Eläkeläiset ry:n 21. edustajakokous pidetään 21.–22. syyskuuta Kuopiossa. Kolmen vuoden välein pidettävä edustajakokous on Eläkeläiset ry:n ylin päätöselin. Päätösvaltaa siellä käyttävät jäsenyhdistysten edustajat. Kokoukseen on ilmoittautunut 123 edustajaa.
Edustajakokous mm. valitsee hallituksen ja samalla koko järjestön puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, valtuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä hallituksen ja valtuuston jäsenet.
Varmaa on se, että Eläkeläiset ry tulee Kuopion kokouksessa saamaan uuden puheenjohtajan. Järjestön sääntöjen mukaan hallituksen puheenjohtajan, (samoin kuin varapuheenjohtajan ja muitten varsinaisten jäsenten) yhtäjaksoinen toimikausi on enintään kuusi vuotta. Tämä kuusi vuotta tulee nyt täyteen Martti Korhosella.
Myös valtuuston puheenjohtaja vaihtuu varmuudella, sillä Kalevi Kivistön kuuden vuoden toimikaudet tulevat täyteen.
Edustajakokous tekee isot päätökset ja linjaukset
Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Jan Koskimies korostaa edustajakokousten merkitystä.
– Edustajakokous tekee isot päätökset ja strategiset valinnat. Ne ohjaavat järjestömme tavoitteiden asettelua, edunvalvontaa ja toimintaa seuraavan kolmivuotiskauden.
Tärkeässä roolissa ovat jäsenyhdistysten tekemät aloitteet. Tälle edustajakokoukselle niitä on tehty kaikkiaan 69, tekijöinä 29 paikallisyhdistystä ja 7 aluejärjestöä. Aloitteet käsittelevät eläkkeitä, sosiaali- ja terveyspalveluja, yhteiskuntaan vaikuttamista, digitalisaatiota ja järjestötoimintaa.
Aloitteilla ja edustajakokouksen niihin antamilla vastauksilla on todellista merkitystä.
– Edellisen edustajakokouksen jäsenyhdistyksiltä saamien aloitteiden pohjalta valmistui vuonna 2019 Eläkeläiset ry:n nykyinen tavoiteohjelma. Se on ohjannut vaikuttamistyötämme niin Eläkeläisliittojen etujärjestö EETUssa, päätöksentekijöille annetuissa lausunnoissa kuin eduskunta- ja kuntavaaleissa vaikuttamisessakin, Jan Koskimies sanoo.
Edunvalvonnassa edellinen edustajakokous käynnisti myös Ikäystävällinen kunta -kampanjan, jossa on kehotettu kuntia ikäystävällisyyteen ja palkittu kuntien ikäystävällisiä tekoja.
– Kampanjan seurauksena on kansainväliseen ikäystävällisten kuntien verkostoon saatu paljon uusia jäseniä, myös Oulun ja Vaasan kaltaisia suuria kaupunkeja. Tämä on ollut yksi onnistunut tapa pitää ikääntymisen asioita esillä yhteiskunnassa.
– Järjestötyön osalta viime edustajakokous kehotti suosimaan kaikille avointa, matalan kynnyksen toimintaa. Sellaista toteutettiinkin järjestön 60-vuotisjuhlavuonna 2019 esimerkiksi yhteislaulu- ja keskustelutilaisuuksina sekä juhlanäyttelyn tiimoilta. Jäsenaloitteiden pohjalta on puolestaan esimerkiksi lisätty digitalisaatioon liittyviä koulutuksia ja hakeuduttu läheisempään yhteistyöhön ay-liikkeen kanssa, Koskimies kertoo.
– Edustajakokous päätti myös järjestön viestinnän uudistamisesta. Tämän seurauksena uudistettiin Eläkeläinen-jäsenlehtemme niin sisällön kuin ulkoasun puolesta. Lehden tarjontaa täydentää sähköinen uutiskirje. Muutenkin digitaalista viestintää on lisätty esimerkiksi videoiden, nettilähetysten ja podcast-lähetysten muodossa.
Kuopion edustajakokous käsittelee esityksen Eläkeläiset ry:n uudeksi strategiaksi. Se tulee Koskimiehen mukaan näkymään monella tavalla järjestötyön ja edunvalvonnan painotuksissa tulevina vuosina. Esimerkiksi siinä, millaisille hankkeille haetaan rahoitusta.
– Viime edustajakokouksen päätösten pohjalta toteutettiin muun muassa hanke, jossa tehtiin omat kotisivut kaikille yhdistyksillemme.
Edustajakokous linjaa myös järjestön taloutta tulevalla kolmivuotiskaudella.
– Edellisessä edustajakokouksessa keskusteltiin lomakeskus Kuntorannan myynnistä, joka myös toteutettiin, tosin koronan aiheuttamien suurten vaikeuksien kautta, toiminnanjohtaja Jan Koskimies toteaa.
TUOMAS TALVILA