Tutkimus ja tulkinta
Kansalaisaloite työeläkeindeksin muuttamisesta on tulossa eduskunnan käsittelyyn kevätkaudella. Aloite on virittänyt monenlaista keskustelua ja jopa sukupolvien välistä ”sotaa” on viritelty. Indeksin parantamisen vastustamisen yhtenä perusteluna on väitetty, että jo nykyisellään eläkkeet olisivat parantuneet nopeammin kuin muut tulot.
Tässä keskustelussa sekoitetaan useita asioita. Eläkeläistä kiinnostaa se, miten hänen saamansa eläke kehittyy eläkkeellä olon aikana. Tilastoissa taas puhutaan eläkeläisväestön keskimääräisestä tulotasosta eri ajankohtina. Silloin ei oteta huomioon sitä, että eläkeläisväestö eri ajankohtina koostuu eri ihmisistä.
Esimerkiksi vuonna 1995 eläkkeellä olleet muodostivat vuonna 2015 vain 27 % koko eläkeläisväestöstä. Toisin sanoen kolme neljännestä vuoden 2015 eläkeläisväestöstä on päässyt eläkkeelle vuoden 1995 jälkeen. Valtaosa (95 %) nykyisistä eläkeläisistä saa työeläkettä ainakin osana eläketurvaansa ja yli puolet pelkästään työeläkettä. Kun työeläkejärjestelmä on samaan aikaan ”kypsynyt”, se antaa uusille eläkeläisille aikaisempaa parempaa eläketurvaa. Vanhemmissa ikäluokissa se oli harvinaista, vasta vuonna 1997 yksityiseltä sektorilta työeläkkeelle jäävä – riihimäkeläinen Liisa Kunttu – sai ensimmäisenä suomalaisena laissa säädetyn (60 %) työeläkkeen.
Edes vertailu, jossa vuonna 2015 eläkkeellä olevista poimitaan ne, jotka olivat eläkkeellä jo vuonna 1995, ei anna oikeaa kuvaa. Sen mukaan tämän ryhmän eläkkeiden keskiarvo olisi noussut noin 20 % :lla. Noususta merkittävä osa selittyy sillä, että kahdenkymmenen vuoden aikana viikatemies on useammin iskenyt niihin, joiden eläke on pienempi ja jotka ovat tehneet raskasta työtä. Jäljelle ovat todennäköisemmin jääneet ne, joiden sosiaalinen ja taloudellinen asema on alun alkaen ollut parempi. Osalla puolisonsa menettäneistä on myös perhe-eläkettä, joka hieman kohentaa eläketuloja.
Kun eläkeläisväestön koostumus on kahden vuosikymmenen aikana muuttunut, ei vertailu vuosien 1995 ja 2015 eläkkeiden keskiarvojen välillä kerro juuri mitään siitä, miten eläkkeellä vuonna 1995 olleen eläketurva on 20 vuoden aikana kehittynyt. Muutoksen näkee vertailemalla sitä, miten erilaiset indeksit ovat tuona aikana kehittyneet.
Ansiotasoindeksi on kahdenkymmenen vuoden aikana kasvanut reaalisesti 39 % kun ns. taitetun työeläkeindeksin reaalikasvu samaan aikaan on ollut 7 %. Kansaneläkekin on kohentunut tasokorotusten ansiosta himpun verran paremmin, 9 %.
Oman järjestömme tavoittelema puoliväli-indeksi olisi samaan aikaan antanut noin 20 %. Näistä luvuista voi nähdä, millä tavalla eri ryhmiin kuuluvien tulotaso on kunkin tulonsaajan omalla kohdalla indeksin vaikutuksesta muuttunut.
° ° °
Keskiarvokin on kovin huono mittari kertomaan eläkeläisväestön tulotason todellisuutta. Siihen vaikuttavat korottavasti liian paljon harvalukuiset mutta monin kerroin tavallisen eläkeläisen tulotason ylittävät eläkkeet. Paremman kuvan saa katsomalla, miten eläkeläisväestö sijoittuu sille janalle, jossa eläkeläiset asetetaan riviin eläkkeen suuruusjärjestyksessä.
Kun tuosta rivistä otetaan esiin keskimmäinen, nähdään minkä tulotason alle jää puolet eläkeläisväestöstä. Vuonna 2015 tuo kohta sijaitsee 1380 euron kuukausitulon kohdalla, kun keskiarvo samaan aikaan oli 1600 euroa. Luvut osoittavat, että suurella osalla eläkeläisistä tulot jäävät köyhyysrajoja pienemmiksi, tiukempi (50 % mediaanitulosta) raja on noin 1190 euroa.
Kun köyhyys mitataan suhteessa kaikkien tulonsaajien tulotasoon ja kun eläkeindeksien muutos on ollut vain viidesosa ansiotason muutoksesta, jää eläkeläisistä määritelmän mukaan suureneva osa köyhyysrajojen alapuolelle. Siksi puhe eläkeläisten lakisääteisestä köyhtymisestä ei ole katteetonta.
Prosentuaalisten sidonnaisuuksien, jollaisia indeksisidonnaisuudet ovat, ongelmallisuuden osoittaa havainnollisesti se, että kun alimmassa tulokymmenyksessä keskieläke on vuosina 1995-2015 noussut 49 %, on se tuonut kuukausieläkkeeseen lisää 220 euroa. Ylimmän tulokymmenyksen nousuprosentti on ollut pienempi, 34 %, mutta euroja on kuukaudessa tullut lisää 910.
Eduskunnan tulisikin aloitetta käsitellessään keskustella myös siitä, miten eläkkeiden pysyminen muiden tulojen kanssa samassa tahdissa hoidettaisiin niin, että pienempiä eläkkeitä saavien asema turvattaisiin nykyistä paremmin.
° ° °
Tätä kolumnia kirjoittaessani olen saanut arvokasta ja perusteellisesti tutkittua tietoa Eläketurvakeskuksen tuoreesta tutkimusraportista. Se löytyy ETK:n nettisivuilta tunnuksella Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995-2015. Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 1/2017.
Kalevi Kivistö
Kirjoittaja on Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja. Kolumni on julkaistu Eläkeläinen-lehden numerossa 1/2017.
