Teksti ja kuva:
TIMO VUORI
Eläkeläisliitot ilmaisivat eduskuntaryhmille syvän huolensa veronkorotusten ja leikkausten yhteisvaikutuksista eläkeläisten arkeen ja talouteen. Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry jätti eduskuntaryhmille kannanottonsa vuoden 2025 talousarvioon ja lainsäädäntöön 8. lokakuuta.
EETU jakaa saman käsityksen kansan enemmistön kanssa Suomen vaikeasta taloudellisesta tilanteesta ja velkaantumisesta.
–Talouden sopeutus- ja leikkaustoimenpiteitä tehdessä on kuitenkin huomioitava se, että eläkeläisillä on työikäisiä rajallisemmat mahdollisuudet nostaa henkilökohtaisilla toimillaan tulotasoaan. Useimmilla ei ole käytännössä tätä mahdollisuutta jo pelkästään iän ja terveyden vuoksi, muistutti EETUn puheenjohtaja Kari Kantalainen eduskunnan päättäjiä.
Eläkeläisten verotus ei saisi olla palkansaajien verotusta korkeampaa. Nyt hallitus esittää eläketuloon veronkiristyksiä eläketuloluokissa 27 000–54 000 euroa vuodessa.
Jo ennestään osalla eläkeläisistä veroaste on korkeampi kuin palkansaajilla, vaikka palkansaajien osalta luvuissa huomioitaisiin myös työeläkemaksut. Lisäksi kahden ylimmän eläketuloluokan vuosittainen alarajan tarkistus on jäädytetty. Tämä päätös on eriarvoistava ja sotii verotuksen yhdenvertaisen kohtelun periaatetta vastaan. Eläkeläisten verotus ei saisi olla palkansaajien verotusta korkeampaa, painotti Kantalainen EETUn yhteistä linjaa.
EETU kritisoi suunnitelmia leikata kotitalousvähennystä. Leikkauksella arvioidaan olevan negatiiviset vaikutukset eläkeläisten arkeen. Kotitalousvähennyksen yhtenä tavoitteena on mahdollistaa ikääntyneiden asumisen omassa kodissa pidempään. Kuitenkin nyt esitetty leikkaus kotitalousvähennykseen kohdistuu erityisesti kotitalous-, hoiva- ja hoitotöihin, joihin osa eläkeläisistä tarvitsee ulkopuolista palvelua.
Arviolta noin 200 000 eläkeläisen asumistukeen esitetään leikkauksia. Monen eläkeläisen kohdalla myös terveydenhuollon asiakasmaksujen ja lääkkeiden sairasvakuutusmaksun kalenterivuoden omavastuun korotukset tietävät lisäkuluja. Arvonlisäverotukseen tehtiin jo aikaisemmin kuluvana vuonna korotus. Kaikkien ehdotettujen toimenpiteiden yhteisvaikutus voi olla eläkeläiselle vuositasolla useita satoja euroja.
EETUn puheenvuorossa ilmaistiin huoli STEA-avustusten leikkauksien vaikutuksista. SOSTEn jäsenjärjestöt, joihin EETUn järjestötkin lukeutuvat, tekevät vaikuttavaa ja ennaltaehkäisevää työtä, jolla edistetään ikääntyneiden suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia. Työ tapahtuu pääosin järjestöjen vapaaehtoisten kautta, minkä vuoksi järjestöjen taloudellinen tukeminen on kustannustehokasta valtiolle.
Hyvinvointialueita koskeva uutisointi on ollut pääasiassa negatiivista: Yt-neuvotteluita, leikkauksia palveluihin, hyvinvointialueiden budjettien alijäämät, henkilöstöpula, jne. EETU kannustaakin kehittämään omalääkäri- ja hoitajamallia, joka voisi tuoda säästöjä terveydenhuoltoon ja samalla parantaa hoidon laatua. Olisi myös tärkeää, että hyvinvointialueuudistuksen onnistuneista käytänteistä voitaisiin välittää julkisuuteen enemmän positiivista tietoa, totesi EETUn puheenjohtaja Kantalainen.
EETUn puheenvuoron lopuksi toivotettiin hallituksen kasvuriihi-hankkeelle menestystä. Kasvuriihi-hankkeen tavoitteena on etsiä keinoja ja ideoita talouskasvun saamiseksi.
Eduskuntaryhmistä edustettuina tilaisuudessa olivat kokoomus (Mia Laiho), sosiaalidemokraatit (Aki Lindén), vasemmistoliitto (Minja Koskela), vihreät (Hanna Holopainen) ja kristillisdemokraatit (Mika Poutala).
Kansanedustajien puheenvuoroissa vakuutettiin, että huoli jaetaan eläkeläisten kanssa ja viestiä viedään eteenpäin valiokuntiin ja eduskuntaryhmiin. Samalla puheenvuoroissa myönnettiin, että nyt suunnitellut leikkaukset osuvat eläkeisiin.