Tasavallan presidentti lausui radiohaastattelunsa lopuksi (20.3.) sanat: elämä voittaa. Tunnus palautti mieleen muistoja vuosikymmenten takaa. Silloisen Tuberkuloosiliiton keväisin toistuvan keräyksen tunnus oli Elämä voittaa, ja keräykseen osallistunut sai sievän pääskysmerkin vastineeksi. Sairauden läpikäyneelle ja sen voittaneelle keräyksen onnistuminen oli ilon aihe.
Sodan jälkeen sairastuneen elämä useimmiten voitti, koska markkinoille oli tullut uusia tehokkaita lääkkeitä. Tiheä parantolaverkosto takasi hoitopaikan ja hoidon ilmaisuus (vuodesta 1961) hoidon saatavuuden. Seuraavan sukupolven lääkkeet lyhensivät hoitoajat vielä muutamaan viikkoon aikaisempien kuukausien, jopa vuosien asemasta. 1960-luvun alussa sairastuneita oli vuosittain yli 6 000, nykyisin tautiin sairastuminen on uutinen Hesaria myöten.
***
Elämä tulee voittamaan myös koronaviruksen aiheuttaman sairauden. Uuteen sairauteen pitää vain kehittää rokotteet, jotka mahdollistavat sairauden ennalta ehkäisyn, ja lääkkeet, joilla sairastuneet toipuvat. Kehittely ottaa oman aikansa. Ennen sitä täytyy turvautua keinoihin, joita on sovellettu aikaisemminkin tarttuvien tautien torjuntaan: kontaktien välttämiseen tartuntalähteisiin ja oireiden hoitoon lääkkeillä, jotka eivät vielä taudin varsinaista syytä poista.
Maan hallitus onkin pontevasti ottanut käyttöön keinoja, joilla tartuntojen todennäköisyyttä pienennetään ja epidemian etenemistä hidastetaan. Järein keino on Valmiuslain antamien valtuuksien käyttöön ottaminen. Lakihan siirtää käytännössä lainsäädäntövaltaa eduskunnalta hallitukselle. Eduskunnalle jää vain oikeus valvoa jälkikäteen sitä, voidaanko hallituksen päättämät säädökset hyväksyä. Tilanteen tekee ’tulenaraksi’ se, että hallitus voi omilla päätöksillään kaventaa myös kansalaisten perusoikeuksia.
Toinen iltapäivälehti revitteli tietonsa nimettömiin lähteisiin perustaen hallituksen sisäisillä erimielisyyksillä poikkeuslakiin turvautumisesta päätettäessä. Alkuvaiheessa terveydenhuollon asiantuntijat, hallitus ja presidentti pitivät tartuntatautilakia riittävänä välineenä. Kun tartuntaketjuja ei enää voitu selvittää ja tilanne muuttui epidemiaksi, vaadittiin uutta harkintaa. Tunnen oloni vain turvalliseksi, jos hallituksessa on käyty kriittisellä silmällä läpi kaikki mahdolliset ongelmat ja sen jälkeen kyetty yksimieliseen päätökseen.
Valtaosa (2/3) suomalaisista luottaa Marinin hallitukseen ja ministerien esiintyminen on luottamusta vahvistanut. Vuonna 2011 säädetyn lain käyttöönotto ensimmäistä kertaa on kuitenkin ennakkotapaus. Jos lain käyttöönotossa tai sen soveltamisessa nyt ollaan huolimattomia, saattaa toisenlaisen hallituksen hallitessa olla edessä ongelmia.
***
Albert Camus’n hienossa romaanissa Rutto kuvataan kolme erilaista tapaa suhtautua Oranian kaupunkia riivaavaan ruttoon. Yksi pitää sitä Jumalan rangaistuksena ja jää pohtimaan kärsimykseen kuolevan lapsen kohtalon oikeutusta. Toinen ei halua ’liata käsiään’ ongelmaan vaan vaalii oman omantuntonsa puhtautta. Kolmas – tohtori Rieux – ei tahdo olla pyhimys eikä sankari vaan ihminen, joka ottaa täyden vastuun eteen tulevasta tilanteesta.
KALEVI KIVISTÖ
Kirjoittaja on Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja.