemiseen”.

Se ei kuitenkaan tarkoita, ettei esimerkiksi voisi kaatua tai muuten vain katua. Riskit vaanivat joka iikkaaja iitaa nurkan takana, mutta Kävelypässit kannustavat eläkeläistovereita kävelemään. Sitä voi toteuttaa k-pässien tavoin tunnuksella Liikettä omin koivin – liikettä yhteisvoimin.

Kävelypässit on eläkeläismiesten ryhmä, joka levittää liikunnan ilosanomaa. Tällä blogisivullaan Kävelypässit kirjoittavat ajankohtaisista kuulumisistaan.