Kansalaisyhteiskuntaa hiljennetään 

Pohjoismaiseen demokratiaan kuuluu oleellisena osana kansalaisyhteiskunta. Järjestöt keräävät ihmisiä ja ajatuksia yhteen ja kanavoivat jäsentensä ja edustamiensa ihmisryhmien näkemyksiä päätöksentekoon. 

Eläkeläiset ry perustettiin 66 vuotta sitten eläkeläisväestön etujärjestöksi. Yhdessä muiden eläkeläisjärjestöjen kanssa viemme eläkeläisten näkemyksiä päättäjille niin paikallisesti, alueellisesti kuin valtakunnallisesti. Keinoina ovat erilaiset kannanotot ja lausunnot, tapaamiset ja keskustelutilaisuudet, kampanjat ja tempaukset sekä tiedotusvälineiden ja sosiaalisen median hyödyntäminen. 

Demokratia on muutakin kuin vaaleissa äänestämistä: vaalien välillä vaikuttaminen on vähintään yhtä tärkeää. Kun järjestöjen ja kansalaisten näkökulmia otetaan huomioon asioiden valmistelussa, tehdään parempia päätöksiä. Jos demokratia typistettäisiin pelkäksi vaalivaikuttamiseksi, jäisivät monet tärkeät näkökohdat sivuutetuiksi. 

Valitettavasti Suomen hallitus ja valtionapuviranomainen STEA näkevät leikkauskohteena nimenomaan järjestöjen vaikuttamistyön. Eläkeläisjärjestöjä pidetään toisilleen päällekkäisinä. Tällöin ei ymmärretä sitä, että ne edustavat maamme laajan eläkeläisväestön eri osia, joilla on erilaiset intressit ja mielipiteet. Yli puolitoista miljoonaa eläkeläistä ei ole yhtenäinen ja yksimielinen massa.  

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) on esittänyt järjestöjen valtionavustuksiin jopa 60 prosentin leikkausta. Leikkaus järjestöjen vaikuttamistyöstä hiljentäisi myös kansalaisyhteiskunnan moniäänisyyttä. Valitettavasti se taitaa olla myös leikkausten tavoitteena. 

JAN KOSKIMIES
päätoimittaja

—————