EETUn eläkeläisparlamentti Lahdessa: Palvelulupaus, digi ja ikäihmisten arvostus puhuttivat

TUOMAS TALVILA

Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n tämän syksyn toinen alueellinen eläkeläisparlamentti järjestettiin Lahdessa 30 syyskuuta. Päijät-Hämeen hyvinvointialueen hallituksen II varapuheenjohtaja, professori Hanna Nohynek kertoi esityksessään ikääntyneiden palveluiden kehittämisestä hyvinvointialueella.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue palvelee yli 200 000:ta asukasta kymmenen kunnan alueella ja työllistää noin 8 200 työntekijää. Se operoi hieman päälle miljardin euron budjetilla, josta valtion rahoitusta tälle vuodelle on 954 miljoonaa euroa.

Päijät-Hämeen pitäisi hyvinvointialuelain mukaan kattaa vuoden 2022 valmisteluvaiheesta tullut ja sen jälkeen syntynyt alijäämänsä kuluvan vuoden loppuun mennessä. Hyvinvointialue on useasti todennut, ettei tämä ole mahdollista ilman perustuslailla turvattujen palveluiden vaarantumista.

Uutta alijäämää on tänäkin vuonna syntymässä, nyt arvioitu summa on noin 11 miljoonaa euroa.

– Se on tietysti paljon, kun ajatuksena on ollut päästä plus miinus nollaan. Mutta tavoitteena aluehallituksessa ja -valtuustossa on tarkastella laskelmia ja saada valtiolta lisäaikaa alijäämien kattamiseen. Päijät-Häme on ollut etukenossa, täällä on tehty paljon sellaisia uudistuksia, joita monet hyvinvointialueet ovat vasta nyt tekemässä, ja mielestämme meitä ei pitäisi tästä rankaista, Nohynek sanoi.

75 vuotta täyttäneitä on Päijät-Hämeen alueella jonkin verran koko maan keskiarvoa enemmän. Väestö vähenee täälläkin, arvion mukaan noin 3 prosenttia vuoteen 2030 ja 7 prosenttia vuoteen 2040 mennessä. Samalla väestörakenne muuttuu merkittävästi, kun lasten, nuorten ja työikäisten määrä vähenee ja ikääntyneiden määrä kasvaa, Nohynek esitteli tilastoja ja ennusteita.

– Hyvinvointialueen perusta on kuitenkin kunnossa ja palvelut pystytään turvaamaan myös tulevaisuudessa. Muutoksia voi tulla palveluiden järjestämistapoihin tai -paikkoihin.

Palvelulupauksen ikääntyneille Nohynek kiteytti näin:

– Että mahdollisimman moni ikäihminen pystyisi mahdollisimman terveenä asumaan omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Tähän tähtää kaikki tekemisemme hyvinvointialueella.

ESITYS SYNNYTTI hyvää keskustelua mm. asumisratkaisuista, digipalveluiden toimivuudesta ja vanhusneuvostojen asemasta.

Myös se puhutti, että moni kokee ikänsä vuoksi syrjintää ja tuntee olevansa toisen luokan kansalainen. Nämä kokemukset tulivat jälleen esiin myös EETUn tuoreessa Huomisen kynnyksellä 2025 -tutkimuksessa, jota tilaisuudessa oli jaossa. Tutkimukseen voi tutustua EETUn verkkosivuilla

Tutkimukseen viittasi myös kommenttipuheenvuoron pitänyt Lahden Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Vuokko Kautto.

– Hyvä kohtelu, toisen ihmisen huomioon ottaminen ja ihmisyyden arvostaminen ei maksa paljon. Ja jo vanhempi käsite, herkällä korvalla kuuntelu, pitäisi opettaa jokaiselle ihmistyötä tekevälle heti ensimetreillä.

– EETUN tutkimuksessa puhutaan myös yhteisön merkityksestä. Hyvä terveys ja toimivat ihmissuhteet auttavat meitä ikääntyviä tuntemaan itsemme tyytyväisiksi, jopa onnellisiksi. Eläkeläisyhdistyksillä on oma tärkeä tehtävänsä yksinäisyyden torjunnassa ja yhteisöllisyyden kokemisessa, Kautto totesi.

Hyvinvointialueen vanhusneuvoston puheenjohtaja Inga-Maija Hyppölä oli huolissaan siitä, että ikääntyneitä ei kuunnella.

– Päättäjät eivät hyödynnä vanhusneuvoston osaamista ja kokemusasiantuntijuutta. Jos meidät otettaisiin ihan asiallisesti päätöksenteon alkujuurille ja kuultaisiin, minkälaisia palveluja me haluamme ja tarvitsemme, niin säästyisi rahaakin. Jos ratkaisuja haettaisiin yhdessä, päästäisiin varmasti parempiin lopputuloksiin.

Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU – PIO ry järjestää syksyllä 2025 kuusi alueellista eläkeläisparlamenttia, joiden aiheena on eläkeläisten ja ikääntyneiden tarpeet ja palvelut hyvinvointialueilla. Ensimmäinen näistä pidettiin syyskuun puolivälissä Kuopiossa.
Tilaisuudet on suunnattu EETUn jäsenjärjestöjen alueellisille luottamushenkilöille sekä hyvinvointialueiden vanhusneuvostojen jäsenille.
Tulossa olevat alueelliset eläkeläisparlamentit 2025:
23.10. klo 13 Raseborg, (svensk tillställning)
28.10. klo 13 Kotka, Vellamo
29.10. klo 13 Mikkeli, ilmoittautuminen 10.10 mennessä
30.10. klo 13 Helsinki
Lisätietoja ja ilmoittautuminen EETUn verkkosivuilla

Rahat ja palvelut

Eläkeläinen-lehti ehti EETUn eläkeläisparlamentin jälkeen kysyä Hanna Nohynekilta kommentin muutamaan ajankohtaiseen aiheeseen, ennen kuin tämän oli kiiruhdettava seuraaviin tehtäviinsä.

