Eläkeläiset vaativat veroilleen vastinetta

Eduskuntavaalien lähestymisen tietää Suomessa parhaiten siitä, kuinka usein ja kiivaasti valtiovarainministeriön virkamiehet vaativat menoleikkauksia. Yleensä poliitikot kiirehtivät lisäämään, että nekään leikkaukset eivät välttämättä riitä. Myönteisten visioiden sijaan puolueet kilpailevat sillä, kuka lupaa kaikkein kurjimman tulevaisuuden.

Viime aikoina on monesta suusta vaadittu leikkausten kohdentamista entistä enemmän eläkeläisiin. On vaadittu sekä maksussa olevien eläkkeiden indeksien leikkausta, eläkeläisille tärkeiden sote-palveluiden leikkaamista, että tulevien eläkkeiden kertymien heikentämistä.

Leikkausuhka on saanut monet eläkeläiset varautumaan tulevaan siirtämällä kulutustaan aikana, jolloin kotimainen kulutus on muutenkin alamaissa. Tämä syventää heikkoa taloussuhdannetta entisestään.

Telan väistyvä johtaja Suvi-Anne Siimes huomautti Helsingin Sanomien haastattelussa (10.3.), että eläkkeiden leikkaamisen vaihtoehto on kiristää verotusta. Eläkeläisen seuraavan tilipussin kannalta on yhdentekevää, kiristetäänkö veroja vai leikataanko indeksejä. Ero tulee siinä, että indeksileikkaus on pysyvä, kun taas veroja voidaan aikanaan myös laskea. Lisäksi, jos eläkkeiden verotusta kiristetään, voi veroille vaatia myös vastinetta.

Eduskuntavaaleissa on puhuttava paitsi talouden sopeutuksesta, myös siitä, mitä sopeutuksesta seuraa. Eläkeläiset vaativat veroilleen vastineeksi ikääntyneelle väestölle tärkeiden terveys- ja vanhuspalveluiden parantamista. Ei voi olla niin, että eläkeläisiltä otetaan molemmin käsin, vaan toisen käden tulee myös antaa.

Verotuksessa tärkeää on oikeudenmukaisuus niin, että maksukykyisimmät maksavat enemmän. Viime vuosien leikkauspolitiikka on päinvastoin osunut vähävaraisiin, kun taas suurituloisten veroja on alennettu. Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU vaatii myös, että eläkkeiden verotus ei saa olla palkansaajien verotusta kireämpää. Sekin on oikeudenmukainen vaatimus.