Eläkeläiset ry vaatii turvaamaan pienituloisten eläkeläisten indeksikorotukset myös tulevalla vaalikaudella. Järjestön puheenjohtaja Matti Huutola huomauttaa eläkkeiden leikkausten seurauksista.
–Eri puolueilta tulee löysiä heittoja siitä, kuinka julkisia menoja tulisi tasapainottaa. Ymmärretäänkö tällöin esimerkiksi eläkeindeksien leikkausten seuraukset? Ne iskisivät pahiten pienituloisiin ja erityisesti kaikkein iäkkäimpiin naisiin. Ovatko he todella se kansanosa, jonka me halumme maksavan suurimman laskun?
Kokoomus on vaaliohjelmassaan esittänyt ns. indeksijarrun käyttöönottoa valtion indeksisidonnaisten menojen kasvun hillitsemiseksi. Tämä koskettaisi monia sosiaaliturvan etuuksia, myös eläkkeitä ja tavoitteena on yhteensä noin miljardin euron säästö. Epäselväksi on jäänyt, koskisiko leikkaus sekä kansaneläke- että työeläkeindeksiä.
Vastineeksi indeksileikkauksille esitetään harkinnanvaraisia määrärahakorotuksia ja tuloveron alennuksia. Eläkeläiset ry huomauttaa, että tuloveron alennus ei hyödyttäisi lainkaan pienituloisinta kolmasosaa eläkeläisistä, joiden tulot ovat alle 1200 euroa kuukaudessa. He kun eivät maksa lainkaan valtionveroa.
–Veronalennusten sijaan vaikuttava toimenpide olisi kansaneläkkeisiin tehtävä tasokorotus. Siihen kohdennettu määrärahakorotus olisi tervetullut ja auttaisi nimenomaan pienituloisia eläkeläisiä, Matti Huutola linjaa.
Ruotsissa indeksijarru on käytössä työeläkkeissä. Suomessa tämä tarkoittaisi yli 1,5 miljoonalle eläkeläiselle työeläkeindeksin leikkaamista automaattisesti siten, että eläkkeet nousisivat aina palkkoja hitaammin. Ruotsin järjestelmässä indeksi voi myös olla myös negatiivinen, eli jos palkankorotukset jäävät pieniksi, voidaan eläkkeitä jopa leikata.
–Haluammeko me todella yhteiskuntaa, jossa eläkeläisköyhyys ja tuloerot kasvavat? Sellaista yhteiskuntaa, jossa vain suurituloisille taataan eläkepäivät, mutta pienituloisimmat eläkeläiset pakotetaan palaamaan töihin tullakseen toimeen?
Eläkeläiset ry:n mielestä puolueiden tulisi tarkemmin jo ennalta miettiä esittämiensä toimenpiteiden seurauksia. Talouden tasapainottamisen tulee olla sosiaalisesti oikeudenmukaista. Liian monen eläkeläisten on jo nyt vaikeaa selviytyä nousseista energiaa ja asumisen hinnoista ja terveysmenoista.
–Seuraavan hallituksen suuri haaste on väestön ikääntyminen, ja osana ratkaisua on oltava eläkeläisköyhyyden torjuminen. Tässä mielessä hyvää politiikkaa oli viime syksynä toteutettu kansaneläkeindeksin korotuksen aikaistaminen, joka oli sadoille tuhansille pienituloisille eläkeläisille kipeästi kaivattu, Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Matti Huutola toteaa.
Eläkeläiset ry pohtii huolestuneena ja aiheestakin, koskeeko Kokoomuksen indeksijarru kansaneläke- sekä työeläkeindeksiä. Ei koske, vastasi Petteri Orpo (kok). Eläkeläiset ry olisi myös voinut kysyä asiaa häneltä. Minulta kysymyksen esittämisestä vastauksen saamiseen meni aikaa ehkä 5 minuuttia.
MAP: Mihin tämä tieto perustuu? Ainakaan kokoomuksen julkaistusta talouspoliittisesta ohjelmasta ei löytynyt mainintaa, ettei indeksijarru koskisi kansaneläkeindeksiä. Sipilän hallituksen indeksijäädytys koski aikoinaan kansaneläkkeitä ja leikkasi niiden tasoa. Nykyisen inflaation aikana tämä olisi rajusti köyhdyttävä toimi.
Työeläkkeiden indeksikorotukset pitäisi tehdä euromääräisinä, jolloin kukaan ei saisi kohtuuttomasti ja eniten tarpeessa olevat saisivat saman kuin muutkin.
Työeläkkeiden korotus tulee laskea keskimääräisestä eläkkeen määrästä. Keskimääräinen eläke 1784€+6.8%=121,31 euroa. Tuo (121,31 € olisi ollut vuoden 2023 korotus) lisätään kaikkiin eläkkeisiin. Eläkeläisten köyhyys alkaisi pikkuhiljaa paranemaan. En osaa arvioida pieneneekö eläkkeiden maksusumma vai kasvaako.
Ruotsissa on ELÄKEKATTO. Sen vois ottaa käyttöön ja myös sen, että Ruotsiin tai muihinkin maihin muuttaneilta perittäisiin Suomeen eläkkeistäVERO. Ruotsi perii verot muualle muuttaneilta jopa suuremman kuin maassa asuvilta. Lisäksi on nämä johtajien LISÄELÄKKEET, joista 2/3 osaa peritään muilta kerätyistä eläkevaroista.