Toiminnanjohtaja Jan Koskimies arvioi hallitusohjelmaa: Eläkeleikkauksilta säästyttäneen, mutta eriarvoistuminen uhkaa

Uutisointia Petteri Orpon (kok) ennätyspitkien neuvottelujen jälkeen syntyneestä hallitusohjelmasta on voinut eläkeläisten näkökulmasta seurata osin helpottuneena. Pahimmat pelot eläkkeiden leikkauksista eivät näyttäisi toteutuvan. Ohjelmassa voi nähdä hyvinkin synkkiä pilviä, mutta myös pilvien hopeareunuksia.

Hallitusohjelma on tekijöidensä näköinen. Siitä paistaa läpi juuri sellainen empatian puute, jonka välttämistä Riikka Purra (ps) on jopa korostanut. Yhteiskunnan heikompiosaisiin, kuten työttömiin kohdistuvat leikkaukset luovat eriarvoistuvaa ja turvatonta yhteiskuntaa, joka ei ole kenenkään etu.

Esimerkiksi alennettujen arvonlisäverokantojen korotus iskee pienituloisiin, joihin hintojen nousu on jo aikaisemmin iskenyt kovaa. Huolissaan on myös syytä olla sote-palveluiden asiakasmaksujen noususta. Pienituloisille olisi paljon parempi hoitaa palveluiden rahoitusvaje tasamaksujen sijaan progressiivisella verotuksella.

Huojentava tieto on, että hallitusohjelmaan ei ole tulossa valtiovarainministeriön ehdottamia eläkeindeksien leikkauksia tai kansaneläkkeen leikkausta pientä työeläkettä saavilta. Myöskään monen toimeentulon kannalta tärkeää eläkkeensaajan asumistukea ei ilmeisesti olla heikentämässä. Osaltaan näiden leikkausten torjumisessa on varmasti vaikuttanut kansalaisyhteiskunnan luoma paine.

Kaavailtu eläkeläisten työssäkäynnin edistäminen sitä haluaville ja verotuksen osittainen keventäminen on sinänsä myönteistä. Samalla on kuitenkin muistettava, että monilla eläkeläisillä ei ole korkean iän tai terveydentilan vuoksi mitään mahdollisuuksia hankkia sivutuloja. Verotuksen keventäminen on myös aina osin pois esimerkiksi palveluiden rahoituksesta.

Hallitus on myös sysäämässä työmarkkinajärjestöille osan vastuusta leikkauksista. Niiden tehtäväksi annetaan eläkeuudistuksen käynnistäminen, jossa voi itää tulevaisuuden eläkeläisköyhyyden siemen. Työmarkkinajärjestöjen onkin torjuttava hallituksen leikkaushaaveet, ja nähdä uudistus päinvastoin mahdollisuutena eläkeläisten eriarvoisuuden vähentämiseen.

Tulevaisuuden eläkkeistä on muutenkin syytä olla huolissaan. Työttömyysturvaan kaavaillut leikkaukset ja työelämän muutokset voivat johtaa työehtojen heikentymiseen ja vakinaisten työsuhteiden korvautumiseen katkonaisilla työurilla ja pätkätöillä. Tämä johtaisi pieniin eläkekertymiin ja sitä kautta tulevaisuuden eläkeläisköyhyyden kasvuun.

Eläkeläisille tärkeisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin hallitus asettaa liian suuret säästötoiveet. Hallitus ei tunnu ymmärtävän sitä, että satsaaminen ihmisten terveyteen ei ole vain kuluerä. Terveempi ikäväestö tuottaa kulujen sijaan tuloja ja säästöjä yhteiskuntaan; osallistumalla paitsi palkkatyöhön, myös omaishoitajina, lastenhoitajina, vapaaehtoistyössä ja järjestötoiminnassa.

Kiitosta hallitusohjelma ansaitsee siitä, että sote-palveluiden huutavaan henkilöstöpulaan ja hoitoon pääsyyn etsitään ratkaisuja. Näitä ovat esimerkiksi alan koulutuspaikkojen lisääminen ja ulkomainen rekrytointi. Hoitoon pääsyn parantamiseksi lisätään palveluseteleitä ja nostetaan yksityisten palveluiden kela-korvauksia. Nähtäväksi jää, johtaako yksityisten palveluiden lisääminen ojasta allikkoon: julkisten palveluiden entistä suurempaan henkilöstövajeeseen ja rapautumiseen.

Huolestuttavaa on myös kansalaisjärjestöjen rahoituksen leikkaaminen. Hallitus ei ilmeisesti näe järjestöjen tekemän ennalta ehkäisevän työn suurta merkitystä ja hyvinvointihyötyjä. Myös vapaan sivistystyön leikkaukset, jotka iskevät kansalais- ja työväenopistojen tai yhdistysten järjestämiin koulutuksiin, ovat vahingollisia ikäihmisten hyvinvoinnin kannalta. Nämä leikkaukset on syytä perua.

JAN KOSKIMIES
Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja