Vanhusasiavaltuutettu tarvitsee tuekseen riittävät henkilö- ja materiaaliset resurssit kannanottamiseen ja myös tutkimukseen ja tiedon tuottamiseen. Toimintaedellytyksistä tulee huolehtia palkkaamalla valtuutetun tueksi riittävä henkilökunta. Profiilin nostamiseksi valtuutetulla olisi myös hyvä olla selkeästi oma toimisto, vaikka käynnistämisvaiheessa sen toiminnot olisivatkin yhdenvertaisuusvaltuutetun yhteydessä, Eläkeläiset ry toteaa hallituksen lakiesitysluonnoksesta antamassaan lausunnossa.
Eläkeläiset ry pitää vanhusasiavaltuutetun viran perustamista kannatettavana ja tärkeänä. Väestön ikääntyminen, vanhuspalveluiden epäkohdat, toimeentulon ongelmat sekä muun muassa digitalisaatiosta ja elinympäristön muutoksista johtuvat osallisuuden puutteet korostavat tarvetta ikääntyneiden oikeuksien paremmalle valvonnalle.
”On tärkeää, että Suomeen saadaan nimenomaan ikääntyneiden asioihin keskittyvä viranomainen. Vanhusasiavaltuutetun merkitys ikääntyneiden aseman ja oikeuksien parantamisessa riippuu paitsi valtuutetuksi valittavan henkilön aktiivisuudesta ja arvovallasta asiantuntijana ja vaikuttajana, myös näkyvyydestä julkisessa keskustelussa”, Eläkeläiset ry:n lausunnossa todetaan.
Valtuutetun tehtäväkentän on Eläkeläiset ry:n lausunnon mukaan hyvä vastata muiden vastaavien valtuutettujen tehtäviä. Tärkeää on, että valtuutettu voi tarvittaessa kääntyä toimivaltaisen viranomaisen puoleen.
”Valtuutetun tueksi tulee perustaa tehtäväkentän asioihin keskittyvä neuvottelukunta, joka ankkuroisi valtuutetun luontevasti demokraattiseen päätöksentekoon ja linkittäisi sen vahvemmin myös kansalaisyhteiskuntaan. Esitettävä ihmisoikeusvaltuuskunnan jaosto ei tähän tehtävään riitä, koska ihmisoikeusvaltuuskunnan laajassa tehtäväkentässä ikääntymispolitiikan asiat muodostavat vain osan”, Eläkeläiset ry toteaa.
Eläkeläiset ry kiinnittää huomiota siihen, että lakiesityksen mukaan valtuutettu antaa kertomuksen toiminnastaan valtioneuvostolle vuosittain ja eduskunnalle kerran vaalikaudessa. ”Valtuutetun vuosittain antama kertomus tulisi antaa myös eduskunnalle, jolloin eduskunta voisi säännöllisesti käydä keskustelun väestön ikääntymisen myötä yhä keskeisemmiksi tulevista ikääntymispolitiikan asioista”.
Eläkeläiset ry:n lausunto kokonaisuudessaan tästä linkistä
Hallituksen esitys laiksi vanhusasiavaltuutetusta
Lakiesityksen tavoitteena on luoda itsenäinen ja riippumaton viranomainen, joka seuraisi ikääntyneiden asemaa ja oikeuksien toteutumista laajasti kaikilla yhteiskuntasektoreilla ja toisi havaintojaan sekä ikääntyneiden näkökulmaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon.
Vanhusasiavaltuutetun tehtävänä olisi edistää ikääntyneiden oikeuksien toteutumista. Valtuutetulla ei olisi toimivaltaa ratkaista yksittäistapauksiin liittyviä kanteluita vaan tehtävät painottuisivat seurantaan ja arviointiin sekä ennakolliseen vaikuttamiseen. Vanhusasiavaltuutetun tehtävänä olisi seurata ja arvioida ikääntyneiden asemaa ja oikeuksien toteutumista ja seurata lainsäädäntöä ja yhteiskunnallista päätöksentekoa sekä arvioida niiden vaikutuksia ikääntyneisiin.
Vanhusasiavaltuutettu tekisi aloitteita ja antaisi lausuntoja, laatisi ja teettäisi selvityksiä sekä julkaisisi raportteja. Lisäksi valtuutettu edistäisi tiedotusta ja välittäisi ikääntyneitä koskevaa tietoa, sekä edistäisi yhteistyötä ikääntyneiden asioita käsittelevien toimijoiden välillä.
Kyseessä olisi yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston yhteydessä toimiva, mutta toiminnassaan itsenäinen ja riippumaton viranomainen.
Hankkeen eteneminen oikeusministeriön sivuilla tästä linkistä
Seija Koponen sanoo
Selkeästi määritelty tehtäväkenttä, neuvottelukunta ja riittävät resurssit tiedon ja tutkimuskentän anti käyttöön mahdolliseksi. Vuosittainen kertomus erinomainen asia.
Annikki Ura sanoo
Vanhus-sana on kuin kirosana Suomessa.
Voisi ehkä miettiä jotain muuta nimeä kuin vanhusasiavaltuutettu.
Mm. esim. Iäkkäiden (asia)valtuutettu, ikääntyneiden valtuutettu,
ikäihmisten (asia)valtuutettu, senioriasiavaltuutettu, ikäasiavaltuutettu.