– Eläkejärjestelmän rahoitus ja eläkerahastojen tuotto ovat koronasta huolimatta hyvällä tasolla. Alhainen syntyvyys luo kuitenkin paineita tulevaisuuteen. Näin kiteytti Työeläkevakuuttajat Tela ry:n analyytikko Kimmo Koivurinne eläkeläisjärjestöjen webinaarissa eli netissä pidetyssä seminaarissa torstaina 15.4.
Koivurinne totesi, että joskaan syntyvyyttä ei ole helppo nostaa, siihen voidaan poliittisinkin toimin kannustaa.
–Työperäiseen maahanmuuttoon olisi ehkä syytä hakea esimerkkiä muualta. Esimerkiksi Kanadassa ja Uudessa-Seelannissa on mielestäni ihan toimivia järjestelmiä. Tavoite on saada ammattilaisia meille töihin sekä yrityksiä investoimaan Suomeen.
Työllisyystoimiakin tarvitaan, ja Koivurinteen mukaan työurien pidentäminen on mahdollista, joskin yksilö- ja tapauskohtaista.
–Mahdollista on myös nostaa eläkevarojen sijoitustuottoja, mutta se tarkoittaisi samalla myös riskitason nostamista, Koivurinne huomautti. – Kuka riskit loppukädessä sitten kantaa?
Koivurinne kannusti pohtimaan myös työeläkemaksujen nostamista.
– Toinen juttu on, onko se kannattavaa, mitä se tarkoittaa työllistämisen sivukuluille? Kannattaa miettiä kuitenkin.
Järjestelmään luotetaan, usko tulevaisuuteen myös horjuu
Suomalaisten luottamus eläketurvajärjestelmään on yleisellä tasolla hyvä, kertoi Eläketurvakeskuksen (ETK) osastopäällikkö Susan Kuivalainen.
ETK:n vuoden 2019 kyselytutkimukseen vastanneista 70 prosenttia oli samaa tai osittain samaa mieltä siitä, että yleisesti ottaen Suomen eläkejärjestelmä on luotettava.
–Yksityiskohtaisemmissa kysymyksissä kuva kuitenkin hieman muuttuu, ja luottamus tulevaisuuteen on välttävä, ehkä kehnokin.
–Se, miltä luottamus näyttää, riippuu myös siitä, keneltä kysyy. Ikäihmisillä luottamus on hyvä, nuoremmilla heikko. Myös muita väestöön liittyviä eroja on.
Eläkkeeltä töihin
Eläkeliiton projektipäällikkö Antero Kupiainen esitteli liiton Eläkkeeltä töihin -hanketta.
Hankkeen ydinviesti on Kupiaisen mukaan, että Eläkeläiset ovat osaava työvoimapotentiaali, jolla on suuri halu käydä ansiotyössä
Hankkeen eläkeläiskyselyssä selvisi, että tärkein syy työhaluihin on oma hyvinvointi, työpaikan sosiaaliset suhteet ja itsensä kokeminen tarpeelliseksi.
Yrittäjille suunnatussa kyselyssä puolestaan kävi ilmi, että kokemukset eläkeläisistä tilapäisinä työntekijöinä ovat olleet erittäin hyviä.
– Eläkeläiset ovat kykenevä ja joustava työvoimapotentiaali. Erityisesti pienemmät yritykset voivat hyötyä heistä sijaisina ja tuuraajina. Eläkeläisten työssäkäyntiä edistämään tarvittaisiin toimiva kanava – työvoimaa tarvitaan. Tietoa ja tiedotusta eläkkeellä työstä käynnistä on lisättävä. Tarvitaan myös hyvää yhteistyötä työnantajien, valtiovallan ja eläkeläisjärjestöjen välillä, Kupiainen kiteytti.
Eläkeliiton Eläkkeeltä töihin -hanke käynnistyi viime syksynä ja jatkuu tämän ja ensi vuoden.
Toimeentulo puhutti paneelikeskustelussa
Webinaarin paneelikeskustelussa puhuttiin muun muassa eläkkeensaajien toimeentulosta. Osallistujat olivat Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja, Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n tämänvuotinen puheenjohtaja Martti Korhonen, Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL:n puheenjohtaja, EETU:n varapuheenjohtaja Simo Paassilta ja Kansallinen Senioriliitto ry:n puheenjohtaja Anneli Taina.
– Kipupiste on se, että niin moni joutuu elämään eläkeläisköyhyydessä, totesi Simo Paassilta.
– Olemme esittäneet pitkään, että maahan laadittaisiin eläkeläisköyhyyden poistamisen toimenpideohjelma. Indeksimuutoksilla eläkeläisköyhyyttä ei ratkaista, vaan ensimmäiseksi on tasokorotettava liian pieniä eläkkeitä. Sen jälkeen on tarkasteltava myös menopuolta, esimerkiksi terveydenhuollon asiakasmaksut ovat monelle pienituloiselle kohtuuttoman korkeat, Paassilta sanoi.
Martti Korhonen sanoi tilanteen olevan kestämätön, jos pienituloiset eläkeläiset joutuvat karsimaan jopa lääkemenoista ja ruuasta.
Anneli Taina nosti esille myös verotuksen.
– Olemme vaatineet verotuksen oikeudenmukaisuutta ja sen keventämistä mahdollisuuksien mukaan. Niin sanottu raippavero ei liity eläkeläisköyhyyden vähentämiseen, mutta tämä vero on koettu hyvin epäoikeudenmukaisena ja sen poistaminen on myös yhtenä tavoitteenamme.
Raippaverolla tarkoitetaan vuonna 2013 voimaan astunutta kuuden prosentin lisäveroa yli 47 000 euroa vuodessa eläkettä saaville.
Keskustelun vetäjä, Telan yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Janne Pelkonen kysyi, ovatko eläkeläisjärjestöjen puheenjohtajat huolissaan eläkkeiden pitkän aikavälin rahoituksen kestävyydestä.
Senioriliiton Anneli Taina totesi, että näkymään tulee suhtautua vakavasti.
– Syntyvyys on iso tekijä. On kannustettava perheiden perustamiseen, usein tämä on asenteista ja ajatuksista kiinni. Koronatilanne, velkaantumiskehitys ja koko maailman myllerrys voivat vielä vaikuttaa talouteen vahvasti. Työllisyyttä pitäisi päästä kaikin tavoin vahvistamaan.
EKL:n Simo Paassilta painotti sukupolvien välistä solidaarisuutta.
– Nuorten uskoa eläkejärjestelmäämme pitäisi vahvistaa. Keskeistä on huolehtia siitä, että ihmisillä on töitä joista maksaa eläkemaksuja. Väestöpolitiikan keinot ovat hitaampia.
Eläkeläiset ry:n Martti Korhonen totesi, että sukupolvien vastakkainasettelu, jota eläkekysymyksissäkin aika ajoin viritellään, on perusteetonta.
–Kukaan ei ole ottamassa keltään mitään, vaan olemme yhdessä rakentamassa parempaa yhteiskuntaa meille kaikille.
Webinaarin järjestivät Työeläkevakuuttajat TELA ry ja Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry.
Webinaarin esitykset löytyvät TELAn sivuilta täältä.