Eläkkeiden rahoitusnäkymät ovat lähivuosikymmeninä vakaat. Työeläkemaksu (TyEL) voidaan pitää alle 25 prosentissa 2050-luvulle asti. Pitkällä aikavälillä syntyvyyden lasku aiheuttaa maksuun voimakkaan korotuspaineen, johon on syytä varautua hyvissä ajoin, todetaan Eläketurvakeskuksen tiedotteessa.
Eläketurvakeskus on päivittänyt pitkän aikavälin laskelmansa lakisääteisten eläkkeiden kehityksestä.
Laskelmien lähtökohtana on Tilastokeskuksen vuoden 2018 väestöennuste. Sen mukaan työikäisten määrä laskee koko laskentajakson (2019–2085) ajan. Pitkällä aikavälillä lasku johtuu matalasta syntyvyydestä. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä jatkaa kasvuaan ennustejakson loppuun.
Heikkenevästä työllisten ja eläkeläisten suhteesta huolimatta yksityisen sektorin työeläkemaksu (TyEL) voidaan pitää alle 25 prosentissa aina 2050-luvulle asti. Sen jälkeen eläkemenot suhteessa palkkasummaan alkavat nousta voimakkaasti. Työeläkemaksuun syntyy useiden prosenttiyksiköiden korotuspaine. Ennustetulla väestökehityksellä maksu ylittää 30 prosentin rajan laskentajakson loppupuolella, todetaan Eläketurvakeskuksen tiedotteessa.
– Eläketurvan rahoitusnäkymät ovat lähivuosikymmeninä varsin vakaat. Syntyvyyden aleneminen on kuitenkin syytä ottaa vakavasti. Nyt on aika miettiä, voiko väestökehitykseen vaikuttaa, sanoo kehityspäällikkö Heikki Tikanmäki Eläketurvakeskuksesta.
Koko työeläkejärjestelmän tasolla sen sijaan ei ole maksunkorotuspainetta. Julkisella sektorilla eläkemenot suhteessa palkkasummaan laskevat vuosisadan puolivälissä muun muassa aikaisemmista paremmista eläke-etuuksista aiheutuvan maksurasitteen helpottaessa. Nykyisin koko työeläkejärjestelmän maksutulo on vajaa 30 prosenttia suhteessa työtulosummaan ja se riittää työeläkkeiden rahoittamiseen myös tulevaisuudessa, toteaa Eläketurvakeskus.
Vastaa