Vaikuttamaan kuntavaaleissa!
Kuntavaalit 18.4.2021 ovat eläkeläisille vaikuttamisen paikka. Eläkeläiset ry kehottaa jäseniään aktiivisuuteen kuntavaaleissa ja edistämään järjestön tavoitteita niin ehdokkaina, tukiryhmissä kuin aktiivisina äänestäjinä. Puolueiden listoilla on vielä hyvin tilaa uusille ehdokkaille, ja eläkeläisiä toivotaan ehdokkaiksi kokemuksensa ja osaamisensa vuoksi.
Eläkeläiset ry on julkaissut omat vaalitavoitteensa. Pyrimme saamaan tavoitteemme hyvin esille ja ehdokkaat sitoutumaan tavoitteidemme taakse. Ikäystävälliseen kuntaan kuuluvat niin yhdenvertaiset palvelut, asuminen ja elinympäristö kuin kansalaisyhteiskunnan demokraattiset vaikuttamismahdollisuudetkin.
Sote-maakuntauudistuksessa osa kuntien tehtävistä siirtyy suuremmille alueille. Tämän ei tarvitse tarkoittaa kunnanvaltuustojen merkityksen vähenemistä, ja kuntien asukkaidensa hyvinvoinnin edistäminen riippuu kuntalaisten äänestämistä luottamushenkilöistä.
Käymme vaaleihin ikäystävällisen kunnan puolesta!
JAN KOSKIMIES
Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja
Kunnat ikäystävällisiksi
Eläkeläiset ry:n tavoitteet kuntavaaleissa 18.4. 2021
Eläkeläiset ry:n kuntavaaliohjelma tähtää ikäystävällisyyteen kunnissa. Kunnissa on otettava väestön ikääntyminen huomioon palveluissa ja päätöksenteossa ja vahvistettava ikääntyneiden osallisuutta. Ikääntyneet ihmiset on otettava vahvasti mukaan palveluiden ja elinympäristön kehittämiseen.
Ikäystävällisyys on kunnalle valtti; se tukee kunnan vetovoimaa, säästää ennalta kustannuksissa, ja ottaa ikääntyneiden voimavarat vapaaehtoistyössä ja kuluttajina käyttöön kunnan vireyden ja elinvoiman vahvistamiseksi.
Ikäystävällisyyttä korostaakseen kunnat voivat liittyä WHO:n ikäystävällisten kuntien verkostoon, mikä kiinnittää päätöksentekijöiden huomion vahvemmin väestön ikääntymiseen. (Age-friendly cities and communities).
1. SOTE-palvelut yhdenvertaisesti
- Palveluiden varmistamiseksi tarvitaan henkilökuntaa ja valvontaa
- Vanhusneuvola hyvä tapa järjestää vanhuspalvelulain edellyttämä neuvontapalvelu
Kaikilla Suomessa on oltava sosiaali- ja terveyspalvelut saatavilla yhdenvertaisesti. Palveluiden laadun varmistamiseksi tarvitaan riittävästi henkilökuntaa, koulutusta ja valvontaa. Sekä kuntien että yksityisissä asumispalveluissa on valvonnalla varmistettava turvallinen ja tasalaatuinen hoiva sekä puututtava epäkohtiin.
Koronapandemia opetti, että vanhusten fyysisen terveyden suojelu ei saa johtaa henkisen eikä sosiaalisen terveyden laiminlyöntiin. Arvokkaaseen vanhuuteen kuuluu aina mahdollisuus olla yhteydessä sukulaisiin ja ystäviin, myös poikkeuksellisissa oloissa.
Peruspalveluiden on oltava maksuttomia. Kotipalveluista perittäviä maksuja on alennettava ja kotipalveluiden asiakasmaksujen tulorajaa tulee korottaa. Kuntien tulee tehostaa tiedotusta omaishoitajille kuuluvista taloudellisista ja jaksamista tukevista tukimuodoista.
Sote-maakuntauudistuksessa on varmistettava palveluiden saavutettavuus mieluimmin lähipalveluina sekä riittävä tiedonsaanti. Suomen kaksikielisyys sekä vähemmistöjen oikeudet ovat tärkeitä. Sosiaali- ja terveyskeskuksen vanhusneuvola on hyvä tapa järjestää vanhuspalvelulain edellyttämä neuvontapalvelu sekä ennalta ehkäisevä sosiaali- ja terveyspalvelu ns. yhden luukun periaatteen mukaisesti.
