Eläkeläiset ry:n hallitus otti 15.11. kantaa eläkekeskusteluun. Tässä hallituksen kannanotto kokonaisuudessaan:
Eläkkeistä ei saa tehdä sukupolviriitaa
”Eläkejärjestelmän vastustajat lietsovat keinotekoista riitaa sukupolvien välille. Räikeänä esimerkkinä on ajatuspaja Liberan ja kansanedustaja Atte Harjanteen (vihr.) pamfletti, joka vaati eläkeiän nostoa kahdella vuodella, eläkkeiden leikkaamista ja lisäveroa eläkeläisille.
Tällaiset esitykset eivät vie yhteiskuntaamme eteenpäin ja tee maastamme parempaa elää ja ikääntyä. Eläkeindeksien leikkaus heikentäisi kaikkien eläkeläisten toimeentuloa loppuelämän ajan. Eläkeläisköyhyyden lisääntymisen aikaansaamat ongelmat tulisivat kalliiksi.
Eläkeläisten lisäveroa perustellaan pamfletissa sillä, että eläkeläisten sukupolvi olisi aikaansaanut ympäristömme saastumisen ja ilmastonmuutoksen. Väite on loukkaava ja epäoikeudenmukainen. Tavallisia ihmisiä ei voi syyttää siitä, että aikanaan teollisuus ja teknologia olivat saastuttavampia kuin nykyisin.
Monet eläkeläisten sukupolvissa ovat päinvastoin elämässään oppineet nykyistä ekologisemman elämäntavan. Kertakäyttökulttuurin sijaan korjataan vanhaa, ruoka on kotimaista tai jopa itse kasvatettua, ajokorttia ei ole, eikä lennetä lomamatkoille. Miksi juuri nämä sukupolvet ansaitsisivat ”saastutusveron”
Nuorten huoli tulevaisuudesta on ymmärrettävä. Käynnissä oleva eläkeuudistus uhkaa myös nuorten tulevia eläkkeitä. Esimerkiksi palkkakertoimen ja eläkekertymien leikkaaminen ns. automaattisella vakauttajalla heikentäisi nimenomaan tulevia eläkkeitä. Palkattomien jaksojen eli työttömyyden, vanhemmuuden ja opiskelun ajan eläkekertymien leikkaus lisäisi eläke-eroja ja heikentäisi monien naisten tulevia eläkkeitä.
Keskeisiä ongelmia tulevien eläkkeiden kannalta ovat vähäinen syntyvyys sekä työsuhteiden ja ansiokehityksen epävarmuus. Ne eivät korjaannu eläkkeitä leikkaamalla. Eläkerahastojen tuottoriskin kasvattaminen voi toimia nuorempien sukupolvien hyväksi, kuten myös työperäisen maahanmuuton edistäminen.
Suomen eläkejärjestelmä on kansainvälisesti katsottuna vakaa ja hyvin toimiva. Sen uudistamisesta ei tarvitse tehdä riitaa sukupolvien välille, vaan lisättävä vuoropuhelua. Eläkejärjestelmän hyväksyttävyyden vahvistamiseksi on pidettävä huoli myös nuorten tulevaisuudesta. Se, että Suomessa moni voi nauttia terveistä eläkepäivistä ilman köyhyyttä on yhteiskunnalta suuri onnistuminen ja antaa kaikille myönteisen tulevaisuudenkuvan, jota tulee vaalia.”
Kannanottoja voi kyllä tehdä. Ne eivät kuitenkaan riitä. Eläkeläisten toimeentuloa heikentää oleellisesti elinkustannusten nousu ja sitä kautta eläkeläisköyhyys. Suunnitteilla oleva eläkeuudistus on uhka myös tuleville eläkeläisille.
Eläkeläiset ovat joutuneet törkeän kohtelun kohteeksi myöskin hallituksen ensi vuoden budjettiesityksessä. Mm. terveydenhuollon asiakasmaksuja ollaan korottamassa, eläkeläisten asumistuen ehtoja kiristämässä, ja paljon muita merkittäviä leikkauksia eläkeläisten toimeentuloon. Jopa vasta viime keväänä voimaan tullut 14 päivän hoitotakuu on jälleen palaamassa kolmeen kuukauteen!
Mitä tekevät eläkeläisjärjestöt – kannanottoja! Niiden siistit ja korrektit muotoilut eivät auta. Tarvitaan eläkeläisjärjestöjen yhteistoimintaa puolustamaan – aidosti – ikäihmisten toimeentuloa.
Eikö eläkeläisjärjestöjen yhteiselimessä EETUssa saada aikaiseksi esimerkiksi edes eläkeläisten valtakunnallisia mielenosoituksia? On turha sanoa, että kyllähän me, mutta kun ne muut eivät ole halukkaita. En ole huomannut yhdenkään eläkeläisjärjestön esittävän mitään konkreettista toimenpidettä, jolla voitaisiin painostaa hallitusta ja eduskuntaa sille kuuluvaan työhön: puolustaa heikoimmassa asemassa olevien elinolosuhteita.
Eläkeheikennykset eivät saisi mennä eduskunnassa läpi samalla kaavalla kuin Natoon liittyminen. En muuten ikinä anna anteeksi niille puolueille, jotka eduskunnassa hyväksyivät tuohon sotaliittoon liittymisen.