EETU ry: Saavutettavat lähipalvelut ja toimintakyvyn mukainen asuminen ikäihmisten turvaksi

Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n kannanotto vuoden 2026 talousarvioesitykseen sekä lainsäädäntöön.

Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry – Pensionärsförbundens intresseorganisation PIO rf on tutustunut valtion vuoden 2026 talousarvioesitykseen ja haluaa ilmaista syvän huolensa kuntien valtionosuuksien ja valtion tukeman asuntorakentamisen leikkauksista sekä muista eläkeläisten arkeen vaikuttavista muutoksista.

Kuntien rahoituksesta – valtiovarainministeriön hallinnonala
Vaikka kuntien tehtävämuutokset, indeksikorotukset sekä valtion ja kuntien välinen
kustannustenjaon tarkistus vaikuttavat kuntien rahoitukseen positiivisesti, kannamme huolta keväällä päätetystä 75 miljoonan euron vähennyksestä kuntien valtionosuuteen.

Kuntatalouden vaikutukset iäkkäiden kansalaisten lähipalveluihin, liikkuvuuteen sekä
toimintakykyä ja arjen mielekkyyttä tukevaan kulttuuri- ja liikuntatoimintaan ovat
konkreettisia. Suomen 1,6 miljoonaa eläkeläistä ovat hyvin moninainen joukko eri-ikäisiä, monenlaisella osaamisella ja taidoilla varustettuja ihmisiä. Kunnilla pitää olla mahdollisuus ylläpitää riittävää palvelutasoa, jotta mahdollisimman monet kansalaiset pystyvät osallistumaan paikallisyhteisöihinsä ja elämään arkeaan hyväkuntoisina

Asuntotuotannosta ja asuntojen korjausavustuksista – ympäristöministeriön
hallinnonala
Valtion tukeman asuntotuotannon vuotuista korkotukilainavaltuutta lasketaan 365 miljoonalla eurolla vuodesta 2027 lähtien. Korjaustoiminnan avustuksia vähennetään 565 000 eurolla, tarpeiden samanaikaisesti lisääntyessä.

Kuuden vuoden takaisen Taloustaito-lehden selvityksen mukaan jopa 77 prosenttia 55–85-vuotiaista asui omistusasunnossa. Huomattava osa Suomen kerros-, rivi- ja omakotitaloista ei ole vielä esteettömiä. Kun Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran rahoitusta leikataan voimakkaasti, jäävät monien pienituloisen eläkeläisten tarvitsemat edulliset vuokra-asunnot rakentamatta tai esteettömyysremontit
toteuttamatta. Kiinteistöjen korjaustarve ja kohtuuhintaisten ikääntyville sopivien
asumisvaihtoehtojen tarve ei kuitenkaan väestön ikääntyessä vähene, päinvastoin.

Eläkkeiden ja perintöjen verotuksesta – valtiovarainministeriön hallinnonala
Pieni- ja keskituloisten palkansaajien verotuksen keventämisen soisi lisäävän kotitalouksien edellytyksiä tulla toimeen ja saada aikaan talouskasvua. Eläkkeiden verotus ei mielestämme saa olla palkkatulon verotusta ankarampaa. Verottoman eläketulorajan jälkeen verotus olisi saatettava samalle tasolle palkansaajien kanssa ja samansuuruista tuloa tulisi johdonmukaisesti kohdella verotuksessa samalla tavalla riippumatta siitä onko tulon lähde palkka vai eläke.

Tempoilevat muutokset eläkkeiden verotuksen valmistelun aikana ja
yhteiskunnallinen yleinen epävarmuus heikentävät ennustettavuutta ja eläkeläistalouksien luottamusta tulevaisuuteen, mikä osaltaan vähentää kotitalouksien kulutusta.

Valtion eläkerahaston (VER) riskinottokykyä ja samalla vuosittaista tuloutusta valtion
budjetista maksettavien eläkemenojen katteeksi kasvatetaan vuodesta 2027 alkaen, mikä on ristiriidassa eläkerahastojen vakaan luotettavuuden kanssa. Vuoden 2027 tuloutusta kasvatetaan 100 miljoonalla eurolla. Tämä heikentää luottamusta eläkejärjestelmää kohtaan emmekä hyväksy toimintatapaa.

Eläketulovähennyksen tämänvuotisille heikennyksille ei näy korjausta ja hyvätuloisten
eläkeläisten lisävero on koettu epäoikeudenmukaiseksi. Olemme kuitenkin iloinneet sen
tulorajan korotuksesta nykyisestä 47 000 eurosta 60 000 euroon, koska tulorajaan ei ole tehty lainkaan indeksitarkastuksia sen käyttöönotosta 2013 lähtien.

