Paikallistoiminnan opas

Tämä opas antaa ajatuksia eläkeläistoimintaan ja sen
kehittämiseen. Olemme koonneet yhdistystoiminnan
perusasioita ja vinkkejä siitä, millaista toimintaa yhdistyksissä
voisi järjestää. Toivottavasti oppaasta on hyötyä
eläkeläistoiminnan järjestämisessä!

Mikä on Eläkeläiset ry?

Eläkeläiset ry on vuonna 1959 perustettu ja Suomen vanhin valtakunnallinen
eläkeläisjärjestö. Valtaosa jäsenistä on vanhuuseläkkeellä, mutta jäseneksi voi
liittyä minkä ikäisenä tahansa.

Olemme yhteiskunnallisesti kantaaottava, tasa-arvon ja kaikkien yhtäläisten
ihmisoikeuksien puolesta toimiva, puolueisiin sitoutumaton eläkeläisjärjestö.
Olemme avoin ja demokraattinen eläkeläisten yhteisö, jossa kaikki voivat osallistua
toimintaan. Meille tärkeitä arvoja ovat tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden
edistäminen ja solidaarisuus. Olemme pienituloisten puolestapuhuja. Tavoitteenamme on ikäystävällinen Suomi.
Eläkeläiset ry:ssä on paikallisyhdistyksiä 152. Yhdistysten toiminnasta vastaavat
vapaaehtoiset aktiivit, jotka ovat tavallisia eläkeläisiä. Pienissä paikallisyhdistyksissä jäsenmäärä on muutamia kymmeniä ja suurimmissa useita satoja. Yhteensä
jäseniä on tämän oppaan painatushetkellä reilut 15 000.

Henkilöjäsenet kuuluvat järjestöön paikallisyhdistyksen tai valtakunnallisen
Eläkeläiset ry:n kannatusyhdistyksen kautta.

Eläkeläiset ry:n järjestörakenne on kolmiportainen. Paikallisyhdistykset kuuluvat
aluejärjestöihin ja keskusjärjestöön, jota kutsumme yksinkertaisesti järjestöksi. Kaikilla portailla päätöksistä ja toiminnan järjestämisestä vastaavat
pääosin tavalliset vapaaehtoiset eläkeläiset, jotka toimivat yhdistysten, aluejärjestöjen ja järjestön luottamustehtävissä.

Aluejärjestöt ovat paikallisyhdistysten muodostamia alueellisia yhteistyöjärjestöjä.
Aluejärjestöjä on 12. Aluejärjestöillä ei ole palkattua henkilökuntaa, vaan
niiden toimintaa järjestävät paikallisyhdistysten valitsemat edustajat
Eläkeläiset ry on paikallisyhdistysten verkosto, joka järjestää koulutuksia ja julkaisee Eläkeläinen-jäsenlehteä sekä järjestää jäsentapahtumia. Järjestön korkein
päätöksentekoelin on kolmen vuoden välein valittava edustajakokous, jossa
päätösvaltaa käyttävät paikallisyhdistysten lähettämät kokousedustajat. Edustajakokouksessa valitaan kerran vuodessa kokoontuva 30-jäseninen valtuusto ja 6–8 kertaa vuodessa kokoontuva hallitus. Valtuuston ja hallituksen jäsenet ovat
paikallisyhdistysten vapaaehtoisia aktiiveja.

Eläkeläiset ry:n toimisto sijaitsee Helsingin Malmilla. Toimiston työntekijät palvelevat jäseniä ja yhdistystoimijoita. Yhteystiedot löydät osoitteesta elakelaiset.
fi ja Eläkeläinen-lehdestä.

Eläkeläiset ry:n ohella Suomessa on viisi muuta valtakunnallista eläkeläisliittoa.
Niiden muodostaman Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n kautta tehdään
merkittävä osa valtakunnallisesta vaikuttamistyöstä. EETU:n toiminnasta vastaa
puheenjohtajajärjestönä kukin liitto vuorotellen, aina vuoden kerrallaan.

Eläkeläisyhdistyksen toiminta on kaikkea sitä, mitä sen
jäsenet haluavat järjestää ja millaiseen toimintaan he
haluavat osallistua.

Kokoonnutaan säännöllisesti

Yhdistysten perustoimintaa ovat säännölliset kokoontumiset, joihin ovat
tervetulleita kaikki jäsenet ja muut kiinnostuneet keskustelun, kahvittelun ja
mahdollisten alustusten äärelle. Tapaamisia kutsutaan usein kerhoiksi. Kerhot
kokoontuvat yleensä viikoittain tai muuten säännöllisesti.
Kerhojen kokoontumisajoista ja sisällöistä on hyvä tiedottaa ennalta. Kerhoon
voi kutsua alustajia kertomaan ajankohtaisista asioista: esimerkiksi kunnan tai
hyvinvointialueen luottamushenkilöitä tai viranhaltijoita, tutkijoita, kulttuurialan
toimijoita, tai eri järjestöjen tai oppilaitosten asiantuntijoita. Alustuksia
voivat pitää myös jäsenet itse, esimerkiksi harrastuksiin liittyen.
Kerhon tulevaa ohjelmaa ja alustajia kannattaa miettiä yhdessä esimerkiksi
yhdistyksen hallituksessa. Käytettävissä olevan tekniikan salliessa voi halutessaan
hyödyntää myös etäyhteyksiä tai netissä olevia maksuttomia yleisöluentoja.
Kahvi- tai muu tarjoilu lisää kerhon kiinnostavuutta. Pienen maksun kerääminen
kahvista tai vaikkapa vapaaehtoinen maksu on yleinen tapa kerätä varoja
yhdistyksen toimintaan. Tarjoiluista vastaaminen ja esimerkiksi leipominen
antaa vapaaehtoisille mielekästä tekemistä.
Kerhojen kuluihin voi saada rahallista tukea, jos alustuksen sisältävä kerhotapaaminen
järjestetään koulutuksena.

Harrastusryhmät

Eläkeläisyhdistysten harrastusryhmät tai -kerhot ovat osallistujille helppo ja
edullinen tapa harrastaa esimerkiksi liikuntaa ja kulttuuria. Monissa yhdistyksissä
harrastetaan esimerkiksi jumppaa, bocciaa, kuorolaulua, tanssia tai käsitöitä.
Myös muistikerhot, erilaiset lautapelit ja tietokilpailut ovat yleisiä.
Liikuntatoiminnan tueksi on saatavilla videoita ja tulostettavaa materiaalia Eläkeläiset ry:n verkkosivuilla. Facebookissa toimii Eläkeläiset ry Liikkujat -ryhmä, josta saa tukea ja ideoita toimintaan. Eläkeläiset ry:n työntekijät neuvovat yhdistysten liikuntatoiminnan kehittämisessä.

Harrastusryhmien vetäjät ovat yleensä yhdistysten omia vapaaehtoisia, ja toiminta
riippuu siitä, millaisia vetäjiä on saatavilla. On myös mahdollista pyytää
ulkopuolista harrastusryhmän vetäjää tai ostaa palvelu.

Harrastusryhmät voivat kokoontua omaksi ilokseen, tai ne voivat harjoitella
esiintymisiä varten. Hyviä tilaisuuksia esiintyä ovat yhdistysten juhlat ja muut
tapahtumat, Eläkeläiset ry:n jäsentapahtumat ja TUL:n Kulttuurikatselmus.
Monet esiintyvät ryhmät vierailevat myös vanhusten palveluyksiköissä ilahduttamassa vanhuksia.

Yleinen harrastusmuoto on yhdistyksissä annettava digilaitteiden käytön opastus.
Toiminnan käynnistämiseen voi saada tukea esimerkiksi Verkosta virtaa -toiminnasta, jota teemme yhdessä Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL:n kanssa.
Musiikkiryhmiä ovat muun muassa kuorot, esiintyvät ohjelma- ja lauluryhmät ja
bändit. Myös karaokeharrastus on suosittua. Joissakin yhdistyksissä viikkotapaaminen aloitetaan yhteislaululla tai karaokella. Laitteistojen hankintaan voi hakea järjestöltä toimintatonnia.

Näytelmäkerhot esiintyvät jäsenten iloksi ja myös esimerkiksi toisten yhdistysten
juhlissa. Yhteistyötä voi tehdä paikallisen harrastajateatterin kanssa.

Elokuvakerhoissa puolestaan voidaan katsoa elokuvia mm. Yle Areenasta tai
kirjastojen elokuvapalveluista. Ennen näytöstä kannattaa varmistaa tekijänoikeuskysymykset.