2. Kunnilta ”hytessä” aktiivisuutta ja aloitteellisuutta
- Ikääntyneille mahdollisuuksia pitää huolta itsestään
- Ikääntyneet vahvasti mukaan palveluiden kehittämiseen
Kunnille kuuluu jatkossakin ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Kuntien on otettava ”hytessä” aktiivinen ja aloitteellinen ote. Ikääntyneet on otettava vahvasti mukaan palveluiden kehittämiseen. Toimenpiteitä ohjaavan hyvinvointikertomuksen tueksi tarvitaan riittävät resurssit. Kuntien on hyvä olla aktiivisesti yhteydessä ikääntyneisiin asukkaisiinsa hyvinvoinnin ja palveluiden takaamiseksi.
Ikääntyneille on tarjottava mahdollisuuksia pitää huolta itsestään harrastusten ja inhimillisen vuorovaikutuksen kautta. Hyvä tapa on tarjota ikääntyneille kulttuuri- ja liikuntaseteleitä tai -kortteja, jotka oikeuttavat kulttuuri- ja liikuntapalvelujen käyttöön maksuttomasti tai alennettuun hintaan. Myös kansalais- ja työväenopistojen toimintaedellytysten vahvistaminen tukee ikääntyvien osallisuutta.
Hyteen kuuluvat paitsi liikunta- ja kulttuuri- ja koulutuspalvelut, myös fyysinen ja sosiaalinen esteettömyys sekä toimivat ja turvalliset kulkuyhteydet. Esimerkiksi julkisessa liikenteessä eläkeläisten alennushintojen on oltava voimassa kellonajoista riippumatta ja on edettävä kohti yhtenäistä valtakunnallista joukkoliikenteen eläkeläisalennusta.
3. Hyvä asua koko maassa
- Vanhuksia ei saa asuntopolitiikalla eristää muista
- Kohtuuhintaista asuntotuotantoa edistettävä
Vanhuksia ei saa asuntopolitiikalla eristää muista ihmisistä. Palveluasuminen tulee sijoittaa muun asuntokannan yhteyteen. Uudet asuinalueet tulee suunnitella monisukupolvisiksi, yhteisöllisiksi ja esteettömiksi niin, ettei niistä tarvitse ikääntymisen vuoksi muuttaa pois. Olemassa olevien rakennusten ja asuntojen korjaamista esteettömiksi tulee tukea korjausavustuksin. Ikääntymisen vuoksi muuttamaan joutuvien asunnon vaihtoa on helpotettava.
Hoito- ja hoivatarve on otettava huomioon iäkkäiden asumisratkaisuissa. On päästävä oikea-aikaisesti tarkoituksenmukaisen palveluasumisen piiriin, jos ei enää tule toimeen kotona palvelutarpeen tai yksinäisyyden takia. Jos sote-palvelut siirtyvät sote-maakunnille, ei palvelutarjontaan saa asumispalveluissa muodostua väliinputoajia kunnan ja maakunnan välille.
Kohtuuhintaista asuntotuotantoa on edistettävä vuokrien nousun hillitsemiseksi. Monet iäkkäät ovat yksinasujia, joiden kohtuuhintaiseen asumiseen on luotava nykyistä paremmat edellytykset. Iäkkäiden asumisessa on myös otettava huomioon terveysriskit, kuten ilman epäpuhtaudet ja ilmastonmuutoksen aikaansaamat lämpötilan vaihtelut.
4. Ikäystävällinen elinympäristö
- Ikääntyneille sopivat liikenneratkaisut ja viheralueet
- Ikäystävällisyydestä kunnille houkuttelevuutta ja elinvoimaa
Elinympäristön esteettömyys ja turvallisuus edistävät ikäväestön liikkumista ja osallisuutta. Rakennetussa ympäristössä on jo suunnitteluvaiheessa huomioitava asukkaiden toimintakyvyn muutokset. Ikäihmisillä on oltava oikeus ja mahdollisuus ulkoiluun riippumatta siitä, asuvatko he kotona vai hoivalaitoksessa.
Ikäystävälliseen ja turvalliseen elinympäristöön kuuluvat kävelyä suosivat liikenneratkaisut, yhteisöllisyys sekä hyvä valaistus, reittien talvikunnossapito ja riittävät levähdys- ja virkistysmahdollisuudet. Toimintakyvyltään heikentyneiden tai muistisairaiden liikkumista on tuettava liikennejärjestelyin ja helppolukuisin opastein. Muistisairaille tarkoitetuissa muistikylissä ihmiset voivat elää arvokkaalla tavalla.
