Hyvinvointia ennalta ehkäisemällä
Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen lähtökohta oli vahvistaa peruspalveluita, jotta ihmiset pääsisivät hoitoon ajoissa ja näin vähennettäisiin kalliin erikoissairaanhoidon käyttöä. Taustalla oli ymmärrys siitä, että sairauksien ennalta ehkäisy on sekä yhteiskunnalle edullisinta että palveluiden käyttäjille inhimillisintä.

Eläkeläinen-lehden päätoimittaja
Valitettavasti suunta on päinvastainen. Hyvinvointialueet pakotetaan niin kireisiin talousraameihin, että ne joutuvat leikkaamaan juuri niistä peruspalveluista, joita pitäisi vahvistaa. Terveyskeskuksiin ei pääse, vaivat pahenevat ja ihmiset hakeutuvat sairaaloiden päivystykseen. Lähipalveluiden karsiminen iskee erityisen kovaa siellä, missä välimatkat ovat pitkiä. Säästö on osin näennäistä, kun kelataksien ja sairaskuljetusten käyttö kasvaa
Myös palvelumaksujen korotus sotii ennalta ehkäisyä vastaan. Valtaosa hyvinvointialueista on nostanut maksut enimmäismääriin: kiireetön lääkärikäynti terveyskeskuksessa maksaa 28,20 euroa, poliklinikkamaksu sairaalassa 66,70 euroa. Suomalaiset jaetaan kahtia: niihin, joilla on varaa lääkäriin ja niihin, jotka joutuvat valitsemaan ruoan, asumisen, lääkkeiden ja lääkärikäynnin välillä.
Maksut ovat entistä useammille yksinkertaisesti liikaa: jo useampi kuin joka kuudes ulosotossa oleva asia on sosiaali- ja terveydenhuollon maksu. Kasvua edellisvuoteen oli 17 prosenttia.
Tässä terveisiä Suomen hallitukselle: antakaa vihdoin hyvinvointialueille niiden pyytämä lisäaika tasapainottaa taloutensa. Sitä esittävät niin viranomaiset, lääkärit, tutkijat kuin kansalaiset. Uskokaa meitä – emme halua yksityisen hoidon kalliita kokeiluja, vaan julkisten peruspalveluiden turvaamista.
Myös kunnilta toivoisi nyt vetoapua asukkaidensa hyvinvoinnin ja terveyden eteen. Ikäystävällinen kunta huolehtii liikunta- ja kulttuuripalveluista ja ottaa ikäihmiset myös mukaan päätöksentekoon. Monissa kunnissa on jo oivallettu, että seniorien liikuntapassien kaltaisiin ikäystävällisiin tekoihin kannattaa satsata.