Käsityöt tarjoavat jäsenistölle tekemistä ja työn tuloksia voi myydä yhdistyksen
hyväksi myyjäisissä. Eläkeläiset ry on myös kerännyt villasukkia lähetettäväksi
Ukrainaan. KSL-opintokeskuksen kanssa voi harrastaa käsityöaktivismia, jossa
otetaan käsitöiden avulla kantaa yhteiskunnallisiin asioihin.

Opintokerhot

Opintokerho on vähintään viiden hengen opiskeleva ryhmä, joka kokoontuu
vähintään viisi kertaa, yhteensä vähintään kymmenen tuntia. Opintokerho voi
kokoontua myös verkossa tai puhelimitse. Opintokerhossa voi yhdessä opiskella
tai pohtia asioita. Opintoaineistona voi olla esimerkiksi kirjoja tai verkosta löytyviä
maksuttomia luentoja.

Harrastusryhmän toiminnan järjestäminen opintokerhon muodossa voi olla
perusteltua, jos kerhossa keskustellaan yhteiskunnallisista aiheista. Kerhossa voi
samalla harrastaa esimerkiksi käsitöitä ja opiskella digiaiheita. KSL-opintokeskus myöntää hakemuksen perusteella opintokerhotukea ryhmille, jotka käsittelevät
yhteiskunnallisia tai ajankohtaisia aiheita. Tuki on harkinnanvarainen ja
suuruudeltaan 100 euroa.

Retket ja matkat

Uusia jäseniä houkuttelevat erityisesti erilaiset retket ja matkat. Niitä voidaan
järjestää esimerkiksi teattereihin, museoihin ja muihin kulttuurikohteisiin,
kylpylöihin, laivaristeilyille tai luontokohteisiin. Tyypillisiä ovat myös vierailut
toisten yhdistysten juhlissa, aluejärjestön tapahtumissa tai järjestön jäsentapahtumissa.

Yhdistyksen kannattaa valita matkavastaava, joka ottaa vastatakseen matkatoiminnasta.

Eläkeläiset ry järjestää yhdistysten matkavastaaville koulutuksia ja
neuvontaa.

Jos matkan tarkoituksena on houkutella yhdistykseen uusia jäseniä, kannattaa
matkasta tiedottaa julkisesti (nettisivut ja some, ilmoitustaulut, paikallislehdet).
Retkelle mennään usein linja-autolla. Linja-auton vuokra on tyypillisesti joitakin
satoja euroja. Jos linja-auton vuokra on esimerkiksi 500 euroa ja retkelle osallistuu
50 osallistujaa, on kustannus henkeä kohden noin 10 euroa. Tähän päälle
tulevat muut kulut, kuten mahdolliset tarjoilukulut, oppaan palkkio tai pääsymaksut.

Jos omasta yhdistyksestä ei löydy tarpeeksi osallistujia linja-auton saamiseksi
täyteen, kysy aluejärjestöltä tai naapuriyhdistykseltä kiinnostusta yhteiseen
matkaan. Yhdessä tai vuorotellen järjestämällä toiminta monipuolistuu. Tilausajobusseja kannattaa kysyä useammalta liikennöitsijältä parhaan tarjouksen
löytämiseksi.

Yhdistyksen juhlat ja tapahtumat

Vuosijuhlat ja muut juhlat tuovat toimintaan säännöllisyyttä ja antavat esimerkiksi
harrastusryhmille mahdollisuuden esiintyä. Tilaisuuksiin voi saada lisää
juhlallisuutta pyytämällä juhlapuhujaksi esimerkiksi Eläkeläiset ry:n puheenjohtajan
tai toiminnanjohtajan.

Juhlia on hyvä järjestää yhdessä toisten yhdistysten kanssa, esimerkiksi vuorottelemalla järjestämisvastuuta muiden alueen yhdistysten tai toisten EETU-yhdistysten kanssa. Näin jäsenet saavat vuosittain esimerkiksi kevätjuhlan, mutta
yhdistyksellä on järjestämisvastuu esimerkiksi vain joka neljäs vuosi.

Aluejärjestöt ja alueellinen toiminta

Eläkeläiset ry:n kaikki paikallisyhdistykset kuuluvat johonkin 12 aluejärjestöstämme.
Aluejärjestöillä on merkittävä rooli yhdistysten tiedonvaihdon kanavana
sekä alueellisen toiminnan ja vaikuttamistyön järjestäjänä.

Kaikilla paikallisyhdistyksillä on oikeus lähettää edustajia aluejärjestön kokouksiin.
Aluejärjestön syyskokouksessa valitaan jäsenet aluejärjestön hallitukseen.
Aluejärjestön tilaisuuksissa voi vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia muiden saman
alueen yhdistysten edustajien kanssa ja saada uusia ideoita. Aluejärjestöön kannattaa olla yhteydessä myös, jos omassa yhdistyksessä on vaikeuksia. Ongelmien kanssa ei kannata jäädä yksin!

Aluejärjestöt ovat usein aktiivisia alueellisessa toiminnassa ja vaikuttamistyössä.
Ne voivat järjestää esimerkiksi yhteisiä retkiä ja matkoja, alueellisia juhlia ja
muita tapahtumia. Yhdessä muiden alueella toimivien EETU-järjestöjen kanssa
osallistutaan myös alueelliseen vaikuttamistyöhön esimerkiksi aluevaltuustojen
ja hyvinvointialueiden vanhusneuvostojen kautta. Monilla alueilla toimii myös
eri eläkeläisjärjestöjen yhteisiä toimintaverkostoja, ns. pikku-EETUja.

Aluejärjestöt huolehtivat siitä, että alueen yhdistysten edustajat osallistuvat Eläkeläiset ry:n järjestämälle aluekierrokselle tammi-helmikuussa ja muihin koulutuksiin. Aluejärjestöt voivat myös itse järjestää alueellisia koulutuksia. Niihin
kannattaa kysyä neuvoa ja taloudellista tukea Kansan sivistystyön liitto KSL:stä.

Koulutuksista virtaa toimintaan

Eläkeläiset ry järjestää jäsenilleen koulutuksia, joissa saa hyödyllistä tietoa
yhdistysten tarpeisiin: esimerkiksi yhdistystoiminnan, yhdistystalouden ja matkavastaavien kurssit sekä erilaisia liikunta- ja kulttuuriaiheisia kursseja. Koulutukset sopivat etenkin yhdistysten luottamushenkilöille, harrastusryhmien vetäjille tai sellaiseksi haluaville ja muille vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneille.

Luottamushenkilöiden, kuten hallituksen jäsenten on hyvä osallistua omaa
tehtävää tukeviin koulutuksiin. Yhdistyksen on järkevää kattaa osallistujan kurssimaksu.

Vähävaraiset yhdistykset voivat kattaa osan kustannuksista järjestön
myöntämällä kurssituella. Tulevista koulutuksista tiedotetaan hyvissä ajoin
ennalta Eläkeläinen-lehdessä ja yhdistyspostissa. Koulutuksia järjestetään eri
puolilla maata.

Myös paikallisyhdistykset ja aluejärjestöt järjestävät itse ja yhteistyössä järjestön
tai KSL:n kanssa paikallisia kursseja eri aiheista. Koulutukset tukevat järjestötoimintaa ja jäsenten sitoutumista. Koulutuksiin voi hakea tukea myös toimintatonniavustuksista.

Toiminnan järjestäminen koulutuksen muodossa antaa mahdollisuuden saada
toiminnalle taloudellista tukea. Eläkeläiset ry:n yhteistyökumppani koulutustoiminnassa on KSL-opintokeskus, josta neuvotaan koulutustoiminnan järjestämisessä.

Kurssimuotoisessa koulutuksessa on oltava vähintään kuusi osallistujaa.
Koulutustukea voi saada enintään 50 prosenttia koulutustilaisuuden toteutuneista
kuluista.

Esimerkki: Jos koulutuksen kesto on 10 oppituntia, koulutustukea voi saada
enimmillään 300 € (10 opetustuntia x 30 €). Tätä varten koulutuksen kulujen
täytyy olla vähintään 600 €, koska koulutustuki on enintään 50 % kuluista.
Oppitunnin kesto on 45 minuuttia.

KSL:n järjestötoimintaa tukevia erilaisia julkaisuja voi tilata maksutta KSL-opintokeskuksesta ja käyttää niitä itseopiskeluun. Julkaisuja löytyy yhdistystoiminnan ja vaikuttamistyön eri alueilta.