Yhteiset viheralueet ovat luontevia monisukupolvisen kohtaamisen paikkoja. Iäkkäiden pääsy lähiluontoon on turvattava. Kuntien tulee rakentaa eri ikäisten yhteiseen käyttöön tarkoitettuja ulkoilupuistoja, joissa on eri ikäisille soveltuvia liikunta- ja kuntoiluvälineitä.
Ikäystävällinen elinympäristö lisää ikäihmisten osallisuutta niin asukkaina kuin kuluttajina, sekä kunnan houkuttelevuutta asuinpaikan valinnassa, ja sitä kautta kunnan elinvoimaa.
5. Teknologiaa ihmisten ehdoilla
- Ihmiskontaktit aina digiratkaisujen rinnalla
- Ikääntyneet mukaan digipalveluiden kehittämiseen
Digitalisointi ei saa lisätä ikäihmisten yksinäisyyttä ja riskiä syrjäytyä. Digitaalisen palvelun rinnalla on aina oltava mahdollisuus ei-digitaaliseen palveluun kasvokkain tai puhelimitse. Digitalisoinnin aikaansaamat säästöt tulee suunnata ihmiskontaktien lisäämiseen niitä tarvitseville.
Digilaitteiden ja –palveluiden käytön opastus ja neuvonta tulee ottaa pysyväksi osaksi julkisia palveluita, esimerkiksi kirjastoissa. Julkisten digitaalisten palveluiden tulee olla ja helppokäyttöisiä sekä saavutettavia. Niitä kehitettäessä ja uudistettaessa tulee ikääntyneet ottaa mukaan suunnitteluun ja testaamiseen.
Ikäihmisten osallistuminen ei saa olla näennäistä. Nettikuulemisen lisäksi tarvitaan avoimia kuntalaiskeskusteluja ja kuulemistilaisuuksia sekä asukas- ja asiakaskyselyitä. Päätöksentekijät ja virkamiehet voivat myös jalkautua alentuneen toimintakyvyn omaavien vanhusten luo.
6.Kansalaisjärjestöt mukaan vaikuttamaan
- Kansalaisyhteiskunnan tukeminen vahvistaa kuntaa
- Vanhusneuvostot aidosti mukaan vaikuttamaan
Ikääntyneet ovat yhteiskunnalle merkittävä voimavara. Eläkeläisjärjestöt ylläpitävät vireyttä, torjuvat yksinäisyyttä ja lisäävät ihmisten osallisuutta. Kuntien on talousarvioissaan toiminta-avustuksilla ja muulla tuella edistettävä ja luotava edellytyksiä eläkeläisyhdistysten toiminnalle. Asianmukaiset, esteettömät ja maksuttomat tilat edistävät eläkeläis- ja muuta kansalaistoimintaa. Tarvitaan matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja ja monisukupolvisia tiloja. Hyvä malli on avoin järjestötalo, jossa on tarjolla maksuttomia tiloja kansalaistoimijoille.
Vanhusneuvostoille on turvattava riittävät voimavarat ja aito vaikutusvalta jo asioiden valmisteluvaiheessa nuorisovaltuustojen tapaan. Vanhusneuvostot voivat myös osallistua palvelujen laadun valvontaan esimerkiksi hoivayksiköihin tehtävillä tarkastuskäynneillä. Vanhusneuvostoihin tulee nimetä paikkakunnan merkittävimpien eläkeläisjärjestöjen edustajat, jolloin niillä on suora yhteys kansalaisyhteiskuntaan.
Kuntavaalit toimitetaan sunnuntaina 18.4.2021.
Ennakkoäänestys kotimaassa 7.–13.4.2021 ja ulkomailla 7.–10.4.2021.
Tietoa kuntavaaleista oikeusministeriön vaalisivuilla
Edulliset ja tavoittavat kuntavaalimainokset Eläkeläinen-lehteen
Vaalimainos Eläkeläinen-lehdessä tavoittaa aktiiviset äänestäjät. Mainosmahdollisuuksista antaa tietoja Eläkeläinen-lehden ilmoitusmyyjä Johanna Pelto, puh. 040 90 30 141, sähköposti: johanna@johannapelto.fi
Kertokaa ehdokkaille ja heidän tukiryhmilleen lehtemme tarjoamista mainosmahdollisuuksista!
Vastaa