– Kaikissa vanhuspalveluja koskevissa päätöksissä korostetaan kotona tapahtuvan hoidon osuuden lisäämistä. Tähän liittyvät ongelmat voidaan tiivistää niin, että se, että voi asua kotona, on siunaus, mutta pakotettuna kotona asuminen on kirous, toteaa Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja Kalevi Kivistö.
– Olosuhteet kotona pitää luoda sellaisiksi, että kotona asuminen turvaa ihmisarvoisen elämän. Jos ei siihen kyetä, ei ketään pitäisi pakottaa asumaan kotona.
– Kotona asumisen mahdollistavista olosuhteista tärkeitä ovat kotiin tuotavat palvelut, joiden niukkuuden seurauksista saamme hyvin usein lukea tiedotusvälineissä. Tärkeää on myös asuntojen kunnostaminen esteettömiksi, jotta toimintakyvyn heiketessä asunnossa voisi suorittaa askiaskareensa, totesi Kivistö puhuessaan tiistaina 26.9. Vammalan Eläkeläiset ry:n 20-vuotisjuhlassa.
Hän muistutti, että suurinta osaa niistä kotona asuvista, jotka tarvitsevat hoitoa, hoitavat omaiset. Valtaosa heistä on iäkkäiden hoidettavien iäkkäitä puolisoita. Omaishoitajina voivat olla työikäiset lapset, jos asuinpaikat ovat riittävän lähellä ja jos työelämä sen mahdollistaa.
– Omaishoitajien työn arvoksi mitattiin muutama vuosi sitten yli 3 miljardia euroa vuodessa. Osa isovanhemmista puolestaan osallistuu lastensa lasten hoitoon voimiensa ja mahdollisuuksiensa mukaan. Tämän isovanhempien tekemän työn arvoksi laskettiin äskettäin yli 500 miljoonaa euroa vuodessa. Inhimillinen arvo on varmasti mittaamaton. Hoiva – niin vanhusten kuin lastenlastenkin – on myös havainnollinen osoitus siitä, miten ensi viikolla vietettävän Vanhusten viikon teema – ”Ikäpolvet yhdessä” – toteutuu arjessa.
Kalevi Kivistön puhe kokonaisuudessaan löytyy tästä linkistä.
Lisää Vammalan Eläkeläisten juhlasta lokakuun Eläkeläinen-lehdessä.
