Kalevi Kivistö: ”Työeläkerahastoihin ei tarvitse kajota”

”Jos pientä työeläkettä saavien asemaa halutaan parantaa, löytyy rahoitukseen myös keino, jolla ei tarvitse kajota työeläkerahastoihin”, kirjoittaa Kalevi Kivistö. Kirjoituksellaan Kivistö kommentoi kansanedustaja Kimmo Kiljusen (sd) ja eräiden hänen ryhmätovereidensa esitystä pienten eläkkeiden korottamisesta kustantamalla korotus työeläkerahastojen tuotolla.

Kansanedustaja Kimmo Kiljusen (sd) ja eräiden hänen ryhmätovereidensa esitys pienten eläkkeiden korottamisesta kustantamalla korotus työeläkerahastojen tuotolla on herättänyt vilkkaan keskustelun. Ehdotukseen suhtautuminen edellyttää vastaamista kahteen kysymykseen: Halutaanko pieniä työeläkkeitä korottaa, ja jos halutaan, miten se rahoitetaan.

Tähän asti keskustelu on koskenut vain tapaa, jolla rahoitus hoidetaan. Kysyjät ehdottavat korotuksen rahoittamista työeläkerahastojen tuotolla. Ehdotus on torjuttu vetoamalla työeläkejärjestelmän pitkän tähtäimen rahoitusongelmiin, joita rahastoihin kajoaminen pahentaisi.

Jos kuitenkin halutaan parantaa pientä työeläkettä saavien asemaa, löytyy rahoitukseen myös keino, jolla ei tarvitse työeläkerahastoihin kajota.

Pientä työeläkettä saava on oikeutettu saamaan myös kansaneläkettä. Kansaneläke on työeläkevähenteinen niin, että pienen suojaosan (noin 56 e/kk) jälkeen työeläkkeen kasvu pienentää kansaneläkettä 50 % työeläkkeen lisäyksestä. Niinpä kansaneläkkeen maksaminen loppuu, kun työeläke nousee 1 368 euroon/kk (parisuhteessa elävällä raja on 1 226 e/kk).

Eläkejärjestelmäämme arvioinut tanskalainen professori Torben M. Andersen toteaa, että ”kansaneläkkeen työeläkevähenteisyyden vuoksi ansiotulojen kasvusta seuraavan työeläkkeen … marginaalivero nousee tämän ryhmän kohdalla korkeaksi”; ts. kansaneläkkeen nopea pieneminen työeläkkeen vähänkin kasvaessa leikkaa kokonaiseläkkeen kasvua hyvin nopeasti. Tässä on eläkepoliittinen kannustinloukku, johon on kiinnitetty yllättävän vähän huomiota.

Pienentämällä sitä prosenttia, jolla työeläkkeen kasvu leikkaa kansaneläkettä voitaisiin pientä työeläkettä saavien eläkettä parantaa tarvitsematta koskea työeläkerahastoihin. Kustannusten suuruus riippuisi siitä, kuinka paljon kansaneläkkeen vähenemisprosenttia pienennettäisiin. Kustannuksista vastaisi Kansaneläkelaitos eli viime kädessä valtio. Määrärahatarve olisi budjettineuvotteluissa esillä muiden rahoitustarpeiden rinnalla.

***

Eräät poliittiset nuorisojärjestöt ehdottivat tulevien eläkkeiden turvaamiseksi nykyeläkkeiden leikkaamista mm. Ruotsin käyttämällä mallilla. Ruotsissahan eläkkeiden kehitys on sidottu eläkerahastojen tuottoon ja jos tuotto on miinusmerkkinen, voivat eläkkeet vastaavasti laskea. Samalla unohdetaan, että silloin kun rahastot tuottavat hyvin, enemmän kuin esim. ansiotaso, myös eläkkeet nousevat enemmän. Pitkällä tähtäimellä lopputulos on suunnilleen sama kuin meillä, Ruotsin järjestelmä on vain eläkkeensaajan kannalta epävarmempi. Vakaus ja ennustettavuus ovat Suomen eläkejärjestelmän vahvuus, siitä ei ole syytä luopua.

Samassa yhteydessä kuultiin ehdotus, jonka mukaan Suomessakin tulisi Ruotsin mallin mukaan ottaa käyttöön ns. premium-eläke, jossa eläkevakuutettu voi itse ohjata 2,5 % eläkemaksuistaan itse valitsemaansa rahastoon. Rahastoja on valittavana yli 800 ja on ymmärrettävää, että suurin osa eläkemaksuja maksavista ei pysty niistä valitsemaan. Niinpä ylivoimainen enemmistö jättää tämän osan maksuistaan keskitetysti sijoitettavaksi. Ruotsin eläkejärjestöistä merkittävimmät ovatkin vaatineet järjestelmän lopettamista ja maksujen liittämistä yleiseen eläkejärjestelmään.

KALEVI KIVISTÖ

Kirjoittaja on eläkeläisaktiivi Espoosta, entinen Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja ja valtuuston puheenjohtaja. 

Lue myös: Kalevi Kivistö: Ihmisarvoinen ikääntyminen
(Kontulan Eläkeläiset ry:n kerho 20.10. ja Etelä-Espoon Eläkeläiset ry:n Syysjuhla 25.10.)