Eläkeläiset ry järjesti ilmasto- ja ympäristöaiheisen muistelukilpailun. Kilpailu alkoi tämän vuoden helmikuussa ja päättyi toukokuun lopussa. Tarkoituksena oli kerätä eläkeikäisten ihmisten kokemuksia, muistoja ja tietoja ilmaston ja ympäristön muutoksesta. Kilpailulla haluttiin myös herättää keskustelua ja tarjota yhdessä tekemistä jäsenillemme. Ehdotus kilpailusta tuli Karkkilan ja Keravan paikallisyhdistyksiltä.
Kilpailutuomaristo löysi mieleisensä 20 kilpailutyön joukosta
Saimme talteen 20 muistelutyötä. Suurin osa perustui kirjalliseen ilmaisuun, mutta mukana oli kuvallisiakin tuotoksia. Kilpailun tuomareina toimivat kirjailija Niina Hakalahti ja entinen järjestösuunnittelijamme Anu Mäki. Koulutussuunnittelija Tiina Rajala oli sihteerinä. Tuomariston tehtävä ei ollut ihan helppo, sillä kilpailuun lähetetty aineisto oli moninainen ja vaihteleva. Tuomaristo sai kuitenkin työnsä päätökseen täyden yksimielisyyden vallitessa siitä, mitkä työt palkitaan.
Kilpailun kuvaosuus
Tuomaristo päätti myöntää vain yhden palkintosijan, jonka jaettiin kahden keskenään hyvin erilaisen työn kesken. Jaetulle ensimmäiselle sijalle tulivat Lapsuuden muistoja -kollaasi Etelä-Espoon Eläkeläiset ry:n työryhmältä ja Ana Rodríguez Gabrielin valokuvasarja Helsingistä.
Espoolaisten kollaasi viehätti tuomaristoa monin tavoin. Projektia oli lähdetty porukalla tekemään ja siihen oli paneuduttu. Työssä oli käytetty kekseliäästi kierrätysmateriaalia. Tuotos on hieno, värikylläinen ja sopusointuinen. Se antaa lisäksi katsojalle tulkinnanvaraa. Projektikuvauksen mukaan lähtökohtana on ympäristön muutos lapsuuden uimarannassa 1960-luvulta alkaen. Kahdeksanhenkinen ryhmä kävi mielenkiintoisia keskusteluja ja piti hauskaa keskenään.
Ana Rodríguez Gabrielin kuvasarja 2017–2022 Laajasalon Läntinen Koirasaarentie ennen Kruunusiltojen ja pikaratikkatien rakentamista – mitä siitä jäi? osoittaa korkeaa kunnianhimon tasoa. Avoimen lähdemateriaalin käyttö on oivaltava keksintö. Ansiokas työ vaatii katsojalta pitkäjänteisyyttä. Työssä ei ole selittelyä vaan se pitäytyy visuaalisuudessa. Tilannepäivityksessä 2024 kysytään, missä ovat puut. Sarja päättyy toteamukseen, että Koirasaarentien puut ja kalliot ovat jääneet katurakentamisen alle. Ana on Laajasalon Eläkeläiset ry:n jäsen.
Muista kuvateoksista tuomaristo antaa erikoismaininnan torniolaisen Anneli Stoorin piirrossarjalle. Hänellä on oma tapansa piirtää, sarjakuvallinen tyyli ja naivistinen ote. Piirroksissa on elävä kaunis viiva. Tuomariston mielestä erityisesti joulukorttikuvassa ollaan oivaltavasti ympäristönmuutoksen teemassa kiinni. Hyvää joulua 1954 ja 2024 avautuu katsojalle napakasti.
Kilpailun tekstiosuus
Varkautelaisen Leena Salon Ilmaston ja elämänmuutos on kirjoitussarjan ehdoton ykkönen. Hänen tekstinsä on kirpeän älykästä, kepeää ja taitavasti kielellä leikittelevää. Teksti on kuin tiivistetty kuva, terävä ja kirkas. Loppuun asti mietitty. Siitä välittyy kokemusperäisyys; muutos ja sen aikajänne toteutuu.
Toiselle sijalle tuomaristo asetti pyhäjärveläisen Pauli Sutisen Muutoksia–kirjoituksen. Se on hiottu teksti, joka pysyy aiheessa. Kirjoittaja ehtii sanoa asiansa, vaikka lähtee liikkeelle nuoruudesta. Hieno ajan kaari, joka pysyy yhtenäisenä. Kiva ote kirjoittamiseen. Tekstissä on apokalyptinen mutta hallittu lopetus, siinä on käytetty retorista kärjistämistä.
Tuomaristo halusi antaa erityismaininnan tiedollisista lähtökohdista Maarit Aholan tekstille Miksi Laihian rannassa ei voi enää uida sekä Heikki Komokallion kirjoitukselle Hyvä kaupunkisuunnittelu on myös ilmastoteko. Maarit on Helsingin Malmilta ja Heikki Keravalta.
Sihteeri on mielissään, että useammassakin yhdistyksessä ympäristöasioita on mietitty yhdessä ja poimii vielä yhden tuomariston kommentin. Keravan Eläkeläiset toimitti kolmen muistelijan voimin tekstin Pärekorista muovikassiin. Tuomaristo piti tekstistä välittyvästä yhteisöllisyydestä ja vuoropuhelusta. Keravalaiset olivat valinneet taitavasti selkeän näkökulman eli pakkauksen. Tekstistä näkee, että asiaan oikeasti perehdytty yhteisesti. Tekstissä on myös kansanperinteen näkökulma ja lukija saa tietoja muun muassa vanhoista mitoista.
Onnistunut muistelukilpailu ilmasto- ja ympäristöasioissa
Kilpailutuomarit totesivat, että eläkeläisistämme löytyy paljon taitavia tekijöitä. Erilaiset kampanjat ja kilpailut innostavat kehittämään omia taitojaan. Tämä kilpailu ei jääne viimeiseksi.
Jatkoa varten tuomaristo muistuttaa parista perusasiasta: osallistujan pitää kunnioittaa kilpailun sääntöjä; työt on toimitettava ajoissa; töiden määrää ja tekstin pituutta koskevia rajoituksia on noudatettava; on tärkeätä pitäytyä kilpailun aiheessa ja otsikossa; loppusilauksen antaminen tuotokselle on tärkeää. Tämän kilpailun ohjeissa ei sanottu, että töiden pitää olla aiemmin julkaisemattomia. Siitä huolimatta juuri tähän tarkoitukseen ja tilanteeseen luodut työt ilahduttivat eniten. Ne osoittavat kunnioitusta kilpailua ja lukijoita kohtaan ja osoittavat vaivannäköä.
Tuomaristo kiittää kaikkia osallistujia – ja samalla kehaisee järjestöämmekin siitä, että tällaisen kilpailun järjesti ja toimi omalla tavallaan edelläkävijänä. Useampikin kilpailun tavoitteista toteutui. Aihe herätti keskustelua, tuotti mieluisaa tekemistä sekä kädentaitajille että kirjoittajille. Kilpailu tuotti myös tietopuolista aineistoa, jota voisi hyödyntää vaikka vaikuttamistyössä. Nyt on syytä miettiä, miten saamme pidettyä tärkeän aiheen edelleenkin toiminnassamme mukana.
TIINA RAJALA
Auli Välikangas sanoo
Kirjoittajat olivat hereillä, kilpailussa. Tulipa mieleeni, että Eläkeläiset tiimiä saattaisi kiinnostaa. Väyläkustannus julkaisi kirjoittamani kirjan Kopekka.
Muutaman kuukauden päästä täytän 90 v. kirja on esikoiseni, mutta ehtipäs.
Kerron sodanjälkeisestä ajasta, miten ihmiset selvisivät kun oli pakko.
Suurin ihme minulle on, mikä sai kustantajan tarttumaan Kopekkaani.