Suomen eläkejärjestelmä on vankka ja toimii hyvin, ja sen tulokset sijoittuvat hienosti kansainvälisessä vertailussa. Näin luonnehtii Suomen järjestelmää arvioinut tanskalainen professori Torben M. Andersen, jonka raportti Suomen eläkkeiden riittävyydestä ja kestävyydestä julkistetaan perjantaina. Arvion on tilannut Eläketurvakeskus.
Eläketurvaan on kuitenkin Andersonin mukaan kehittymässä rahoitusongelma, johon on valmistauduttava joko eläkemaksuja korottamalla tai sopeutusmekanismeja vahvistamalla.
Muihin Pohjoismaihin verrattuna Andersen nostaa Suomen järjestelmän vahvuuksiksi yhden luukun periaatteen, yksinkertaisen rakenteen, eläkeoikeuksien säilymisen sekä eläkkeiden riittävyyden.
– Kansalaisen näkökulmasta järjestelmä toimii tehokkaasti, kun kaikki työuran aikana karttuneet eläkkeet voi hakea ja saada yhdeltä luukulta. Samalla Suomen järjestelmällä on suhteellisen ymmärrettävä etuusperusteinen rakenne. Yksilön kannalta etuna ovat tällöin pienemmät tiedonsaantiongelmat kuin sellaisissa maissa, joissa eläketulo tulee monista lähteistä, Andersen sanoo.
Eläkejärjestelmiä arvioitaessa yksi tärkeimpiä perusteita on eläkeläisköyhyys. Professori Torben M. Andersenin mukaan Suomi on sekä eläkeläisköyhyydessä että korvaustasoissa samanvertainen tai jopa parempi kuin useimmat muut maat. Esimerkiksi 66 vuotta täyttäneistä miehistä vain noin 5 prosenttia ja naisista 8 prosenttia oli köyhiä vuonna 2016. OECD käyttää köyhyysriskirajana 50 prosenttia mediaanitulosta. EU on määritellyt köyhyysriskirajan 60 prosenttiin.
– Vaikka eläkeläisköyhyyttä ei ole onnistuttu täysin torjumaan, eläkeläisten joukossa harvemmat jäävät yleisesti käytettyjen köyhyysrajojen alapuolelle kuin koko väestössä. Eläkkeiden korvausasteet ovat myös kansainvälisesti verraten korkeat, professori Andersen arvioi ETK:n tiedotteessa.
Suomen eläkejärjestelmä edistää osaltaan myös työmarkkinoiden toimintaa. Andersen huomauttaa, että Suomessa eläkesäännöt ja oikeudet etuuksiin eivät ole työpaikan vaihdon esteenä. Tällöin työntekijällä on yksi huoli vähemmän.
Tulevaisuuskin näyttää raportin mukaan melko hyvältä. Eläkkeiden ennakoitavissa oleva reaaliarvo ja siten myös elintaso kasvaa kaikissa väestöryhmissä tulevaisuudessa.
Andersen kuitenkin huomauttaa, että eläkeläisten ja työmarkkinoilla olevien välinen tuloero on kasvamassa. Tämä johtuu pääasiassa elinaikakertoimesta ja siitä, että indekseillä tarkistettu eläketaso jää jälkeen ansiotason keskimääräisestä kehityksestä.
– Vaikka indeksointi tukee eläkejärjestelmän rahoituksellista kestävyyttä, herää kysymys, onko tämä kehitys poliittisesti kestävää. Aikaa myöten myös eläkeläisten ryhmässä on kasvavaa eriarvoisuutta eri koulutustasojen, sukupuolten ja ikäryhmien kesken.
Lue lisää raportista Eläketurvakeskuksen sivuilta tästä linkistä.