Perintöveron alarajan korottaminen vaikuttaa myönteisesti niihin eläkeläisiin, joille perinnön kautta siirtyy sukupolvien välistä omaisuutta, lisäten näin vanhuuden turvaa.
Pidämme keskeisinä luottamuksen ylläpitämistä eläkejärjestelmään ja eläkeläisten
maksukyvyn säilymiseen myös korkeasti nousevien elinkustannusten aikana.

Indeksikorjausten ansiosta eläkkeissä nähtiin 2023 ja 2024 korkeina pidettyjä
poikkeuksellisia korotuksia. Tulevaisuudelle eläkkeisiin suunnitellaan indeksijarrua, joka
estää niiden kohoamista samaan tahtiin korkeasti nousevien elinkustannusten aikana. Sitä vastustamme, koska eläkkeiden ostovoiman pitää riittää turvaamaan toimeentulo vanhuuden ajalla.

Terveydestä ja hoivasta – sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
Vaadimme tuleville vuosille selkeitä resurssiparannuksia hoivapalveluihin. Ikääntyneillä on perusoikeus tarpeidensa mukaiseen ja turvalliseen asumiseen. Hyvinvointialueiden tulee järjestää riittävästi ympärivuorokautisia hoivapaikkoja vanhusväestön tarpeisiin ja valtion on turvattava palveluiden yhdenvertainen saatavuus eri alueilla sekä niihin tarvittavat resurssit.

Ikääntyvien kansalaisten heikentynyt luottamus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuuteen vaatisi korjautuakseen reilumpaa aikataulua rakenteellisten uudistusten toteuttamiselle. Lakisääteisten velvoitteiden muutokset (-75 miljoonaa euroa) aiheuttavat huolta, kuten myös palveluverkoston hajaantuminen ja pitkät matkat.

Ympärivuorokautisen hoidon kapasiteetti arvioidaan vuodelle 2026 arveluttavasti samantasoiseksi kuin tänä vuonna (55 000), vaikka tiedossa on ympärivuorokautisen hoidon kasvava tarve. Emme hyväksy tätä.

Omaishoitajien palkkiotason nostaminen on erityisesti työelämässä oleville hoitajille
olennainen, myös heidän tulevaa eläkekertymäänsä ajatellen. Ikääntyneille omaishoitajille on lisäksi olennaista mahdollistaa lepo, minkä vuoksi panostukset perhehoitoon ovat tarpeellisia jatkossakin.

Omaishoitajan työtä tekee yhä suuri joukko suomalaisia ilman yhteiskunnan
taloudellista tukea ja omaishoitajien kriteeristöä tuleekin siksi yhtenäistää koko maassa.

Harmiksemme kotitalousvähennystä ei korjattu vuoden 2024 tasolle, mikä huonontaa
iäkkäiden kansalaisten edellytyksiä ostaa koteihinsa apua. Kotitalousvähennys on monelle eläkeläiselle tärkeä omassa kodissa pidempään asumisen mahdollistaja. Kotitalousvähennystä vastaava hyöty tulisi ulottaa myös pienituloisimmille eläkeläisille esimerkiksi kotitalousavustuksen muodossa.

Kannamme huolta henkilöstön riittävyydestä sotesektorilla tulevien vuosien aikana.
Ehdotamme työperäisen maahanmuuton helpottamista, jotta henkilöstön riittävyys voidaan turvata 2030-luvulla. Muita pohjoismaita matalampi elintaso ei ole avuksi kilpailussa osaajista, joita tarvitaan myös muualla.

Hyvinvointialueiden ja palveluiden tuottajien vuokratyövoiman käyttö aiheuttaa kasvavia
kuluja. Ostopalveluiden lainsäädäntöä tulee korjata näiden kulujen hillitsemiseksi.
Omalääkäri- ja hoitajamallilla voitaisiin parantaa hoidon laatua, jatkuvuutta ja saatavuutta, mutta nekin edellyttävät työsuhteiden vakautta ja riittävän resursoinnin.

Palveluiden keskittäminen hyvinvointialueilla heikentää terveyspalveluiden saatavuutta haja-asutusalueilla. Terveydenhuollon asiakasmaksujen korotukset kohdentuvat muuta väestöä enemmän eläkeläisiin. Sairasvakuutuskorvauksen alkuomavastuun korotus on heikentänyt pienituloisten sairastavien eläkeläisten tilannetta.

Jo aiemmin hallituskaudella toteutuneet leikkaukset sosiaali- ja terveyspalveluihin
kohdentuvat rankasti sairastaviin ja pienituloisiin eläkeläisiin. Muistutamme tässä yhteydessä siitä, että noin joka kolmannen eläkeläisen bruttoeläke oli viime vuonna alle 1 500 euroa (etk.fi). Korotetut terveydenhuollon käyntimaksut ja lääkkeiden omavastuut kurittavat kohtuuttomasti näitä palveluita enemmän tarvitsevia.