Eläkeläiset ry:n jäsentapahtumat

Eläkeläiset ry järjestää aika ajoin erilaisia valtakunnallisia jäsentapahtumia. Niitä
ovat olleet esimerkiksi Eläkeläiset ry:n 60-vuotisjuhlat Helsingissä vuonna 2019,
risteily syksyllä 2022, kulttuuri- ja retkeilypäivät Kalajoella 2023 sekä risteily
syksyllä 2026. Tapahtumiin on osallistunut parhaimmillaan toista tuhatta eläkeläistä kymmenistä eri yhdistyksistä.
Jäsentapahtumissa tapaa toisia yhdistysaktiiveja. Niissä on usein myös mahdollisuus yhdistysten harrastusryhmien esiintymiseen. Tiedotusta tulevista jäsentapahtumista kannattaa seurata ja ilmoittaa rohkeasti halukkuudesta osallistua
ohjelmaan.

Omien jäsentapahtumien lisäksi Eläkeläiset ry osallistuu joka toinen vuosi järjestettävään Suomen Työväen Urheiluliitto TUL:n koordinoimaan Kulttuurikatselmukseen, jossa eri kulttuurilajien harrastajat esiintyvät.

Yleisötilaisuudet

Etupäässä jäsenille suunnatun toiminnan lisäksi yhdistys voi järjestää muita
kaikille avoimia tilaisuuksia, kuten keskustelutilaisuuksia, vaalipaneeleita, tansseja,
konsertteja tai ulkotapahtumia. Kannattaa selvittää etukäteen, tarvitaanko
tilaisuudelle viranomaislupa ja tuleeko esimerkiksi maksaa Teostomaksu (tekijänoikeuskorvaukset).
Ennen valtakunnallisia vaaleja monet eläkeläisyhdistykset järjestävät vaalipaneeleja
tai muita vaalitilaisuuksia. Niihin on hyvä pyytää mukaan ehdokkaita
useista eri puolueista, yhdistyksen oman kiinnostuksen mukaan. Eläkeläiset ry
ja EETU laativat yleensä vaaleihin omia tavoitteitaan, joita yhdistysten toivotaan
pitävän esillä ja haastavan niillä ehdokkaita.
Tilaisuuksien striimaus eli mahdollisuus seurata tilaisuutta netin välityksellä voi
olla hyvä lisä, jos yhdistyksessä on siihen osaamista.

Yhdistyksen toiminta-alue

Jos naapurikunnassa ei ole omaa Eläkeläiset ry:n yhdistystä ja yhdistyksellänne
on mahdollisuus laajentaa toimintaansa sinne, voi näin tehdä.
Yhdistys voi järjestää toisessa kunnassa esimerkiksi oman paikallisen kerhon tai
järjestää siellä juhlia. Toiminta naapurikunnassa ja kunnan nimen kirjaaminen
yhdistyksen säännöissä määriteltyyn toiminta-alueeseen voi mahdollistaa myös
toiminta-avustuksen hakemisen kyseisestä kunnasta.
Isommat yhdistykset voivat toimia kummina pienemmälle yhdistykselle. Tämä
tarkoittaa, että Isompi yhdistys kutsuu pienemmän yhdistyksen jäseniä omiin
tapahtumiinsa ja ottaa muutenkin enemmän vastuuta pienemmästä yhdistyksestä.
Joskus rekisteröidyn yhdistyksen sijaan sopivampi toimintamuoto on ”toimintaryhmä”, joka toimii toisen paikkakunnan yhdistyksen alaisuudessa.

Esimerkkejä kummitoiminnasta:

• Uimaharju (Joensuu): Uimaharjun Eläkeläiset lopettivat yhdistyksen toiminnan,
  mutta jatkoivat Joensuun Eläkeläiset ry:n paikallisena kerhona. Uimaharjun
  eläkeläisten katiska- ja käsityökerho kokoontuu kerran viikossa.
• Varkaus ja Leppävirta: Varkauden Eläkeläiset kutsuvat tapahtumiinsa
  mukaan aina naapuripaikkakunnan Leppävirran Eläkeläisten jäsenet. Leppävirtalaisilla on myös omaa toimintaa, mutta he osallistuvat Varkauden yhdistyksen toimintaan ja toisinpäin.

Toimintasuunnitelma

Yhdistyksen seuraavan vuoden toiminta kirjataan toimintasuunnitelmaan.
Esimerkiksi mitä kerhoja ja harrastusryhmiä yhdistyksessä on, millaisia retkiä,
juhlia ja tapahtumia järjestetään.

Hallitus valmistelee ja käsittelee esityksen toimintasuunnitelmaksi ja esittää
sen syyskokoukselle. Valmistelussa kannattaa hyödyntää jäsenistön toiveita, ja
mitoittaa toiminta siten, että yhdistyksellä riittävät rahkeet sen toteuttamiseen.
Yhdistyksen syyskokous käsittelee ja hyväksyy toimintasuunnitelman. Toimintasuunnitelman on hyvä olla toisaalta konkreettinen mutta samalla antaa riittävän väljät raamit toiminnan järjestämiselle. Toimintasuunnitelman perusteella haetaan ja myönnetään myös esimerkiksi julkisia avustuksia. Tyypillinen ja riittävä
toimintasuunnitelman pituus on eläkeläisyhdistyksessä 1–2 sivua.

Takaisin alkuun

Jäsenhankinta kannattaa pitää mielessä kaikessa toiminnassa, jotta varmistetaan yhdistyksen jatkuvuus. Yhdistyksessä kannattaa myös aika-ajoin pysähtyä yhdessä
miettimään keinoja saada uusia jäseniä. Toisaalta tärkeää on myös jäsenhuolto – pidetään huolta siitä, että nykyiset jäsenet pysyvät mukana ja osallistuvat mielellään toimintaan.

Jäsenedut

Eläkeläisyhdistykset voivat yleishyödyllisinä yhteisöinä antaa jäsenilleen erilaisia
jäsenetuja. Jäsenedut ovat verovapaita silloin, kun edun antaminen liittyy
läheisesti yleishyödyllisen yhteisön toimintaan. Lisäksi edun tulee olla tavanomainen, kohtuullinen ja kaikkien jäsenten saatavissa samanlaisena.
Eläkeläiset ry tarjoaa jäsenilleen mm. Eläkeläinen-jäsenlehden, yhteistyökumppaneilta saatavia alennuksia sekä erilaisia tapahtumia. Jäsenen kannattaa myös tilata Eläkeläinen-lehden sähköinen uutiskirje.
Jäsenetujen käyttöä tukee vuoden 2026 aikana käyttöön otettava sähköinen
jäsenkortti, jonka voi itse asentaa matkapuhelimeen tai muuhun älylaitteeseen.
Yhdistyksen kannattaa neuvoa jäseniään sen asentamisessa.

Luodaan yhdessä avoin ja hyvä ilmapiiri

Yhdessäolo on syy kuulua yhdistykseen. Uusiin ihmisiin tutustuminen voi alkaa
tekemällä yhdistyksen toimihenkilöt ja uudet jäsenet tutuiksi toisilleen. On hyvä
järjestää uusille jäsenille perehdytystilaisuuksia ja mahdollisuuksia tutustua ihmisiin.
Keskeiset luottamushenkilöt voivat myös esittäytyä kerhossa.
Monelle ikääntyneelle uusien ihmissuhteiden luominen voi olla vaikeaa. Jos
huomaat kerhossa tai muussa tilaisuudessa uuden ihmisen, juttele hänelle!
Kaikilla on omat syynsä osallistua toimintaan. Monet haluavat vain osallistua
retkille tai juhliin. On myös hyvä välillä miettiä ja kysyä miltä yhdistys näyttää
ulkopuolisen silmin.
Luottamushenkilöitä on joskus vaikea saada. Uusille jäsenille kannattaa tarjota
vastuutehtäviä ja kertoa samalla mahdollisuudesta osallistua järjestön koulutuksiin, jotka tukevat luottamustehtävissä toimimista. Eläkeläistoiminnassa ikähaitari
on laaja, ja on tärkeää, että toimintaa mietitään eri ikäisten eläkeläisten
näkökulmasta.
Hyvä tunnelma on olennaista sille, että ihminen haluaa osallistua toimintaan.
Kysytään ihmisiltä, mitä he haluaisivat tehdä yhdistyksessä. Kerätään palautetta.
Myönteinen ilmapiiri ja turvallinen olo kannustavat vuorovaikutukseen ja osallistumiseen.
Hyvää tunnelmaa edistää se, että huomioidaan ihmisten erilaisuus ja hyväksytään
moninaisuus. Eläkeläisväestö muuttuu koko ajan. Esimerkiksi ukrainalaisia
iäkkäitä on monilla paikkakunnilla. Myös sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt
on tärkeää ottaa huomioon vastaanottavan ja myönteisen ilmapiirin luomiseksi.
Meillä kaikilla on erilainen tausta, eikä syrjivää puhetta tule sallia. Ikääntymisen
myötä myös monien aistit, toimintakyky ja muisti voivat olla heikentyneet. Pidetään
toisiamme arvossa!

