Eläkeläiset ry on laatinut ehdotuksensa kirjauksiksi tulevaan hallitusohjelmaan. Keskeisellä sijalla esityksissä on eläkeläisköyhyyden torjuntaohjelma, johon sisältyy tasokorotus sekä kansaneläkkeeseen että takuueläkkeeseen. Pienen työeläkkeen saajien asemaa esitetään parannettavaksi korottamalla kansaneläkkeen suojaosaa ja pienentämällä kansaneläkkeen pienentymiskerrointa. Tavoitteena on 1000 euron minimieläke.
Eläkeläiset ry:n ehdotukset kirjauksiksi hallitusohjelmaan 2019
Eläkeläiset ry:n hallitus 24.4. 2019
Sosiaaliturva
- Käynnistetään eläkeläisköyhyyden torjuntaohjelma, johon sisältyy tasokorotus sekä kansaneläkkeeseen että takuueläkkeeseen. Parannetaan pienen työeläkkeen saajien asemaa korottamalla kansaneläkkeen suojaosaa ja pienentämällä kansaneläkkeen pienentymiskerrointa. Tavoitteena on 1000 euron minimieläke.
- Työelämän muutos ja työurien pirstoutuminen huomioidaan eläkejärjestelmää kehitettäessä. Maahanmuuttajien pienet eläkekertymät huomioidaan, jotta eläkeläisköyhyys ei kasva.
Palvelut
- Turvataan iäkkäiden henkilöiden oikeus arvokkaaseen elämään ja yhdenvertaisiin palveluihin.
- Hoitajamitoitus vanhusten laitos- ja kotihoidossa nostetaan pohjoismaiselle tasolle velvoittavalla lainsäädännöllä. Vanhuspalvelulain täysimääräinen toteuttaminen turvataan.
- Vanhuspalveluiden valvontaa lisätään kaikilla tasoilla: omavalvontana, kunnissa, aluehallintovirastoissa ja Valvirassa.
- Perustetaan valtakunnallinen vanhusasiainvaltuutetun virka. Turvataan eduskunnan oikeusasiamiehen kansliaan perustettujen, ikäihmisten oikeuksien valvontaan ja edistämiseen tarkoitettujen resurssien jatkuvuus.
- Terveyskeskuksen käyntimaksut poistetaan. Sosiaali- ja terveyspalveluiden maksukatot yhdistetään. Maksukatto on korkeintaan yhden kuukauden takuueläkkeen suuruinen.
- Omaishoitajien jaksamisesta huolehditaan tarjoamalla heille mahdollisuus vapaa-aikaan, sekä oikeus vuosittaisiin terveystarkastuksiin ja kuntoutukseen. Omaishoidon kunnittain vaihtelevan suuruiset tuet yhtenäistetään ja tukien tasoa korotetaan.
- Ikäihmisten syrjäytyminen palveluiden digitalisoinnissa estetään. Kaikille sitä tarvitseville tarjotaan mahdollisuus ei-digitaalisiin henkilökohtaisiin palveluihin, opastukseen ja neuvontaan.
- Väestön moninaistumisen myötä turvataan yhdenvertaiset palvelut vähemmistöihin kuuluville iäkkäille. Kohderyhmän tarpeet tiedostetaan harjoitetuissa käytännöissä ja vaikuttamalla asenteisiin.
Asuminen
- Hoito- ja hoivatarve otetaan huomiooniäkkäiden asumisratkaisuissa, muun muassa turvaamalla mahdollisuus palveluasumiseen.
- Vanhuksia ei eristetä asuntopolitiikalla, ja palveluasuminen sijoitetaan muun asuntokannan yhteyteen. Uudet asuinalueet suunnitellaan monisukupolvisiksi ja esteettömiksi.
- Ohjataan voimavaroja ikääntyneiden asuntojen kunnostamiseen esteettömiksi ja terveellisiksi. Terveellinen asuminen edellyttää riittävää lämpöeristystä kylminä kausina ja viilennystä hellekausina.
- Ilmastonmuutoksen tehokas torjunta edellyttää yhteiskunnan tukea asumiseen liittyviin muutostöihin.
Kansalaisyhteiskunta
- Otetaan huomioon eläkeläisjärjestöjen merkitys ikäväestön liikunnassa ja muussa terveyttä ja toimintakykyä tukevassa harrastustoiminnassa.
- Mikäli veikkausvoittovarat uhkaavat pienentyä, varmistetaan tuen tason säilyminen STEA:n avustuksista riippuvaisille järjestöille budjettivaroista.
- Hyvinvointia tuottavan järjestötoiminnan hiipuminen viranomaisääntelyn ja hallinnollisen taakan alle estetään. Pienimuotoinen vapaaehtoistoiminta jätetään tulorekisterin ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle.
- Kunnallisten ja maakunnallisten vanhusneuvostojen kokoonpanossa huomioidaan alueella toimivien valtakunnallisten eläkeläisjärjestöjen edustus.
Eläkeläiset ry:n puolesta,
Martti Korhonen
Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja
Kalevi Kivistö
Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja
Kyllä päättäjät puhuvat sen puolesta ,että pysykää vain vanhukset kotona,mutta eläke ei enää siihen riitä. On sähkölaskua,tie maksua, kiinteistöveroa ym . ja syödäkin pitäisi . Muu kaikki , kuten harrastukset yms. saa unohtaa. Olen kuullut ,että kaikkia lääkkeitäkään ei voida ostaa. Olemme veroa maksaneet koko työuramme ajan ,joka on alkanut useimmalla jo 15 -vuotiaana , niin miten voi olla mahdollista ,että eläkkeelle jäätyään ihmisestä tulee yhteiskunnan elätti ja toisarvoinen kansalainen.
Komppaan Tuula Soinista. Eläkeläisten kuten muidenkin, esim. heidän avustuksillaan elävien prekariaattinuorten, talous ei riipu yksin tuloista, vaan myös menoista, eli netosta, eli siitä mitä jää käteen kun bruttoeläkkeestä viedään päältä asumismenot ja muut pakolliset. Valitettavasti käteen jäävien roposten vähyys ei koske ainoastaan minimieläkkeen saajia vaan on paljon laajempi ongelma, johon olisi myös kajottava. Ehdotan, että Eläkeläiset ry ryhtyisi yhteistyöhön 23 000:n osallistujan Asumisen Hinta Alas (AHA) -foorumin kanssa, jotta asumismenoihin saataisiin jotain tolkkua eli hintahurjastelijoille nopeusrajoitukset. Ei ne isot tulot, vaan ne pienet menot. Tällä kansanviisaudella edeten. http://www.facebook.com/asumisenhintaalas
Kun ehdotukset on tehty, alkaa varsinainen toiminta. Näitä asioita pitäisi pitää julkisuudessa jatkuvasti. Lehdissä, somessa, tilaisuuksissa. Kansanedustajia ja kun hallitus on valittu ministereitä pitää tentata, mitä he aikovat tehdä. Hallitusneuvottelujen aikana pitää tietysti vaatia hallitusohjelmaan näitä kirjauksia. Ottakaa nyt heti yhteyttä kaikkii eläkkeellä oleviin vasemmiston kansanedustajiin. He ovat ammattilaisia. Heidän pitäisi olla erityisen aktiivisia. Tietysti aktiivisuutta vaaditaan koko jäsenistöltä.
Eläkeläiset ry:n heikkona puolena on ollut usein se, että kun ohjelma tai tavoitteet on päätetty, ajatellaan, että se riittää. Ei riitä.