Kajaanin Eläkeläisten kesäretkellä tutustuttiin karjalaiseen kulttuuriin ja historiaan

Teksti: TUULA JUPPI

Kajaanin Eläkeläisten kesäinen retki suuntautui Pohjois-Karjalaan. Tutustuimme karjalaiskulttuuriin ja historiaan.

Ensimmäisenä kohteena olivat Bomban karjalaiskylä ja Bomban tsasouna, jonka pihapiiriin on pystytetty suojärveläisten siviilisotavankien muistomerkki. Bomban talo on kopio vuonna 1855 Suojärvellä valmistuneesta karjalaisesta hirsirakennuksesta. Alkuperäisen talon rakennutti Jegor Bombin pojalleen Dimitrille. Nykyiselle paikalle Bomban talon rakennustyöt alkoivat 1977 ja vihittiin käyttöön elokuussa 1978.

Suunnattiin seuraavaksi Paateriin, jossa tutustuimme kuvanveistäjä Eva Ryynäsen ainutlaatuiseen puutaiteeseen ja Paaterin kirkkoon. Paateri koostuu ateljeesta, Evan ja Paavon kotitalosta, kirkosta ja galleria-kahvilasta. Paaterissa voi tutustua taiteilijan elämäntarinaan ja taiteeseen. Vuosikymmenen mittaan Eva Ryynäseltä valmistui 500 veistosta. Tänä vuonna tulee 50 vuotta siitä, kun taiteilijakoti, ateljee ja kirkko avattiin yleisölle.

Paaterista lähdimme Joensuuhun. Majoituimme hotelliin, ja sen jälkeen meillä oli omaa aikaa tutustua kaupunkiin. Aamusella lähdimme kohti Ilomantsia, jossa vierailimme Ilomatsin ortodoksisessa kappeliseurakunnassa, joka kuuluu Joensuun ortodoksiseen seurakuntaan. Se on maan vanhin samanuskoisena toiminut seurakunta yli 500 vuotta. Ilomantsilaisista noin 17 prosenttia on ortodokseja.
Eläkeläisten osuus Ilomantsin väestöstä on 64 %.

Lähdimme tutustumaan Ilomantsin Sotatiehen. Oppaamme Vilho Huuskonen oli perehtynyt hyvin kenraalimajuri E.J. Raappanan elämään sota-aikaan. Ilomantsi on ainoa paikkakunta Suomessa, jossa on käyty laajoja, divisioonatason taisteluita paitsi talvisodan, niin myös jatkosodan aikana. Sotatie muodostuu 150 kilometriin mittaisesta tieverkostosta jonka varrella on kymmeniä muistomerkkejä. Ajettiin läpi Möhkön kylän, joka sijaitsee kivenheiton päästä rajasta ja on Suomen itäisin kylä.
Hattuvaaran Taistelijan talolla nautimme päiväkahvit ja tutustuimme rakennukseen, joka on tehty kunnianositukseksi sotiemme veteraaneille. Rakennukset, näyttelyt ja esineet kertovat sotiemme ajasta.

Retken lopuksi tutustuttiin Parppeinvaaran Runokylään upeassa vaaramaisemassa karjalaisen kulttuurin, ortodoksisen uskonnon rakennusperinteen sekä maittavan perinneruuan merkeissä. Kävimme Runonlaulajan pirtissä, jossa kuultiin kantele-esitys , karjalaista itkuvirttä ja Vienankarjalaista laulua ja jouhikon soittoa.

Tänne oli myös sijoitettu Rajakenraalin maja. Kelohirsinen rakennus toimi Rukajärven suunnalla 1941–1944 komentaja kenraalimajuri Raappanan asuin- ja komentokämppänä. Maja on siiretty Ilomatsin Parppeinvaaralle 1984 ja avattiin yleisölle 1985 alkukesästä.

Mielenkiintoinen reissu.