Huomioidaan vapaaehtoiset ja ansioituneet jäsenet

Yhdistys voi hakea Eläkeläiset ry:n hallitukselta maksullista kultaista ansiomerkkiä,
kunniakirjaa ja standaaria. Myös kunniapuheenjohtajuus on tapa arvostaa yhdistyksen
hyväksi tehtyä työtä. Vapaajäseniä ei meillä sääntöjen mukaan enää ole.
Saapuneet uudet jäsenhakemukset on hyvä käsitellä heti seuraavassa hallituksen
kokouksessa, jotta jäsenyyden hyväksyminen ei jää pitkäksi aikaa ”roikkumaan”.
Vaikka hallitus kokoontuisi harvemmin, kannattaa uudelle jäsenelle joka tapauksessa
laittaa viesti ja toivottaa tervetulleeksi mukaan toimintaan.

Takaisin alkuun

Viestintä on yhdistyksen toiminnan kulmakiviä. Sähköisen viestinnän merkitys korostuu älypuhelimien ja netin käytön lisääntyessä. Puheenjohtajan tueksi kannattaa yhdistykseen valita viestintä- tai tiedotusvastaava. Viestintään
liittyen järjestetään yhdistystoimijoille sekä valtakunnallisia että paikallisia koulutuksia.

Eläkeläinen-lehti

Eläkeläinen-lehti lähetetään maksutta kaikille jäsenille viisi kertaa vuodessa.
Lehti palvelee yhdistyksiä ja jäseniä tiedotuskanavana ja jäsenhankinnan välineenä.
Kevät- ja syyskokousilmoitusten julkaiseminen lehdessä tavoittaa helposti kaikki jäsenet. Lehteä voi tilata maksutta tai postimaksua vastaan yleisötilaisuuksiin, jossa niitä voi jakaa ja tehdä näin jäsenhankintaa.

Paperisen lehden lisäksi lehden sisältöjä julkaistaan myös kotisivuilla ja sähköisessä uutiskirjeessä, jonka voi tilata maksutta sähköpostiin kotisivuilla osoitteessa elakelaiset.fi.

Kotisivut ovat yhdistyksen käyntikortti

Kotisivut ovat yhdistyksen keskeinen viestintäkanava, jota kautta jäsenet
ja muut kiinnostuneet saavat tietoa yhdistyksestä ja uudet ihmiset löytävät
mukaan.

Eläkeläiset ry tarjoaa yhdistyksille maksuttoman kotisivun, osoitteella yhdistykset.
elakelaiset.fi/yhdistyksennimi. Yhdistyksen vastuulla on pitää sivu ajan
tasalla.

Valtaosa yhdistyksistämme onkin ottanut sivut käyttöön. Mikäli yhdistyksellänne
ei vielä ole Eläkeläiset ry:n tarjoamaa kotisivua käytössään, tai tarvitsette
uudet ylläpitotunnukset, voitte ottaa yhteyttä Eläkeläiset ry:n toimistolle.

Kotisivua ylläpidetään helppokäyttöisen WordPress-järjestelmän kautta. Ylläpitoon
järjestetään säännöllisesti koulutuksia.

Sivuilla kannattaa kertoa oman yhdistyksen toiminnasta myönteiseen sävyyn,
jotta eläkeläistoiminnasta tietoa etsivä innostuisi tulemaan mukaan toimintaan
ja jäseneksi.

Kotisivuilla voi julkaista kuvia yhdistyksen toiminnasta. Visuaalista ilmettä voi
hakea myös verkon ilmaisten kuvapankkien kuvilla ja tekemällä graafisia materiaaleja esimerkiksi Canva-suunnittelutyökalulla.

Sosiaalinen media

Sosiaalisesta mediasta, varsinkin Facebookista, on tullut monille yhdistyksille tärkeä tiedotusväline. Yhdistyksillä on Facebookissa sivuja ja ryhmiä, joissa tiedotetaan yhdistyksen asioista ja käydään keskustelua.
Viestipalvelu WhatsApp on monille tuttu viestintäkanava. WhatsAppiin voi luoda ryhmän esimerkiksi yhdistyksen toiminnasta tiedottamista
varten. Ryhmän voi luoda yhdistyksen hallitukselle ja/tai harrastusryhmille
asioiden valmistelua ja keskustelua varten.
WhatsAppiin tulevat viestit huomaa helposti, joten se sopii nopeaan viestinvaihtoon.

Yhdistys voi perustaa tilejä myös muihin sosiaalisen median palveluihin. Instagram
on monien suosiossa ja sinne voi laittaa kuvia ja videoita omasta toiminnasta.
Eri sometilien perustamista kannattaa punnita sen pohjalta, kuinka moni yhdistyksen aktiivi tai mahdollinen jäsen kyseistä palvelua käyttää. Ei kannata ylläpitää niin montaa tiedotuskanavaa, että tiedottaminen käy raskaaksi.

Sosiaalisessa mediassa on tärkeää muistaa tietoturva. Somen kautta
ei saa koskaan lähettää arkaluontoista tai henkilökohtaista tietoa, kuten henkilötunnuksia.

Sähköpostit, jäsenkirjeet ja henkilötietojen käsittely

Sähköpostitse lähetettävät jäsenkirjeet ovat hyvä tapa tiedottaa yhdistyksen
toiminnasta. Kaikille jäsenille lähetettävän sähköpostin voi lähettää kopioimalla vastaanottajien sähköpostiosoitteet sähköpostin piilokopio-kenttään (Bcc). Älä
laita jäsenkirjeen sähköpostiosoitteita vastaanottaja- tai kopio- kenttiin, koska
silloin sähköpostin vastaanottajat näkevät muiden vastaanottajien osoitteet.
Tämä olisi tietosuoja-asetuksen (GDPR) vastaista: henkilön yhteystietoja ei
saa näyttää muille ilman hänen suostumustaan. Vaihtoehtoisesti voi hyödyntää
erityisesti jäsenkirjeisiin soveltuvia sähköpostilistapalveluita (kuten esim.
MailChimp tai Google Groups).

Henkilötietojen käsittelyyn on kiinnitettävä huomiota myös yhdistyksen muussa
toiminnassa. Henkilötietojen käsittely on kuvattu Eläkeläiset ry:n tietosuojaselosteessa, joka kattaa myös jäsenyhdistykset ja löytyy järjestön kotisivuilta osoitteesta
elakelaiset.fi/jarjesto/tietosuoja.

Jäsenten yhteystiedot ovat saatavilla helpoiten järjestön keskitetysti hoidetun
jäsenrekisterin kautta. Jäsenrekisterin tunnusten saamisen edellytyksenä on
jäsenrekisterikurssin käyminen. Kurssilla kerrotaan rekisterin käytöstä ja henkilötietojen käsittelystä. Kurssille kannattaa lähettää yhdistyksen jäsenasioista
vastaavat toimihenkilöt.

Lähetettäessä arkaluontoisia tai henkilötietoja sisältäviä tietoja, tulee käyttää
salattua sähköpostia. Eläkeläiset ry:n toimistolle on mahdollista lähettää salattua
sähköpostia SecMail-palvelun kautta.
Yhdistystoimijat ovat viime aikoina altistuneet aiempaa useammin tietojenkalastelulle ja huijausyrityksille. Huijarit voivat lähettää esimerkiksi puheenjohtajan nimissä viestejä taloudenhoitajalle ja pyytää tekemään suuria maksuja omille tileilleen. Jos saat epäilyttäviä viestejä, ota rohkeasti yhteyttä yhdistyksesi puheenjohtajaan, Eläkeläiset ry:n toimistolle ja tarvittaessa Poliisiin.

Vaikuttamistyö

Eläkeläiset ry on etujärjestö, joka on perustamisestaan saakka vuonna 1959 ajanut
eläkeläisväestön aseman parantamista. Paikallisyhdistys voi osallistua Eläkeläiset
ry:n valtakunnalliseen vaikuttamistyöhön jättämällä aloitteita valtuustolle
ja edustajakokoukselle. Yhdistys voi myös tehdä lehtikirjoituksia, kannanottoja,
näkyä sosiaalisessa mediassa tai olla suoraan yhteydessä päätöksentekijöihin.

Vaikuttamistyö kunnassa

Paikallisyhdistyksille luontevin vaikuttamisen taso on kunnallinen päätöksenteko.
Kunnissa päätetään monista ikäihmisten kannalta merkittävistä asioista,
kuten liikennesuunnittelusta, asuinalueiden kaavoituksesta ja terveyden ja
hyvinvoinnin edistämisestä.

Yhdistysten kannattaa vaikuttaa päättäjiin, jotta ikäihmisten tarpeet huomioidaan
päätöksiä tehdessä. Vaikuttamistyön apuna voi käyttää Eläkeläiset ry:n
aloitepohjia, joita voi lähettää kuntaan tai pyytää kunnanvaltuutettua tekemään
niiden pohjalta valtuustoaloitteen. Kunnallisia päätöksentekijöitä ja virkamiehiä
kannattaa myös pyytää alustajaksi yhdistyksen viikkokerhoihin.

Ennen kunta- ja aluevaaleja kannattaa järjestää vaalipaneeleja ja julkaista omia
tavoitteita ja kannanottoja.

Asioiden edistämisessä voi pyrkiä vaikuttamaan suoraan
kunnanvaltuustoon ja lautakuntiin. Eläkeläisyhdistysten jäseniä voi istua niissä
itse, tai päätöksentekijöitä voi kutsua käymään yhdistyksen kerhossa ja muissa
tilaisuuksissa.

Toinen hyvä vaikuttamisen kanava on vanhusneuvosto. Se on vaikuttamistoimielin,
jolla on oikeus tehdä aloitteita ja antaa lausuntoja. Vanhusneuvostossa ovat edustettuna monet ikääntyneiden parissa toimivat tahot. Vanhusneuvoston
esitysten menestymistä voi parantaa se, että sillä ei ole puoluepoliittista leimaa.

Vaikuttamistyö hyvinvointialueella

Hyvinvointialueella päätettävistä asioista tärkeimpiä ovat esimerkiksi sosiaali- ja
terveyspalveluiden palveluverkkoa koskevat suunnitelmat. Yhdistysten kannalta
on tärkeää, että hyvinvointialueen vanhusneuvostot ovat aktiivisia ja mukana
päätösten valmistelussa. Aluejärjestöt tekevät vaikuttamistyön yhteistyötä muiden
eläkeläisjärjestöjen kanssa ns. Pikku-Eetuissa.

Eläkeläiset ry:n tavoitteet kunta- ja aluevaaleihin tarjoavat hyvän taustamateriaalin
vaikuttamistyöhön. Hyvinvointialueeseen kuuluvat asiat sopivat hyvin
myös aluejärjestöjen asialistalle.

Mielipidekirjoitukset ja kannanotot paikallislehtiin

Paikallislehdet julkaisevat usein helpommin mielipidekirjoituksia kuin perinteisiä
yhdistysten kannanottoja. Yhdistyksessä voidaan esimerkiksi miettiä yhdessä
mielipidekirjoituksen aihe ja laittaa kirjoitus puheenjohtajan nimissä paikallislehteen.

Hyvä mielipidekirjoitus tai kannanotto on napakka ja suhteellisen tiivis. Otsikkoon
ja kirjoituksen alkuun kannattaa tiivistää kannanoton olennaisin sisältö.
Koko kirjoituksen tai kannanoton pituus kannattaa pitää korkeintaan yhdessä
A4-arkissa, merkkimäärältään noin 2 000 merkissä. Tätä pidemmät kirjoitukset
saatetaan jättää julkaisematta.

Mielipidekirjoitusten ja kannanottojen laadintaan voi myös pyytää apua järjestön
toimistolta. Lisäksi viestinnän ja vaikuttamistyön koulutuksemme tarjoavat
työvälineitä paikallistoimijoiden vaikuttamistyöhön.

Paikallinen yhteistyö eläkeläis- ja muiden yhdistysten kanssa

Paikkakunnallanne voi toimia muita yhdistyksiä, joilla on yhteneväisiä tavoitteita
kanssanne. Yhteistyöhön kannattaa pyrkiä muiden EETU-järjestöjen (Eläkkeensaajien keskusliitto EKL, Eläkeliitto, Kansalliset Seniorit yms.) paikallisyhdistysten kanssa. Monilla paikkakunnilla on paikallisia yhteistyöryhmiä, joihin EETU-järjestöjen paikallisyhdistykset osallistuvat.
Yhteisiä tavoitteita ja yhteistyömahdollisuuksia voi olla myös muiden yhdistysten
kanssa. Mitä enemmän järjestöjä ovat jonkin kannanoton takana, sen suurempi
painoarvo sillä on.

Takaisin alkuun

Yhdistyksen hallinto perustuu yhdistyslakiin ja yhdistyksen sääntöihin. Niiden tärkeimmät lähtökohdat ovat toiminnan tarkoitus sekä yhdistyksen jäsenten tasa-arvoiset oikeudet ja velvollisuudet yhdistyksessä. Hyvä hallinto on selkeää ja läpinäkyvää, mikä lisää järjestön toimijoiden välistä luottamusta ja yhteistyötä.

Eläkeläiset ry:n paikallisyhdistyksen toiminnan tarkoitus on säännöissä määritelty
seuraavasti:

”2 § Tarkoitus
Yhdistyksen tarkoitus on eläkeläisväestön edunvalvonta, edistäen eläkeläisväestön
aineellista, henkistä ja sosiaalista hyvinvointia, ihmisoikeuksia sekä
yhteiskunnallista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.
Yhdistys tarjoaa eläkkeellä oleville vaikuttamis-, osallistumis- ja harrastusmahdollisuuksia ja edistää yhteisöllisyyttä sekä torjuu syrjäytymistä ja
yksinäisyyttä.”

Paikallisyhdistyksen mallisäännöt löytyvät Eläkeläiset ry:n verkkosivuilta. Paperisia sääntövihkoja voi tilata Eläkeläiset ry:n toimistolta.

Yhdistyksen kokoukset

Korkeinta päätösvaltaa yhdistyksessä käyttävät yhdistyksen jäsenet yhdistyksen
kokouksissa. Yhdistyksen sääntömääräisiä kokouksia on vuodessa kaksi: kevätkokous tammi-maaliskuussa ja syyskokous loka-joulukuussa. Lisäksi yhdistys voi pitää ylimääräisiä jäsenkokouksia sääntöjen määrittämällä tavalla. Eläkeläiset ry
toimittaa yhdistyksille ennen kokouksia malliesityslistat valmistelun tueksi.
Kutsu yhdistyksen kokouksiin annetaan syyskokouksen määräämällä tavalla joko
lehti-ilmoituksella tai kirjeellä vähintään viikkoa ennen kokousta. Kirje voi olla
myös sähköposti tai tekstiviesti. Kutsussa on noudatettava yhdistyslakia. Moni
yhdistyksistä julkaisee kokouskutsunsa Eläkeläinen-lehdessä. Kokousilmoituksen
hinta lehdessä on 50 euroa. Kevätkokousilmoitukset julkaistaan vuoden ensimmäisessä lehdessä ja syyskokousilmoitukset syksyn ensimmäisessä lehdessä. Lehden ilmestymis- ja aineistoaikataulut julkaistaan lehdessä ja löytyvät myös lehden verkkosivuilta.

Hallitus ja yhdistyksen toimihenkilöt

Yhdistyksellä on aina oltava hallitus. Hallitus vastaa yhdistyksen asioiden hoitamisesta sääntöjen ja yhdistyslain mukaisesti sekä yhdistyksen edustamisesta.
Hallitus vastaa yhdistyksen asioista kollektiivisesti. Eli vaikka hallituksen jäsenillä
on vastuualueet, on esimerkiksi talousasioista vastuussa koko hallitus.

Eläkeläiset ry:n paikallisyhdistyksen hallituksessa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä 1–12 muuta varsinaista jäsentä ja 1-5 varajäsentä. Hallitus valitaan yhdistyksen syyskokouksessa.

Yhdistyksen toimihenkilöiden välisestä työnjaosta sovitaan hallituksen kesken.
Vastuualueet voidaan sopia kunkin henkilön taitojen ja valmiuksien mukaisesti.
Tehtävien selkeys ja vastuiden jakaminen tukevat myös toimijoiden hyvinvointia.
Vaikka hallitus on toimivaltainen hoitamaan yhdistyksen asioita vasta kalenterivuoden alusta, voi uusi hallitus kokoontua jo syyskokouksen jälkeen järjestäytymiskokoukseen, jossa sovitaan hallituksen työnjaosta. Hallitus voi myös
perehtyä tulevan vuoden toimintasuunnitelmaan ja laatia vuosikellon. Hyvään
”nuijanvaihtoon” voi kuulua myös yhteinen tilaisuus väistyvän ja uuden hallituksen
kesken.