Jos ajatellaan ikäihmisten palveluita, mikä on Päijät-Hämeessä se kaikkein suurin haaste?
HN: Sen varmistaminen, että ikäihmiset saavat kotiin tarvitsemaansa apua ja hoivaa. Resurssit ovat kortilla, kaikkeen ei ole aikaa, kuinka työtä priorisoidaan? Tämä ei tietysti koske vain Päijät-Hämettä. Olen itse aikoinaan toiminut kotiavustajana Espoossa ja tiedän mitä se työ parhaimmillaan on. Silloin oli aikaa käydä kaupassa, istua kahvilla ja kylvettää, mutta niistä ajoista kotihoito on muuttunut ihan minuuttipeliksi. Työntekijälle joka haluaa tehdä työnsä hyvin se on varmaan todella raastavaa.

Eläkeläisparlamentin kanssa samana päivänä julkistettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastoraportti. Sen mukaan julkisesti järjestettyä kotihoitoa saavien ihmisten kokonaismäärä on Suomessa laskussa jo kolmatta vuotta peräkkäin, vaikka ikääntyneiden määrä kasvaa.

Jos hyvinvointialue ei kykene tuottamaan riittävästi kotihoitoa, omaiset joutuvat kantamaan hoivavastuuta tai iäkäs jää ilman tarvitsemaansa apua.

Minkälaisia ajatuksia raportti herättää?

HN: Tämä on semmoinen suunta johon ei pitäisi mennä. Omaisten kontolle ei vanhushuoltoa voida laittaa, kyllä me tarvitsemme työikäiset ihmiset tekemään omia töitään. Sitä vartenhan meillä on sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmämme. Asia pitää nostaa pöydälle. Minkälaista terveydenhuoltoa me haluamme? Tiedämme, että meillä esimerkiksi on runsaasti vähähyötyisiä hoitoja, jotka osaltaan syövät terveydenhuollon resursseja. Erilaisten Kela-kokeilujen mielekkyyttä voisi myös miettiä: Olisiko se raha käytettävissä johonkin muuhun? Nämä ovat tietysti maan hallituksen päätöksiä, eivät pelkästään hyvinvointialueiden.

”Kela-kokeilulla” viitataan kolmeksi vuodeksi käynnistettyyn valinnanvapauskokeiluun 65 vuotta täyttäneille. Siinä ikääntyneet asiakkaat voivat käyttää yksityisiä yleislääkäripalveluja julkisen terveydenhuollon asiakasmaksun hinnalla. Mitä tästä ajattelet?

HN: Lääkäriliitto oli kokeilua vastaan; sen mielestä nyt käynnistynyt malli ei tue riittävästi hoidon jatkuvuutta. Jo tälle loppuvuodelle valtion rahoitusosuus kokeiluun on 15 miljoonaa euroa. Se on paljon rahaa, jota voisi myös käyttää siihen, että meillä olisi riittävästi työntekijöitä kotihoidossa. Koska ikäihmiset haluavat asua kotona, jos vain se on mahdollista tuen turvin.

Hallituksen lupaamaan omalääkärimalliin kohdistuu suuria odotuksia. Se tarkoittaisi sitä, että potilas pääsisi aina samalle lääkärille, ja lääkäri olisi vastuussa tietystä määrästä alueen asukkaita. Toisaalta senkin rahoituskuvio on edelleen auki. Mitä meiltä olet omalääkärimallista?

HN: Kannatan sitä vahvasti. Kun samalla lääkärillä on mahdollisuus hoitaa ja seurata omat potilaansa, hän on paljon paremmin kartalla tilanteesta ja potilastyytyväisyyskin on yleensä parempi. On arvioitu, että omalääkärimalli pitkässä juoksussa myös säästää huomattavasti rahaa.

Digitaalisia ratkaisuja tarjotaan toistuvasti ratkaisuksi palvelutarpeeseen. Toisaalta eläkeläisparlamentinkin puheenvuoroissa jälleen muistutettiin, että digitaalinen kieli ja laitteiden toiminta ovat monille ikäihmisille liian vaikeita?

HN: Digi ei voi olla ainoa keino. Emme ole tekniikan kehityksessä vielä siellä asti. Nykyiset järjestelmät tarvitsevat liian usein sellaisten hieroglyfiohjeitten hallintaa, jota ei voi kaikilta ihmisiltä vaatia. Olen luottavainen siinä, että tekoälyn myötä laitteiden ja ohjelmien seuraava sukupolvi tulee olemaan paljon käyttäjäystävällisempi. Sellainen, että se esimerkiksi ohjautuu ihmisen omilla sanomisilla.

Kuka?

Hanna Nohynek

• s. 1958
• professori, LT
• THL:n ylilääkäri, Maailman terveysjärjestön WHO:n strategisen rokotusasiantuntijaryhmän (SAGE) puheenjohtaja
• Päijät-Hämeen hyvinvointialueen hallituksen II puheenjohtaja (kesk.; sitoutumaton)