Rokotteilla iso vaikutus sydän- ja verisuoniterveyteen

Sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri, dosentti Eeva Ruotsalaisen mukaan rokotukset ovat yksi merkittävimmistä mahdollisuuksista ennaltaehkäistä ikääntyvän väestön vakavia infektioita.

VESA TOIKKA

Viime joulukuussa Euroopan komissio julkaisi strategian sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisemisestä, The Safe Hearts Plan. Siinä on todettu, että rokotukset influenssaa, koronaa, RS-virusta, pneumokokkibakteeria sekä vyöruusua vastaan on tehokas tapa estää sydän- ja verisuonisairauksien komplikaatioita korkean riskin potilailla eli yli 65-vuotiailla sekä entuudestaan sydänsairailla.

– Tämä on merkittävä EU-tason tiedoksianto. Ymmärrys sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisystä rokotteilla on lisääntynyt merkittävästi viime vuosien aikana. Vuonna 2024 Euroopan kardiologinen seura antoi ihan samansuuntaisen suosituksen, sisätautien erikoislääkäri, dosentti Eeva Ruotsalainen kertoo.

Pohjoismaista Tanska, Ruotsi ja Norja ovat edistäneet suosituksilla yli 65-vuotiaiden maksuttomia tai pienillä omavastuilla maksettavia rokotuksia.

– Hyvä olisi Suomen seurata pohjoismaisia ja yleiseurooppalaisia linjauksia.

Ikääntyneet rokotusmyönteisiä
– Ikääntynyt väestö on erittäin rokotusmyönteistä. En ole kohdannut rokotuskielteisiä ikääntyneitä. He ottavat rokotteet, jos he tietävät, mistä heille on hyötyä ja miten niitä saisi mahdollisimman kätevästi, Ruotsalainen arvioi.

Apteekkien rokotusoikeutta hän pitää tervetulleena. Samalla matkalla kun hakee lääkkeitä, voi saada rokotuksen. Apteekkien rokotuspisteiden tarjoamat rokotukset ovat maksullisia, kuten yksityisten lääkäriasemien ja rokotusbussienkin.

– Ennen viime syksyä koronarokote oli maksuton yli 65-vuotiaille, ilman riskitekijöitä. Rokotuskattavuus oli 57 prosenttia, nyt se on 40 prosenttia, koska viime syksystä alkaen koronarokotteen saa maksuttomana vain 75-vuotta täyttäneet pelkän iän perusteella, Ruotsalainen selittää.

– Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskuksen tuoreen analyysin mukaan yli 65-vuotiaiden influenssa- ja koronarokotukset ehkäisevät selvästi sairaalahoitoa. Ideaali olisi, että korona- ja influenssarokotuskattavuus nousisi yli 75 prosenttiin, koska sillä rokotekattavuudella päästäisiin vaikuttamaan yksilötasolla yhä useamman vakavan taudin estämiseen ja vähentämään epidemian voimakkuutta.

Yli 65-vuotiaat eivät saa pneumokokki- ja RS-virusrokotteita puhtaasti ikäperusteisesti maksuttomana. Rokotusohjelmassa pneumokokkirokotteen saavat maksuttomana vain tietynikäiset sairausperusteisesti (kuten astmaatikot tai keuhkoahtaumatautia sairastavat). RS-virusrokote on ollut markkinoilla vasta pari vuotta, ja on toistaiseksi täysin omakustanteinen.

Ikäkin on riskitekijä
Eeva Ruotsalainen muistuttaa, että yli 65 vuoden ikä on jo yksinään itsenäinen riskitekijä vakavalle infektiolle. Yli 65-vuotiaista yli 60 prosentilla on kaksi tai enemmän perussairauksia, jotka iän rinnalla lisäävät vakavaa sairastumisriskiä.

– Neljällä hengitystieinfektiolla (influenssa, korona, RS-virus ja pneumokokki) on vakavia seuraamuksia, jos käy huono tuuri.

Ne voivat johtaa siihen, että ikäihminen joutuu sairaalahoitoon joko keuhkokuumeen tai verenmyrkytyksen vuoksi, saa sydän- tai aivoinfarktin tai menehtyy.

– Juuri sen vuoksi tärkeimpiä ikääntyneille ovat influenssa-, korona-, RS-virus- ja pneumokokkirokotukset.

Sydän- ja verisuonisairaudet ovat olleet vuosia yleisin kuolinsyy Suomessa.

THL esittää vyöruusurokotetta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) esittää kansalliseen rokotusohjelmaan vyöruusurokotetta, joka auttaa vyöruusun jälkeiseen hermokipuun. Rokotusohjelman rokotteet rahoitetaan valtion budjetista.

Rokotteilla voidaan pienentää sydän- ja aivoinfarktin riskiä, siten niillä on hyviä vaikutuksia yksilöihin ja koko yhteiskuntaan.

Terveydenhuollon tautitaakka voi pienentyä, päivystykset tai osastot eivät kuormitu ja osastojen epidemiariski vähenee. Samalla hyvinvointialueet pystyvät säästämään kustannuksissaan.

– On havainnoivia tutkimuksia myös siitä, että influenssa-, pneumokokki- ja vyöruusurokotteella voitaisiin pienentää muistisairausriskiä. Tarvitaan vielä lisätutkimusta, mutta rokotteilla näyttäisi olevan ennaltaehkäisevää vaikutusta.

Rokotustietoa tarvitaan lisää
Ruotsalainen toivoo, että tietoisuus maksuttomista ja omakustanteisista rokotteisista leviäisi nykyistä paremmin ikäihmisille ja heidän omaisilleen.

– Ikäihmisten kannattaa ehdottomasti ottaa vuosittain influenssa- ja koronarokotteet. Pneumokokkirokote tarvitsee ottaa vain kerran, sillä se antaa elinikäisen suojan. RS-virusrokote toistetaan 2–3 vuoden välein, Eeva Ruotsalainen kertoo.