Työnjaon suhteen tulee varoa kahta sudenkuoppaa: sitä, että tiettyjä asioita
ei hoida kukaan ja toisaalta sitä, että asiat kerääntyvät liikaa yhden henkilön
hoidettaviksi. On hyvä muistaa, että eri tehtäviä voi yhdistellä eikä kaikissa
yhdistyksissä tarvitse olla kaikkia eri toimihenkilöitä. Hyvä olisi kuitenkin pitää
taloudenhoitajan ja puheenjohtajan tehtävät erillään.

Yhdistyksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muiden nimenkirjoittajien
tiedot ilmoitetaan Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään yhdistysrekisteriin.
Ilmoitus sähköisessä asiointipalvelussa maksaa 30 euroa, joten sitä ei kannata
tehdä, jos muutoksia ei ole. Jos muutoksia on, on hyvä pitää yhdistyksen
yhteystiedot rekisterissä ajan tasalla. Muuten yhdistyksen väistyvä puheenjohtaja
saattaa saada yhdistykselle kuuluvaa postia vielä vuosienkin päästä.

Puheenjohtaja

Yhdistyksellä ja sen hallituksella on yhdistyslain mukaan oltava aina puheenjohtaja.
Puheenjohtaja ei saa olla vajaavaltainen. Puheenjohtajalla on oikeus kirjoittaa
yhdistyksen nimi. Puheenjohtajan tehtävä on kutsua koolle yhdistyksen hallituksen
kokoukset ja allekirjoittaa tarkastetut hallituksen kokousten pöytäkirjat
yhdessä sihteerin kanssa. Puheenjohtaja on vastuussa pöytäkirjasta.
Yhdistyksen puheenjohtaja valitaan syyskokouksessa, kuten muutkin hallituksen
jäsenet. Jos puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja eroaa tehtävästään kesken vuoden, menetellään kuten muiden hallituksen jäsenten kohdalla (ks. kohta Jos
hallituksen jäsen eroaa).

Minustako puheenjohtaja?
Yhdistyksen puheenjohtajan ei tarvitse olla kaikkiosaava. Hyvässä yhdistyksessä
työtä ja vastuuta jaetaan toimihenkilöiden kesken ja puheenjohtajankin pestiä
kannattaa vaihdella aika ajoin. On tärkeää, että puheenjohtajana on ihminen,
jolla on tarmoa ja halua toimia tehtävässä.

Varapuheenjohtaja

Yhdistyksen varapuheenjohtaja valitaan myös syyskokouksessa ja hänen tehtävänään
on osallistua hallituksen kokouksiin muiden hallituksen jäsenten tavoin.
Puheenjohtajan ollessa estyneenä varapuheenjohtaja kutsuu koolle hallituksen
kokoukset ja toimii niiden puheenjohtajana. Tällöin varapuheenjohtaja allekirjoittaa
näiden kokousten pöytäkirjat.

Sihteeri

Sihteeri on yhdistyksen keskeisimpiä toimihenkilöitä. Sihteeriä ei valita yhdistyksen
syyskokouksessa, vaan hallitus valitsee toimikaudekseen sihteerin, joka
voi olla joko hallituksen jäsen tai hallituksen ulkopuolelta.
Sihteerin tärkein tehtävä on kirjoittaa pöytäkirja hallituksen kokouksista ja
allekirjoittaa tarkastettu pöytäkirja yhdessä puheenjohtajan kanssa. Sihteerillä
voi olla myös muita hallintoon kuuluvia tehtäviä, kuten toiminnantarkastusmateriaalien
toimitus toiminnantarkastajille. Tällaisista tehtävistä tulee kuitenkin
sopia hallituksessa.
Sihteerin tehtäviin voi myös kuulua osallistuminen toimintasuunnitelman ja
vuosikertomuksen kirjoittamiseen, erilaisiin kyselyihin vastaamiseen sekä arkiston
ylläpito.

Taloudenhoitaja

Yhdistyksen hallitus valitsee toimikaudekseen taloudenhoitajan samoin periaattein
kuin sihteerin. Taloudenhoitaja voi olla myös hallituksen ulkopuolelta ja osa
yhdistyksistä onkin tilannut taloushallinnon tilitoimistolta.
Taloudenhoitaja valmistelee yhdessä puheenjohtajan ja muun hallituksen kanssa talousarvioesityksen syyskokoukselle. Hän vastaa yhdistyksen kirjanpidon hoidosta,
seuraa tulojen ja menojen sekä jäsenten maksamien jäsenmaksujen kertymistä
sekä huolehtii kirjanpitoaineiston ja tositemateriaalien säilyttämisestä
ja arkistoinnista. Taloudenhoitajan tehtäviin kuuluu usein myös tilinpäätöksen
laatiminen.

Taloudenhoitaja tarvitsee käyttöoikeuden yhdistyksen verkkopankkiin (ks.
kohta ”Yhdistyksen tilinkäyttöoikeuksista päättäminen”). Taloudenhoitajalla on
myös tärkeää olla asianmukaiset työvälineet, eli tietokone ja kirjanpito-ohjelmisto.
Maksuttoman Holli-kirjanpito-ohjelman paikallisyhdistyksille räätälöidyn
tilikartan kera voi ladata Eläkeläiset ry:n verkkosivuilta. Uuden taloudenhoitajan
on suositeltavaa osallistua järjestön taloudenhoitajien koulutuksiin.

Jäsensihteeri

Jäsensihteerin tehtäviin kuuluu yhdistyksen jäsenluettelon ylläpitäminen. Jäsensihteeri tarkistaa, että jäseniä koskevat tiedot ovat ajan tasalla. Hän huolehtii,
että yhteystiedot ovat oikein ja että jäsenmaksu ja Eläkeläinen-lehden tilaus
ovat kunnossa. Koulutuksen käytyään hän voi käyttää Eläkeläiset ry:n ylläpitämää
jäsenrekisteriohjelmaa. Jäsensihteeri ottaa vastaan jäsenhakemukset ja
toimittaa ne yhdistyksen hallituksen käsittelyyn. Jäsensihteerin tehtäviin voi
kuulua myös uusien jäsenten tutustuttamista yhdistyksen toimintaan.

Jäsensihteerin on tärkeää muistaa jäsentietojen luottamuksellisuus.

Edellä mainittujen lisäksi yhdistyksen kannattaa hyvän työnjaon mahdollistamiseksi
valita myös seuraavia toimihenkilöitä:

Matkavastaava (valinnainen)

Matka- ja retkitoiminta on tärkeää jäsenhankinnan kannalta. Yhdistyksen kannattaa
valita matkavastaava tai kaksi vastaamaan matkojen ja retkien suunnittelusta
ja järjestelyistä. Tällaisia tehtäviä ovat muun muassa kuljetusten ja muiden
palveluiden kilpailutus, ilmoittautumisten vastaanotto, osallistumismaksujen
keräys (ellei taloudenhoitaja tee sitä) ja matkanjohtajana toimiminen.

Matkavastaava tiedottaa matkoista ja laatii esitteitä, tarpeen mukaan yhteistyössä
tiedottajan kanssa. Koko johtokunta on vastuussa matkoista ja retkistä, vaikka
matkavastaava hoitaakin käytännön järjestelyjä. Eläkeläiset ry järjestää koulutuksia
matkavastaaville.

Liikuntavastaava (valinnainen)

Liikunta on yksi Eläkeläiset ry:n painopistealueista. Järjestö tarjoaa tukea yhdistyksen liikuntatoiminnan kehittämiselle. Liikuntavastaavan valinta vahvistaa
liikunnan roolia yhdistyksessä. Liikuntavastaavan kannattaa osallistua järjestön
koulutuksiin ja tapahtumiin.

Opintovastaava (valinnainen)

Opintovastaavan valinta yhdistykseen helpottaa koulutusten järjestämistä ja
Eläkeläiset ry:n järjestämiin koulutuksiin osallistumista. Opintovastaava ideoi ja
suunnittelee tulevia koulutuksia ja esittelee suunnitelmat yhdistyksen hallitukselle,
joka päättää tulevista koulutuksista. Opintovastaava on myös yhteydessä
KSL-opintokeskukseen ja hakee koulutustukea.

