Vaikka eläkeläisten keskimääräinen toimeentulo on parantunut viime vuosina, on suuren eläkeläisjoukon pienituloisuus ja suoranainen eläkeläisköyhyys yhteiskunnassamme edelleen laaja epäkohta. Tämän epäkohdan poistamiseksi on tehtävä aktiivisesti työtä, toteaa Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n puheenjohtaja Martti Korhonen.
-Aivan liian moni ihminen joutuu sinnittelemään tuhannen euron kuukausieläkkeen turvin.
Korhonen viittaa Evan ekonomisti Sanna Kurrosen tiistaiseen blogikirjoitukseen, jonka mukaan ”käsitys laajasta eläkeläisköyhälistön joukosta on myytti, jolle ei löydy tukea tilastoista”.
Kurronen kirjoittaa blogissaan, että eläkeläisköyhyys on vähenemässä nopeasti, kun eläkkeelle siirtyvien eläkkeet ovat korkeita ja eläkkeensaajien joukosta poistuu iäkkäitä takuueläkkeen varassa eläviä. Yli 75-vuotiaiden eläkeläisten kohdalla pienituloisuus on toistaiseksi vielä keskimääräistä väestöä yleisempää, koska heistä harvempi on ollut nykyisen kaltaisen työeläkejärjestelmän piirissä.
-On totta, että keskimääräiset eläkkeet ovat vuosien saatossa nousseet työeläkejärjestelmän voimaantulon, palkkojen kasvun ja työurien pidentymisen myötä. Tämä on myönteinen ilmiö. Kuitenkin sosioekonomisista ryhmistä eniten lukumäärällä mitattuna alle köyhyysrajan elää nimenomaan eläkeläisiä, Korhonen huomauttaa.
Eläketurvakeskuksen tuoreimpien tilastojen mukaan vuonna 2019 lähes 40 prosentilla eläkkeensaajista eläke jäi alle 1 250 euron kuukaudessa. Heistä kaksi kolmesta on naisia.
Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n mielestä takuu- ja kansaneläkkeeseen tehdyt korotukset ovat oikeansuuntaisia mutta eivät vielä riittäviä toimenpiteitä. Huomiota on myös kiinnitettävä pienimpien työeläkkeiden tasoon. On pidettävä huoli siitä, että suomalainen työeläkemalli on oikeudenmukainen kaikkia kohtaan ja että työeläkejärjestelmä kannustaa työkykyisiä olemaan työelämässä mahdollisimman pitkään. Eläkkeiden korottamiseksi EETU onkin ehdottanut tutkittavaksi kansaneläkkeen vähennyskertoimen muutosta. Siinä muiden eläketulojen kansaneläkettä vähentävää vaikutusta muutettaisiin 50 prosentista esimerkiksi 40 prosenttiin.
-Tulojen lisäksi jokapäiväisessä elämässä pärjäämiseen vaikuttavat myös menot. Ikäihmiset käyttävät muuta väestöä enemmän terveyspalveluita, jolloin korkeat maksukatot ja omavastuut rasittavat heidän talouttaan muuta väestöä enemmän. Pidämme tärkeänä, että Suomeen laaditaan pikaisesti jo aiemmin vaatimamme eläkeläisköyhyyden vähentämisohjelma, EETU:n Korhonen huomauttaa.
Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry – Pensionärsförbundens intresseorganisation PIO rf on kuuden valtakunnallisen eläkeläisjärjestön yhteistyöelin. EETU:n jäseninä ovat Eläkeliitto ry, Eläkeläiset ry, Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry, Kansallinen senioriliitto ry, Kristillinen Eläkeliitto ry ja Svenska pensionärsförbundet rf. EETU-järjestöillä on yhteensä noin 300 000 henkilöjäsentä. EETU:n puheenjohtajuus vaihtuu vuosittain, vuonna 2021 puheenjohtajuusvuorossa on Eläkeläiset ry.