Älä lankee
Suomen murteissa on samoilla sanoilla mielenkiintoisia merkityseroja. Limppu on idässä litteä, lännessä pullea leipä. Kun uupuu, merkitsee se lännessä väsymistä, idässä jonkin puuttumista. Tuima on yksille suolatonta, toisille liiankin ”tuimaa”. Ja lankeaminen voi yksille merkitä sortumista syntiin, toisaalla taas ihan konkreettista kaatumista. Mutta langeta ei kannata, kummassakaan merkityksessä. Ei ainakaan, jos puhutaan kaatumisesta.
* * *
Suomessa tapahtuu vuodessa noin 900 000 kaatumisonnettomuutta. Näistä onnettomuuksista 2000 johtaa vuosittain kuolemaan. Määrä on viisinkertainen liikenneonnettomuuksissa kuolleiden ja kaksinkertainen itsemurhan tehneiden määrään verrattuna.
Ongelma koskee erityisesti ikääntyvää väestöä. Ikääntyneillä kaatumisonnettomuuden riski on suuri ja se kasvaa iän mukana niin, että vammat ovat sitä vakavampia mitä ikääntyneemmistä ihmisistä on kyse. Naisten vammautumisriski on vielä suurempi kuin miesten, joskin molemmilla riski on kohtuuttoman suuri.
Kaatumisonnettomuuksissa kuolleista valtaosa on ikäihmisiä. Onnettomuuden seurauksena kuolee vuosittain välittömästi noin 1000 iältään yli 65 -vuotiasta ja lisäksi 700 yli 70-vuotiaista kuolee kaatumisen yhteydessä saamiensa vammojen seurauksena.
Kaatumisonnettomuuksissa yleisin tapahtumapaikka on koti ja sen välitön ympäristö. Suurin osa onnettomuuksista tapahtuu tasaisella pinnalla, kompastumisena tai liukastumisena lattiapinnoilla, pihoissa ja liikenneväylillä. Hämmästyttävän paljon onnettomuuksia, noin 10 % kaikista, tapahtuu myös hoitolaitoksissa, sairaaloissa ja vanhusten palvelukeskuksissa. Vakavin seuraus on yleensä lonkkamurtuma, joka tapahtuu vuosittain noin 7500 ikäihmiselle. Vamman hoidosta aiheutuvat kustannukset ovat suuria. Hoidettavaa kohti Yli 65-vuotiaille sattuneet kaatumisonnettomuudet tulevat maksamaan vähintään 20 000 euroa, jälkihoito usein vielä yli 10 000 euroa lisää. Kaiken kaikkiaan kaatumisonnettomuuksien hoito maksaa yhteiskunnalle pelkkinä sairaalakustannuksina vuosittain noin 250 miljoonaa euroa.
* * *
Älä siis lankee, koska kyse on mittavasta inhimillisestä ja taloudellisesta ongelmasta. Itsemurhien määrä on kyetty puolittamaan ja liikenneonnettomuuksissa kuolleiden määrä on vähentynyt vieläkin enemmän. Yksinomaan kaatumisonnettomuuksissa menehtyneiden lukumäärällä mitaten kysymys on kuitenkin viisi kertaa mittavammasta ongelmasta, joka suurimmalta osalta koskee ikääntyneitä. Siksi ongelma tarvitsisi poliitikkojen ja viranomaisten huomiota siinä kuin liikenneturvallisuus, työsuojelu ja itsemurhien ehkäisykin.
Keskeinen avainasia on ikäihmisten kotien kunnostaminen esteettömiksi, mikä vaatii noin 700 000 asunnon korjaamista tai uudisrakentamista esteettömiksi vuoteen 2030 mennessä. Voimavarojen lisääminen kotihoitoon on välttämätöntä, koska yhä huonompikuntoisia vanhuksia hoidetaan kotona. Nykyaikaisen tekniikan mahdollistama hälytysjärjestelmien kehittäminen ja ympärivuorokautisen päivystyksen järjestäminen tukevat kotihoidon henkilökunnan työtä. Portaisiin soveltuvaa rollaattoria on kehitelty, samoin fyysistä harjoittelua ohjaavia älypuhelinsovelluksia ja kotiin asennettavia liiketunnistimia, jotka hälyttävät onnettomuuden sattuessa.
Hyviä kokemuksia on saatu myös eräiden kuntien ikäihmisille jakamista ilmaisista liukuesteistä ja kenkien nastoittamisesta. Molemmat ovat kunnille kustannustehokasta toimintaa, joka samalla parantaa ihmisarvoisen elämän edellytyksiä. Myös järjestömme toimintaan osallistuminen vahvistaa aktiivista elämänotetta, aktivoida liikkeelle lähtemistä ja ikäkauteen sopivan, lihaskuntoa vahvistavan liikunnan harrastamista.
Asetetaan nyt ensin tavoitteeksi kaatumisonnettomuuksien ja niissä menehtyneiden määrän puolittaminen.
Kalevi Kivistö
Kirjoittaja on Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja. Kolumni on julkaistu Eläkeläinen-lehden numerossa 4/2016.