Tiedottaja (valinnainen)

Tiedottaja hoitaa monenlaisia yhdistyksen viestintäasioita, kuten jäsenesitteiden
ja tiedotteiden laatiminen. Hän kirjoittaa juttuja Eläkeläinen-lehteen ja
muihin tiedotusvälineisiin ja tiedottaa yhdistyksen toiminnasta ja tapahtumista.
Tiedottajan tehtäviin sopii myös yhdistyksen kotisivujen ylläpitäminen, jos tehtävään ei ole valittu vastuuhenkilöä erikseen.

Tarjoiluvastaava (valinnainen)

Tarjoiluvastaava huolehtii yhdistyksen kerhojen, kokousten ja juhlien tarjoiluista.
Tarjoiluvastaavalla on hyvä olla työpari tai ryhmä apunaan. Tarjoilutehtäviä
voi kierrättää esimerkiksi vuorottelemalla. Tarjoiluvastaavan on hyvä tietää
elintarvikkeiden oikeaoppisesta käsittelystä, ikäihmisille suositeltavasta ruokavaliosta sekä kestävän tulevaisuuden kannalta hyvistä valinnoista.

Harrastusryhmien vetäjät ja juhlavastaavat (valinnainen)

Yhdistyksessä voi olla edellä mainittujen lisäksi myös muita nimettyjä toimihenkilöitä. Näitä voivat olla esimerkiksi erilaisten harrastusryhmien vetäjät, tietystä projektista, kuten juhlasta vastaavat henkilöt jne.

Vanhusneuvoston jäsen

Vanhusneuvostot ovat lakisääteisiä vaikuttamistoimielimiä, joita toimii sekä
kunnissa että hyvinvointialueilla. Usein vanhusneuvostoissa ovat edustettuna
myös alueen eläkeläisyhdistykset. Vanhusneuvoston jäsenen työtä on hyvä tukea
keskustelemalla asioista säännöllisesti esimerkiksi yhdistyksen kerhossa tai johtokunnassa.

Hallituksen kokoukset – kasvotusten tai etänä

Yhdistyksen hallituksen on hyvä kokoontua säännöllisesti. Sopiva kokoustahti
riippuu yhdistyksestä. Pienemmässä yhdistyksessä voi riittää pari-kolme
kokousta keväällä ja syksyllä, isommassa yhdistyksessä voi olla tarve kokoustaa
kerran kuukaudessakin.

Yhdistyslaki ja paikallisyhdistyksen säännöt mahdollistavat kokousten pitämisen
myös etäyhteyksillä. Sähköposti- tai puhelinkokous voi olla hyvä tapa tehdä
päätöksiä silloin, kun hallitusta ei syystä tai toisesta ehdi kutsua kokoustamaan
paikan päälle. Etäkokouksissa tehdyt päätökset tulee kirjata pöytäkirjan muotoon,
jotta niistä jää dokumentit toiminnantarkastusta varten.

Etäkokouksia voi järjestää käyttäen esimerkiksi Teams-ohjelmaa tai maksutonta
Jitsiä. Myös Googlen Meet-palvelu mahdollistaa maksuttomat kokoukset, mutta
niiden enimmäiskesto on tunnin.

Yhdistyksen taloushallinto

Yhdistys on aina kirjanpitovelvollinen. Yhdistyksen tilikausi on yksi kalenterivuosi, 1.1.–31.12. Yhdistyksen kirjanpitovelvollisuudesta säädetään yhdistyslaissa, kirjanpitolaissa ja yhdistyksen omissa säännöissä. Kirjanpitolaki edellyttää
kahdenkertaista kirjanpitoa. Yhdistyslaki mahdollistaa vuonna
2023 voimaan tulleen muutoksen myötä myös kevyemmän tilinpidon
menettelyn pienille yhdistyksille. Tämä malli ei kuitenkaan ole yleistynyt.
Eläkeläiset ry järjestää yhdistysten taloudenhoitajille suunnattuja koulutuksia.

Monet yhdistykset käyttävät kirjanpitoon maksutonta Holli-nimistä ohjelmaa,
mutta myös muita ohjelmia voi käyttää. Kannattaa myös perehtyä KSL:n julkaisemaan Eurot ojennukseen -nimiseen yhdistystalouden oppaaseen.
Yhdistys voi oman harkintansa mukaan hoitaa taloushallinnon joko kokonaan
itse tai ostaa palvelun tilitoimistolta.

Tulorekisteri

Jos yhdistys maksaa palkkoja, palkkioita, työkorvauksia, luontoisetuja tai muita
ansiotuloja, ne on ilmoitettava tulorekisteriin viiden päivän sisällä maksamisesta.
Myös verovapaat ja veronalaiset kustannusten korvaukset on ilmoitettava.

Tilinpäätös

Yhdistyksen on tehtävä tilinpäätös jokaiselta tilikaudelta. Tilinpäätökseen kuuluvat
tuloslaskelma, tase, liitetiedot, tase-erittelyt ja vertailutiedot edelliseltä
vuodelta. Tilinpäätös on tehtävä huhtikuun loppuun mennessä. Yhdistyksen
hallituksen tulee hyväksyä ja allekirjoittaa tilinpäätös. Toiminnantarkastajien on
käytävä tilinpäätös läpi, ja toimitettava yhdistyksen kevätkokoukselle kirjallinen
toiminnantarkastuskertomus. Yhdistyksen kevätkokous vahvistaa tilinpäätöksen
ja myöntää yhdistyksen hallitukselle vastuuvapauden.

Taloussääntö

Puheenjohtaja tarkastaa ja hyväksyy yhdistyksen laskut. Hankintojen ja tositteiden
tulee olla linjassa hallituksen pöytäkirjoihin kirjattujen päätösten kanssa.
Toimintasuunnitelmassa ja talousarviossa määritellään raamit yhdistyksen
rahankäytölle. Yhdistyksen hallitus voi kuitenkin tehdä kohtuullisia muutoksia
talousarvioon ja toimintasuunnitelmaan.
Yhdistyksessä kannattaa laatia erityinen hallinto- ja taloussääntö toimintansa
tueksi. Pohjan säännölle löydät kotisivuiltamme tästä linkistä.

Toiminnantarkastus

Yhdistyksellä on oltava toiminnantarkastaja tai tilintarkastaja. Eläkeläiset ry:n
jäsenyhdistyksillä on useimmiten toiminnantarkastaja. Toiminnantarkastajan on
oltava henkilö, joka tuntee riittävästi yhdistyksen toimintaa. Kyseeseen voi tulla
yhdistyksen jäsen tai ulkopuolinen henkilö. Toiminnantarkastaja ei kuitenkaan
saa olla itse hallituksen jäsen.

Toiminnantarkastaja tarkastaa yhdistyksen talouden ja hallinnon (kirjanpito,
tositteet, pöytäkirjat) ja antaa kirjallisen toiminnantarkastuskertomuksen, joka
esitellään yhdistyksen kevätkokoukselle. Tämän oppaan liitteistä löytyy pohja
toiminnantarkastuskertomukselle.

Yhdistyksen tilinkäyttöoikeuksista päättäminen

Toimihenkilöiden vaihtuessa tulee ajankohtaiseksi yhdistyksen tilinkäyttöoikeuksista
päättäminen. Jos tilinkäyttöoikeudet myönnetään taloudenhoitajalle,
päätetään asiasta hallituksen kokouksessa, josta laaditaan pöytäkirjanote pankkiin
toimitettavaksi.

Kokouksesta laaditaan pöytäkirjanote, johon merkitään päätöskohtana tilinkäyttöoikeuksista päättäminen.

Eri pankkien käytännöt tilinkäyttöoikeuksien ilmoittamisessa voivat vaihdella.
Jos pöytäkirjanote tarvitaan, tilinkäyttöoikeuksia koskevan kohdan voi muotoilla
esimerkiksi näin:

”Yhdistyksen tilinkäyttöoikeuksista päättäminen
Päätettiin antaa tilinkäyttöoikeus yhdistyksen tiliin FI12 3456 7890 1234 taloudenhoitaja ”Etunimi Sukunimi”, sotu 290754-1234. Lisäksi tili voidaan liittää taloudenhoitaja ”Etunimi Sukunimi” verkkopalvelutunnuksiin täysin oikeuksin, tai hänelle voidaan luoda yrityskäyttäjätunnukset täysin oikeuksin.”

Päätöskohdassa voidaan myös päättää tilinkäyttöoikeuden poistaminen muilta
henkilöiltä, esimerkiksi aiemmilta taloudenhoitajilta.
Pankille toimitettavassa pöytäkirjassa tai sen otteessa tulee olla kirjaukset
kokouksen avaamisesta, laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteamisesta ja
kokouksen päättämisestä sekä allekirjoitukset.

