Jari Sillanpään onnettomien huumesekoilujen käsittely julkisuudessa on tuonut mieleen oman työurani loppuvaiheita. Jouduin nimittäin paneutumaan tähän ongelmaan vähän vastentahtoisesti vetämällä useampaakin aihepiiriin liittyvää toimikuntaa.
Tehtävä oli haastava, mutta omalla tavallaan antoisa opintomatka. Ainakin sen oppi, että ongelma on monenkirjava: ”pönttöä” sekoittavat aineet ovat moninaisia ja tuloksia tuottavat ehkäisytoimet eri yhteyksissä erilaisia. Sama sapluuna ei pure eri kohderyhmissä samalla tavalla.
° ° °
Päihteitä on tuttuja ja tuntemattomia, laillisia ja laittomia. Maailman eri osissa valtapäihde on eri aine ja ajan kuluessa suhtautuminen eräisiin niistä on muuttunut. Niinpä esimerkiksi Preussissa oli aikanaan ammattikunta, jonka tehtävänä oli kulkea haistelemassa ikkunoiden alla, tulisiko asunnosta kahvin tuoksua – kahvi kun oli kielletty ”huume”, piriste vähän samaan tapaan kuin nykynuorison ns. ”bilehuumeet”.
Alkoholia yritettiin kitkeä niin meillä kuin Amerikassakin kieltolailla, kieltämällä niin sen myyminen kuin käyttökin. Viimeisin yritys oli Gorbatsovin radikaali yritys kitkeä alkoholi venäläisten elämästä. Suomessa kieltolaki aikanaan kumottiin ja viina laillistettiin. Sen käytön aiheuttamia haittoja pyritään torjumaan hillitsemällä kulutusta alkoholin hintaa ja sen saatavuutta säätelemällä.
Uusi aika ja kansainvälisen kanssakäymisen lisääntyminen on tuonut perinteisten päihteiden rinnalle kasvavaksi ongelmaksi laittomat huumeet. Valikoimaan on ilmestynyt uusia tuotteita, viimeisimpinä keinotekoiset muuntohuumeet, jotka ovat käyttäjälleen kaikkein vaarallisimpia. Oma ryhmänsä ovat vielä lääkkeet, esim. kipu- ja unilääkkeet, ja niiden väärinkäyttö. Sodassa rintamamiehille syötettiin amfetamiinia (pervitiiniä) taisteluvireen ylläpitämiseksi.
Yksi päihteiden pahimpia ongelmia on niiden koukuttavuus. Voimakkainta se on nikotiinilla, niin kuin jokainen tupakkalakkoa yrittänyt tietää. Samaa tasoa on metamfetamiinin koukuttavuus. Alkoholin kanssa samassa sarjassa painii heroiini ja amfetamiini. Kofeiini ja kokaiini koukuttavat keskenään suunnilleen yhtä voimakkaasti.
° ° °
Päihteiden ja huumeiden käytön ongelmat näkyvät joko käyttäjään itseensä kohdistuvina ja/tai laajemmin ympäristöön ja yhteiskuntaan vaikuttavina. Vaikutusten laajuudessa ja päihteen käytön aiheuttamissa yhteiskunnallisissa vaikutuksissa ylivoimaisesti ongelmallisin on alkoholi. Se aiheuttaa vuosittain yhteiskunnalle noin 1,5 miljardin euron välittömät kustannukset. Muiden huumeiden käytön taloudelliset seuraukset ovat lähes puoli miljardia euroa. Laittomien huumeiden vaikeimmat yhteiskunnalliset ongelmat liittyvät rikollisliigojen organisoimaan huumekauppaan, jolla on laajat kansainväliset kytkennät.
Suoranaisimmin päihteiden käyttö vaikuttaa käyttäjiin itseensä. Alkoholin osalta se näkyy erilaisina alkoholiperäisinä sairauksina, ja alkoholin käyttöön liittyviä kuolemia on noin 1700 vuodessa. Vahvojen laittomien huumeiden käyttäjiin itseensä kohdistuvat vaikutukset näkyvät pahimmillaan huumekuolemina, joita tapahtuu n. 150 vuodessa.
° ° °
Miten huumeiden käytön ongelmia sitten voitaisiin vähentää?
Mietoja huumeita vuoden aikana on tilastojen mukaan käyttänyt 15–34 -vuotiaista miespuolisista vähän yli 10 % ja saman ikäisistä naispuolisista vähän alle 10 %. Päivittäin huumeita käyttää noin 3 % ja vahvoja huumeita puoli prosenttia aikuisväestöstä.
Ongelma on yritetty ratkaista kieltämällä lailla sekä huumeiden myynti että käyttö. Tulisiko myynnin lisäksi myös huumeiden käytöstä rangaista vai tulisiko käyttäjä ohjata hoitoon ilman muita seuraamuksia?
Tärkeintä on madaltaa hoitoon hakeutumisen kynnystä. Rangaistuksen pelko saattaa sitä nostaa ja merkintä rikosrekisterissä sysää helposti liikkeelle syrjäytymisen kierteen.
Vaikka käyttö säilyisi laissa kiellettynä, voitaisiin rangaistus jättää tuomitsematta. Toisena mahdollisuutena olisi poistaa käytön rangaistavuus laista ja keskittää rangaistukset huumeiden myyntiin. Tärkeintä olisi löytää keino, jolla huumeita käyttävien ongelmia päästäisiin hoitamaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja vähentämään näin sitä inhimillistä kärsimystä, jonka huumeet aiheuttavat.
KALEVI KIVISTÖ
Kirjoittaja on Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja.
Kolumni on julkaistu Eläkeläinen-lehden numerossa 3/2018.