Perusoikeus riittävään toimeentuloon pitää taata kaikille. Mutta miltä näyttää tulevien sukupolvien tulevaisuus, kun he tulevat eläkeikään?
Muun maussa tätä pohdittiin Miten vähennämme eläkeläis- ja hoivaköyhyyttä -keskustelutilaisuudessa Malmin työväentalolla Helsingissä.
– Pieni eläke on seurausta pienistä tuloista. Esimerkiksi omaishoitajana toimimisen seurauksena tulot voivat jäädä yksinkertaisesti liian pieniksi. Työkyvyttömyyseläkkeelle jo nuorena jääneille muodostuu surkea käsitys eläkejärjestelmästä. Yhteiskunta on tässä rakentamassa uusia köyhiä eläkeläisryhmiä, totesi vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo.
Topo toivoi lisää keskustelua eläkeläisten mahdollisuuksista osallistua työelämään – Työnteko kiinnostaa huomattavan suurta osaa vanhuseläkkeellä olevia, koska sillä voi täydentää pientä eläkettä. Pitäisi katsoa huolellisesti läpi, mikä mahdollisesti vaikeuttaa tällaista työntekoa.
Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas.) totesi tilaisuudessa, että eläkeläisköyhyyttä edelleen on valitettavan paljon, vaikka sitä on kuluneella hallituskaudella pyritty vähentämään ja edistystäkin saatu korottamalla takuueläkettä yli 130 eurolla.
– Eläkkeiden suuruuden lisäksi tärkeä puhua myös kuluista, siksi sairastamisen kulut on haluttu nostaa vasemmistoliitossa esille. Paras tapa olisi yhdistää sote-asiakasmaksujen, lääkkeiden ja sote-matkojen maksukatot.
Sarkkisen mukaan yhdistetyn maksukaton taso voisi olla noin takuueläkkeen tasolla.
Maksukattojen yhdistäminen on pitkään ollut myös Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n vaatimuslistalla.
Lue lisää: Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n tavoitteet seuraavalle eduskuntavaalikaudelle 2023–2027
– Tutkimuksen mukaan monet ikäihmisistä eivät käytä hoivapalveluita siksi, että heillä ei ole varaa niihin, kertoi Jyväskylän yliopiston yhteiskuntapolitiikan professori ja Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön johtaja Teppo Kröger.
– Käytännössä osa ikäihmisistä joutuu valitsemaan vaikkapa sähkölaskun ja palveluiden välillä.
Tilaisuudessa puhutti myös kotona asuvien vanhuksien hoivaköyhyys, jossa tarvittavia palveluita yksinkertaisesti ei ole riittävästi saatavissa.
– 16 prosenttia hoivaa tarvitsevista yli 75-vuotiaista kotona asuvista ilmoitti, että he eivät saa tarpeeksi päivittäistä apua arjen pienissä ja välttämättömissä asioissa, sellaisissa kuin vessassa tai suihkussa käymisessä tai ruokailussa, Kröger kertoi muutaman vuoden takaisesta tutkimuksesta.
Päivi Topo huomautti, että hoivapalvelujen resurssipulaan on havahduttu aivan liian myöhään ja hitaasti.
– Hoitajamitoitus on erinomaisen hyvä uudistus, mutta se olisi pitänyt tehdä 15 vuotta sitten. Nyt työvoimapulan vallitessa ollaan paljon vaikeammassa tilanteessa.
Miten vähennämme eläkeläis- ja hoivaköyhyyttä -keskustelutilaisuuden 15.3. Malmin työväentalolla Helsingissä järjesti Vasemmistoliitto.
Lue myös: Matti Huutola: Eläkeuudistuksesta ei saa tulla leikkausuudistusta
Vanhusasiavaltuutettu: Digituki lakiin, asiointikanava digipalveluja käyttämättömille
Vanhusasiavaltuutettu on toiminut Suomessa vuoden ajan ja kuullut erilaisissa tilanteissa olevien ikääntyneiden ihmisten kokemuksia siitä, miten iäkkäiden mahdollisuuksia toimia yhteiskunnassa ja saada välttämättömiä palveluita tulisi parantaa. Valtuutettu on myös tavannut suuren joukon iäkkäiden parissa toimivia asiantuntijoita, järjestöjä ja viranomaistahoja.
Valtaosa valtuutetun ensimmäisen toimintavuoden aikana saapuneista kansalaisyhteydenotoista liittyivät digitalisaation aiheuttamiin ongelmiin.
– Päättäjät eivät ole ottaneet riittävästi vastuuta siitä, että kaikki pystyisivät yhdenvertaisesti toimimaan digitalisoituneessa yhteiskunnassa. Tarvitsemme osaavaa ja maksutonta digitukea, selkeyttä puolesta asioinnin lainsäädäntöön, mutta myös toimivia asiointikanavia heille, jotka eivät käytä digitaalisia palveluja ollenkaan, vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo toteaa.
Valtuutettu suosittaa tulevaan hallitusohjelmaan, että kuntien velvollisuudesta koordinoida digitukea alueellaan säädetään laki. Näin voidaan varmistaa, että tarjolla on riittävästi tukea digitaalisten laitteiden ja palveluiden käyttöön kaikissa kunnissa. Tämän lisäksi digipalveluja käyttämättömille tulisi luoda kansallisesti keskitetty asiointikanava. Sen avulla turvataan itsenäinen asiointi, vaikuttamismahdollisuudet ja osallistuminen myös niille, jotka eivät käytä sähköisiä palveluita.
Hallitusohjelmassa pitäisi huomioida myös se, että digituen tarjoamisen varmistamiseksi ja keskitetyn asiointikanavan luomisen lisäksi lainsäädäntöön tarvitaan selkeyttä liittyen toisen puolesta asiointiin.
– Puolesta asioinnissa on paljon hankaluuksia ja epäselvyyksiä sekä apua tarvitsevan, että auttajan näkökulmista. Tuettua sähköistä asiointia ei juurikaan tunnisteta lainsäädännössä, vaikka arviolta kolmasosa iäkkäistä tarvitsee tukea sähköiseen asiointiin. He pystyvät hoitamaan asioitaan itse, mutta heillä on vaikeuksia digitaalisten laitteiden ja palveluiden teknisessä käytössä, Topo sanoo.
Vastaa