Pieni tryki elämää

Tiedän toki, että ystävänpäivä tuli ja meni, mutta kyllä silti voin tähän tekstiin liittää sydänkuvan, miksipä ei? Olkoon jokainen päivä ystävänpäivä. Myös laskiaissunnuntai – 6-vuotias lapsenlapseni sanoo laiskiainen – meni ja sitä vietimme perheen kesken lettuja paistaen ja laskiaispullista nauttien. Toki ulkona oli lisäksi makkaravalkea ja lapsilla oli hauskaa lumessa, vaikka sitä ei tällä seudulla kovin paljoa ole, eikä tarvitsekaan ainakaan minun puolestani.

Tuo otsikon tryki-sana varmaan tarvitsee selityksiä. Minun murteellani se siis tarkoittaa pientä aikamäärettä esimerkiksi kun jotain odotetaan tapahtuvaksi  hetken kuluttua eli vartoos ny muutama tryki. Nämä hienot suomenkielen murteet ovat todellakin rikkaus ja mielestäni ihmisten ja varsinkin julkisuuden henkilöiden, poliitikkojen ja toimittajien jne. pitäisi enemmän käyttää omaa murrettaan. Toki kuullun ymmärtämisessä voisi tulla jotain hankaluuksia, mutta niitä tulee joka tapauksessa muutenkin, mitä kuuntelee ja seuraa politiikan puhetta eri medioissa.

Porin seudulla muuten jo vietetään paraikaa koululaisten hiihtolomaa ja usein myös vanhemmat lomailevat. Minäkin vietän kohta hiihtolomaa, en todellakaan aio hiihtää, mutta pidän pienen trykin muuten paussia ja otan rennosti. Jaa ettei eläkeläinen tarvitse lomaa? Minä olen eri mieltä, vaikka eläkeläisen arkea ei voikaan verrata työikäisten elämään ja kiireeseen juuri mitenkään. Niin, juurikin se kiire kuulostaa kaikista pahimmalta mitä kuuntelee työikäisten kertomuksia tämän päivän työelämässä. Onko niin, että siinä arjen kiireessä on vaan juostava kun kaikki muutkin juoksee? Eikö tämä kuulostakin ihan hölmöltä?

Nyt tulee mieleen kaikenlaista muutakin hölmöä, mutta lienee parempi kirjoittaa niistä toiste. Pidän siis tulevina päivinä pienen paussin kirjoittamisen suhteen, mutta palaan sivuille noin parin viikon kuluttua. Toivotan kaikille lukijoilleni aurinkoisia talvipäiviä!