Toiminnanjohtajalta: Eläkkeiden nousu ei jakaudu tasaisesti 

Eläketurvakeskuksen tuoreen tilaston mukaan keskieläkkeet ovat nousseet lähes 2000 euroon. Taustalla ovat eläkkeisiin tehdyt

kustannusten nousua vastaavat indeksikorotukset. Tarkoittaako tämä sitä, että eläkeläisten toimeentulo-ongelmat ovat ohi? Ei suinkaan!

Eläkeläisiä on yli 1,5 miljoonaa ja kaikkien tilanne on erilainen. Esimerkiksi asumismuoto, perhe ja terveystilanne vaikuttavat suuresti siihen, jääkö rahaa käteen pakollisten menojen jälkeen. Heikoimmassa asemassa ovat yksinasuvat iäkkäät naiset, joista moni on kokonaan tai osin kansaneläkkeen varassa. Heitä eläkkeiden prosenttikorotukset eivät auta riittävästi.

Asumisen, energian ja ruoan hintojen nousu osuu voimakkaasti eläkeläisiin. Julkisten sote-palveluiden kriisi on nostamassa sairastamisen ja vanhustenhoivan asiakasmaksuja.
Poliitikot voivat hyödyntää eläketilastoja tarkoitushakuisesti ja verrata keskieläkettä esimerkiksi opintotukeen, joka on 279 euroa kuukaudessa. Yksioikoisilla perusteilla vaaditaan sitten eläkkeisiin heikennyksiä, eikä ymmärretä kuinka kohtuuttomasti ne voivat heikentää monien toimeentuloa ja jopa ajaa eläkeläisiä köyhyyteen.

Työeläkejärjestelmään valmistellaan parhaillaan uudistusta, jossa haetaan 1-2 miljardin euron leikkauksia. Vaarana on, että järjestelmästä karsitaan juuri eriarvoisuutta ja köyhyysriskiä vähentäviä tekijöitä. Tällaisia ovat etenkin niin sanotuista palkattomista jaksoista kertyvät eläkkeet, eli vanhempainvapaiden, opiskelun ja työttömyyden ajalta. Jos nämä eläkekertymät poistetaan, tulevat eläkeläisten toimeentuloerot kasvamaan tulevaisuudessa. Tämä ei ole kestävää ylisukupolvista eläkepolitiikkaa.

Keskieläkkeiden nousu peittää alle eläkeläisköyhyyden yhteiskunnallisen ongelman, joka ei ratkea leikkaamalla.

Jan Koskimies
Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja