Tärkeitä rooleja eläkeläisille löytyy niin työmarkkinoilta kuin niiden ulkopuoleltakin. Näin todettiin Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n keskustelutilaisuudessa, joka pidettiin kesäkuun lopulla. SuomiAreenalla, Porissa.
EETUn keskustelutilaisuuden otsikkona oli ”Kaikki kyvyt käyttöön – eläkeläisten monet roolit 2020-luvun ikäystävällisessä Suomessa”. Keskustelijoina olivat eläkeläinen Kari Hiltunen, kansanedustaja Lauri Lyly (sd.), puheenjohtaja Antti Palola (STTK), erikoistutkija Anu Polvinen (ETK), tutkimusjohtaja Päivi Timonen (Helsingin yliopiston kuluttajatutkimuskeskus) ja vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo. Tilaisuuden avasi EETUn puheenjohtaja Raimo Ikonen ja keskustelun veti toimittaja Jari Torkki.
Paikan päällä keskustelua seurasi vajaa 100 kuulijaa. Keskustelua oli mahdollisuus seurata suorana myös MTV Katsomon kautta.
– Tutkimusten mukaan 20 prosenttia eläkeläisistä työskentelee, kun on taloudellinen pakko, Anu Polvinen kertoi.
– Kaikki eivät työtä saa, vaikka haluaisivat. Sopivaa työtä ei ole tarjolla tai ikää pidetään esteenä. Työnantajien suhtautuminen ikääntyviin työntekijöihin on muuttunut positiivisemmaksi, mutta ikäsyrjintää on edelleen ainakin jonkin verran.
Erityisesti opettajat, terveydenhoitoalan ammattilaiset ja yrittäjät tekevät töitä eläkkeellä. Myös remontti- ja kirvesmiehille on kysyntää.
– Yrittäjiä on monenlaisia. Osa kokee, ettei voi lopettaa, kun eläke on niin pieni. Moni maksaa uransa alussa liian pientä eläkettä, Kari Hiltunen kuvaili.
Eläkeuudistus sopiva
Antti Palola muisti, että 30 vuotta varsin nuoria ihmisiä työnnettiin eläkkeelle. Nyt tilanne on muuttunut.
– Eläkeputki on poistunut. Se on ihan hyvä asia. Tarvitsemme entistä enemmän ihmisiä työelämään. On pidennettävä työuria ja kannustettava jo eläkkeelle siirtyneitä tekemään töitä, Palola tähdensi.
Hän haastoi työnantajia asennemuutokseen ja palkkaamaan myös ikääntyneempiä ihmisiä töihin.
– Olemme Antin kanssa olleet neuvottelemassa viimeistä eläkeuudistusta. Se vastaa aika hyvin nykyiseen tilanteeseen. Eläkettä karttuu enemmän, kun työskentelee pitempään, erityisesti pientä eläkettä saaville tämä on tärkeää, Lauri Lyly totesi.
Päivi Topo kysyi, miten turvataan työterveyshuolto keikkaa tekeville eläkeläisille. Pääsevätkö he kouluttautumaan ja kehittämään ammattitaitoaan?
Kari Hiltusta häiritsi puhe eläkeläisten työvoimareservistä.
– Ei pidä ajatella, että eläkeläisen on pakko tehdä töitä. Mutta jos on kykyä ja halua, voi tehdä, Hiltunen muistutti.
Varallisuudessa eroja
Päivi Timonen epäili, että eläkeläisten työnteon suuntaan on liian suuria odotuksia. Työ ei ole ainut asia, jolla päiviä halutaan täyttää. Kulutusyhteiskunta mahdollistaa eläkeläisille todella paljon: voi pitää huolta itsestään ja perheestään.
– Kulutus loppuu 80-vuoden paikkeilla. Alkoholi- ja terveysmenot kasvavat. Tapahtuu sellaisia asioita, että ei itse enää pääse vaikuttamaan, mihin kuluttaa.
Ainakin kolmannes eläkeläisistä on Timosen mukaan todella varakkaita. Mutta samaan aikaan toisilla on tosi pienet eläkkeet.
– On paljon sellaisia, joilla on tuhannen euron eläke. He tarvitsevat jokaisen euron pärjätäkseen arjessa. Ei pääse kulutushysteriaa syntymään, Lyly totesi.
Päivi Topo muistutti, että yli 65-vuotiaita on 1,3 miljoonaa. Jokaisella on oma tarinansa. Heistä vain 70 000 saa säännöllisesti kotihoitoa ja vain 50 000 asuu hoivan piirissä.
– Valtaosa pärjää aivan hyvin. Onko tässä kriisin ainekset kasassa? Vai onko kyse poliittisesta tahdosta ymmärtää, että jokainen meistä vanhenee?, Topo kysyi.
VESA TOIKKA
Tallenne ”Kaikki kyvyt käyttöön – eläkeläisten monet roolit 2020-luvun ikäystävällisessä Suomessa” -keskustelusta on katsottavissa MTV#:n palvelussa tästä linkistä