EETU ry seuraa suurella mielenkiinnolla lääkekorvausten luotottamisen kokeilun
toteutumista. Kokeilun aikana tulee tarkasti seurata, miten luoton hakemisen ja myöntämisen menettely toimii erityisesti heille, joilla ei ole aiemmin mittavasti kokemusta OmaKelajärjestelmän käytöstä. Kannamme myös huolta kokeiluun kuuluvien tulorajojen toimivuudesta. Lopullisena tavoitteena tulee olla vuosittaisen lääkevastuuosuuden pienentäminen, sillä ositettu luotottaminen ei tosiasiallisesti helpota pienituloisten lääkkeitä tarvitsevien taloudellista taakkaa.

Aiemmin päätetyistä säästöistä
Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry on huolissaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustusten leikkausten vaikutuksista suomalaisten hyvinvointiin ja terveyteen. Eläkeläisjärjestöt tekevät vaikuttavaa ennaltaehkäisevää työtä, jolla edistetään ikääntyneiden suomalaisten terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä. Työ tapahtuu pääosin kustannustehokkaasti järjestöjen vapaaehtoisten kautta, luoden laajaa osallisuutta ja hyvinvointia.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen STEA-rahoituksesta jo aiemmin päätetyt yhteensä 140 miljoonan euron leikkaukset rapauttavat järjestöjen toimintakykyä ja vaikeuttavat vapaaehtoistyön koordinointia ja kehittämistä.

Indeksisidonnaiset säästökokonaisuudet sisältävät indeksikorotusten jäädytyksiä sekä niiden toteutumista osittaisina. Kansaneläkeindeksiin tai kuluttajahintaindeksiin sidottuihin etuuksiin (pl. toimeentulotuki, eläkkeet, rintamalisät, vammaisetuudet, lääkkeiden vuosiomavastuu, elatustuki) ei tehdä indeksikorotuksia vuosina 2024–2027. Näistä useat kustannustason korotukset ja tulojen heikennykset kohdentuvat samoille ihmisille, lisäten yhdessä korotettujen sote-asiakasmaksujen kanssa ennestään eläkeläisköyhyyttä ja pienituloisten henkilöiden velkaantumista.

Yleisesti huomioitavaa
Suomen 1,6 miljoonaa eläkeläistä osallistuvat vahvasti yhteiskuntamme ylläpitoon
esimerkiksi talouden, vapaaehtoistyön ja hoivatyön osalta. Eläkeläiset ovat hyvin moninainen joukko eri-ikäisiä, monenlaisella osaamisella ja taidoilla varustettuja ihmisiä.

Ikääntyminen vaikuttaa monilta osin kansalaisten asumiseen, terveyteen ja liikkumiseen
liittyviin tarpeisiin. Ikääntyneiden mahdollisuudet vaikuttaa tuloihinsa ja asumisjärjestelyihinsä ovat työikäisiä rajallisemmat. Eläkeläisten mediaanikuukausieläke oli vuoden 2024 lopulla 1 848 euroa (keskieläke 2 100 euroa) kuukaudessa. Joka kolmannen eläkeläisen bruttoeläketulo jäi alle 1500 euroon kuukaudessa. Miesten keskimääräinen eläke oli 456 euroa enemmän kuukaudessa naisiin verrattuna. (Eläketurvakeskus 27.3.2025).

Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU kantaa huolta Suomen valtion talousarvion vaikutuksista ikääntyneiden suomalaisten arkeen ja tulevaisuuteen. Hallituskaudella jo toteutuneet talouden sopeutustoimenpiteet ovat kohdistuneet eläkeläisiin monin tavoin. Toimeentulon haasteiden vastapainoksi voidaan hyvinvointia rakentaa vahvistamalla luottamusta arjen sujuvuuteen ja terveyspalveluiden saatavuuteen. Myös osallisuuden tunne ja kokemus oman äänen kuuluvuudesta ovat tärkeitä, erityisesti työelämän ulkopuolella oleville.

Ikääntyneet ihmiset ovat erityisen helppo kohde digihuijauksille sekä erilaisille
tekoälyllä tuotetuille huijauksille ja niitä on ehkäistävä. Digitukea kehitettäessä on kuntien ja järjestöjen yhteistyö erittäin tärkeää. Palveluiden digitalisoituessa pitää muistaa vaihtoehtoja tarvitsevien henkilöiden digituen ja fyysisten palveluiden tarve.

Helsingissä 7.10.2025
Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry
Pensionärsförbundens intresseorganisation PIO rf

Ulla-Maj Wideroos
ordförande
Svenska pensionärsförbundet rf

Matti Huutola
puheenjohtaja
Eläkeläiset ry

Raimo Ikonen
puheenjohtaja
Eläkeliitto ry

Ilkka Kantola
puheenjohtaja
Eläkkeensaajien keskusliitto ry

Kari Kantalainen
puheenjohtaja
Kansallinen senioriliitto ry

Lea Hiltunen
puheenjohtaja
KRELLI Kristilliset eläkeläiset ry