”Suomen eläkejärjestelmä kestää – vaikka heikkouksiakin on”

Kangasalan Eläkeläiset ry järjesti Toimiiko eläkejärjestelmä? -tapahtuman. Pääalustuksen piti VTT Pertti Honkanen, nykyinen eläkeläinen ja entinen Kelan tutkimusosaston johtava tutkija.

JORMA MÄNTYLÄ

Suomen eläkejärjestelmä ei ole romahtamassa. Siinä on puutteita ja epäkohtia, mutta nykyisten eläkeläisten ja työssä käyvien tulevat eläkkeet kyetään maksamaan. Pitkäaikainen ja syvä taloudellinen lama voi pienentää eläkerahastoja ja pakottaa heikennyksiin.

Näin todettiin Kangasalan Eläkeläiset ry:n 14.3. järjestämässä tapahtumassa Toimiiko eläkejärjestelmä? Suoraman työväentalolle kokoontui kiinnostunut joukko eläkeläisiä kuuntelemaan VTT Pertti Honkasen esitystä sekä pohtimaan viime vuosien hyökkäyksiä eläkejärjestelmää vastaan.

Julkisessa keskustelussa on kyseenalaistettu Suomen eläkejärjestelmän toimivuus. Sitä on pidetty epädemokraattisena ja nuoria rankaisevana. Aggressiivisimpia puheenvuoroja on käyttänyt vihreiden kansanedustaja Atte Harjanne, joka on vaatinut ”eniten haittaa aiheuttaneelle sukupolvelle suurinta veroa” (IS 5.11.24). Helsingin Sanomissa, Aamulehdessä ja Ylessä on ollut lähes päivittäin vaatimuksia eläkeleikkauksista. Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä esitti helmikuussa, että ensi vaalikaudelle suunnitellut 8–11 miljardin euron sopeutukset koskevat myös eläkkeitä.

Kangasalan tapahtuman pääalustuksen piti VTT Pertti Honkanen, nykyinen eläkeläinen ja entinen Kelan tutkimusosaston johtava tutkija. Esityksen otsikko oli Onko uusi eläkepommi viritetty?

Honkanen muistutti, että Suomen eläkejärjestelmä on etuusperusteinen ja rahoitus määräytyy maksettavien etuuksien mukaan. Valtaosa eläkemenoista katetaan pakollisilla lakisääteisillä eläkemaksuilla, joita maksavat työnantajat, työntekijät ja yrittäjät. Eläkerahastojen tarkoitus on tasoittaa maksujen vaihtelua.

Eläkerahastojen varallisuus oli vuoden 2025 lopussa 285 miljardia euroa, mikä vastaa Suomen bruttokansantuotetta. Eläkerahastojen varallisuus on kolminkertainen Suomen valtion tulo- ja menoarvion loppusummaan verrattuna. Varallisuudet tosin ovat tasearvoja, jotka voivat poiketa paljonkin reaaliarvosta.
Rahastopääomia on 2000-luvulla kahdesti käytetty tasaamaan eläkevaihtelua: Kreikan eurokriisin 2008 ja koronaviruspandemian 2022 aiheuttamien talouden taantumien jälkeen.

Honkanen piti myönteisenä, että lakisääteinen eläkejärjestelmä kattaa koko väestön työeläkkeet yhtenäisin periaattein kaikille väestöryhmille yksityisellä ja julkisella sektorilla, palkansaajille, yrittäjille ja maatalousyrittäjille. Kansaneläkejärjestelmä ja takuueläke antavat vähimmäiseläketurvan ja asumistuki sekä hoitotuet täydentävät peruseläkkeitä.

– Yksityisten eläkevakuutusten osuus on Suomessa pieni tai lähes merkityksetön, Honkanen sanoi.

Järjestelmän huonoina puolina Honkanen piti vaatimattomia vähimmäiseläkkeitä ja heikohkoa eläkkeiden indeksisuojaa. Eläkerahastojen rooli on hämärä ja vaikeaselkoinen. Työeläkejärjestelmä on valtio valtiossa ja lisäksi työeläkejärjestelmiä on turhan monta.

– Viimeiset 15 vuotta työeläkkeiden reaaliset indeksikorotukset ovat olleet pieniä heikon palkkakehityksen vuoksi. Työeläkkeiden indeksikorotuksia leikattiin 2015. Tuli vain 0,4 prosentin korotus 1,1 prosentin asemesta. Kansaneläkeindeksiä leikattiin 2015 ja 2017 ja indeksijäädytys toteutettiin 2018 ja 2019.

– Puutteistaan huolimatta Suomen eläkejärjestelmä ei ole pyramidihuijaus eikä se ole romahtamassa, mutta pitkäaikainen taloudellinen lama voi pienentää eläkerahastoja ja pakottaa leikkauksiin, Pertti Honkanen päätti.

Yleisökeskustelussa arvosteltiin vaatimuksia eläkkeiden leikkauksista ja nostettiin esiin erilaisia jo tehtyjä huononnuksia ja ”korppeja, jotka nokkivat ja syövät eläkeläisten varoja”. Ukrainan ja Iranin sodat aiheuttavat pitkään jatkuessaan Suomessa taantuman tai jopa laman. Se alkaa vähitellen vaikuttaa eläkerahastojen kertymään.

Professori Heikki Hiilamon esitystä työntekijöiden 7% työeläkemaksun tilapäisestä poistamisesta arvosteltiin nuoria syrjiväksi, koska se heikentää heidän tulevia eläkkeitään.

Puheenvuoroissa ihmeteltiin myös miksi Suomessa pitää olla neljä työeläkeyhtiötä sekä Keva hoitamassa samoja lakisääteisiä tehtäviä. Päällekkäiset organisaatiot kalliine johtajineen ovat pois eläkeläisiltä. Huomattava osa varallisuudesta valuu pääomasijoitusyhtiöille ja salkunhoitajille, jotka hoitavat työeläkeyhtiöiden sijoitustoimintaa. Niistä 65% menee Euroopan ulkopuolelle, ja Yhdysvaltojen valtion velkakirjat (U.S. Treasuries) ovat olleet maailmantalouden kulmakivi yli 200 vuotta. Eläkeyhtiö Ilmarisen sijoituksista yli 30% on Yhdysvalloissa.

Yhdysvaltojen valtionvelka on kasvanut niin, että maata on kuvattu ”velkapommiksi”. Kiina on vuoden 2013 jälkeen puolittanut Yhdysvaltojen valtion velkakirjojen omistukset 1 317 miljardista dollarista 683 miljardiin.

Kangasalan tilaisuudessa kysyttiin miten käy suomalaisten eläkeyhtiöiden sijoituksille, jos ja kun dollarin asema mahtivaluuttana horjuu? Vastausta ei saatu.

Kirjoittaja on Kangasalan Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja.

Pertti Honkasen tapahtumassa pitämä esitys on julkaistu Kangasalan Eläkeläiset ry:n verkkosivulla.