Jos hallituksen jäsen eroaa

Jos joku hallituksen jäsen, mukaan lukien puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja
eroaa, hänelle voidaan valita seuraaja pitämällä ylimääräinen yhdistyksen
kokous. Jos hallituksen jäsen eroaa alkuvuonna, korvaava henkilö voidaan valita
myös yhdistyksen kevätkokouksessa, mutta silloin kevätkokouskutsuun on laitettava maininta hallituksen kokoonpanon täydentämisestä. Korvaava jäsen voidaan myös jättää valitsematta ja varajäsen voi hoitaa hänen tehtäväänsä vuoden
loppuun saakka.

Arkistointiohje Eläkeläiset ry:n jäsenjärjestöille

On tärkeää, että yhdistystoiminnassa syntyvät aineistot säilyvät tuleville
sukupolville.

Eläkeläiset ry:n jäsenjärjestöt voivat toimittaa arkistoitavaa materiaalia
Kansan Arkistoon.

Ota yhteyttä Kansan Arkistoon ennen aineiston toimittamista. (Yhteystiedot
viereisen sivun lopussa). Luovutettavasta aineistosta laaditaan
luovutussopimus, jonka perusteella Kansan Arkistolle siirtyy aineiston
omistus-, käyttö- ja hallintaoikeus ja, jossa määritellään aineiston käyttöehdot.
Yhdistyksen tulee huolehtia oman toimintansa jatkuvuudesta ja säilyttää
sellaiset asiakirjat, joita tarvitaan toiminnassa. Tietyille asiakirjoille
määritellään lainsäädännössä vähimmäissäilytysajat (esim. kirjanpidon
aineisto 6–10 vuotta). On tärkeää, että asiakirjat säilyvät historiallisen ja
tieteellisen tutkimuksen tarpeita varten. Tee arkistoinnista osa yhdistyksen
toimintarutiineja.

Kaikki yhdistyksen itsensä tuottamat asiakirjat säilytetään pääsääntöisesti
pysyvästi. Luovutettavan aineiston ei tarvitse olla järjestettyä,
mutta asiakirjat voi halutessaan ryhmitellä loogisiin kokonaisuuksiin,
jotka vastaavat yhdistyksen rakennetta. Tämä helpottaa arkiston työtä.
Arkiston rakenne (arkistokaavio) voi perustua yhdistyksen tehtäviin
(kuten hallinto, jäsenasiat, koulutus, viestintä, edunvalvonta, harrastustoiminta),
asiakirjatyyppeihin (kuten pöytäkirjat, toimintakertomukset,
luettelot, tilikirjat, kirjeet) tai asiasisältöön.

Merkitse arkistokansioiden tai -mappien selkään, mitä kansiot sisältävät. Jos säilytettäviä asiakirjoja syntyy vain vähän, on järkevintä koota kaikki yhteen kansioon ja eritellä
ne välilehdillä. Poista klemmarit, teipit, muovitaskut ja kuminauhat.
Kaikkea aineistoa ei tarvitse tulostaa paperille, vaan asiakirjat voi arkistoida
myös sähköisesti. Tätä varten yhdistykselle kannattaa hankkia tunnukset
pilvipalveluun (esimerkiksi Google Drive).

Esimerkkiluettelo yhdistyksen omista arkistoitavista asiakirjatyypeistä:

• pöytäkirjat, muistiot
• toiminta- ja muut kertomukset, – suunnitelmat, -selostukset ja -kalenterit
• julkilausumat, kannanotot, tiedotteet, artikkelit
• tutkimukset, raportit, yhteenvedot, tilastot, kirjeet
  38
• tiliasiakirjat, tilikirjat, tilinpäätökset, talousarviot, kalustoluettelot
• velkakirjat, kauppakirjat, testamentit
• anomukset, avustushakemukset, selvitykset
• sopimukset, todistukset, luvat
• piirustukset
• yhdistyksen itse tekemät painatteet, julkaisut, lentolehtiset, kalenterit,
  julisteet, esitteet, historiikit
• Yhdistyksen omat valokuvat, diat, vedokset, filmit
• videot, kelanauhat, kasetit
• päiväkirjat, muistivihot, käsikirjoitukset, muistelmat
• Yhdistyksen itse tekemät haastattelut, puheet, alustukset, esitelmät,
  luennot

Henkilö- tai muita luottamuksellisia tietoja käsiteltäessä on noudatettava
erityistä huolellisuutta ja tarpeetonta käsittelyä tulee välttää.
Yhdistyksen tulee huolehtia tietoturvasta ja pääsy tällaiseen aineistoon
tulee rajoittaa vain niille, jotka tarvitsevat tietoja tehtäviensä hoidossa.
Kun tietoja ei enää tarvita, ne pitää joko poistaa tai siirtää arkistoon,
jossa tietoturvasta voidaan huolehtia paremmin kuin yksityisissä
tiloissa. Kansan Arkisto saa säilyttää myös sellaisia henkilötietoja, jotka
tulee hävittää yhdistyksen omista arkistoista ja tietokannoista.

Kansan Arkiston yhteystiedot
Puhelin: 044 721 0320
Sähköposti: info@kansanarkisto.fi
Postiosoite: Vetehisenkuja 1, 00530 Helsinki
Verkkosivu: https://www.kansanarkisto.fi/

Takaisin alkuun

Yhdistyksen tulot koostuvat yleensä jäsenmaksutuotoista,
julkisista avustuksista sekä muusta omasta varainhankinnasta. Yhdistyksen keräämät varat on tarkoitettu yleishyödylliseen toimintaan, eikä yhdistyksen
tule ylläpitää liian suurta varallisuutta.

Jäsenmaksut

Eläkeläiset ry kerää jäsenmaksut keskitetysti ja palauttaa niistä osan paikallisyhdistyksille.
Vuonna 2026 jäsenmaksu on 22 euroa, josta yhdistys saa viisi euroa.
Osa yhdistyksistä kerää jäsenmaksut itse ja tilittää ne eteenpäin.

Julkiset avustukset

Kunnat ja hyvinvointialueet myöntävät alueellaan toimiville yhdistyksille hakemusta
vastaan toiminta-avustuksia. Ne ovat yleensä suuruudeltaan joistakin
sadoista muutamaan tuhanteen euroon vuodessa.

Leader-ryhmät kanavoivat maaseudulla julkisia avustuksia ja ne tukevat joskus
myös paikallisia yhdistyksiä. Paikallisen Leader-ryhmän puoleen kannattaakin
kääntyä ja kysyä, myöntääkö ryhmä pienille yhdistyksille sopivia avustuksia esimerkiksi tilaisuuksien järjestämiseen tai pienehköihin kalustohankintoihin.

Julkisia avustuksia haettaessa on oleellista osoittaa toiminnan vaikuttavuus.
Tämän vuoksi on hyvä kirjoittaa hakemukseen selkeästi toiminnan tavoitelluista
kohderyhmistä ja osallistujamääristä, tehtävästä vapaaehtoistyöstä ja siitä, millaisia
muutoksia toiminnalla saadaan aikaan esimerkiksi ihmisten hyvinvoinnin
paranemisena.

Toimintatonnit

Eläkeläiset ry jakaa paikallisyhdistyksille hakemusta vastaan STEA:n myöntämää
jäsenjärjestöavustusta eli niin sanottua toimintatonnia. Tuki on suuruudeltaan
500-2000 euroa. Avustusta voi saada matalan kynnyksen toimintaan, koulutuksiin,
uuden toiminnan käynnistämiseen tai IT-hankintoihin. Avustus haetaan
käyttövuotta edeltävän elo-syyskuun vaihteessa ja raportoidaan käytön jälkeen
joulukuussa ja lopputilitys tehdään 1.4. mennessä.

Toimintatonneista järjestetään vuosittain koulutuksia, joiden ajankohta on
keväällä. Koulutuksia järjestetään pääasiassa etäyhteyksin. Ohjeita ja hyviä
hakemusmalleja löytyy toimintatonnin hakuohjeesta, joka löytyy Eläkeläiset ry:n
verkkosivuilta.

Säätiöt ja rahastot

Suomessa toimii suuri määrä erilaisia säätiöitä, jotka tukevat myös kansalaisjärjestöjä.
Joskus tiettynä vuotena halutaan tukea tietynlaista toimintaa tai kohderyhmiä,
kuten eläkeläisväestöä. Kattava listaus säätiöitä ja avustusten hakuaikoja
on verkkosivulla https://saatiotrahastot.fi

KSL:n koulutustuki

Jos toimintaa järjestetään koulutusten muodossa, voi siihen saada koulutustukea
KSL:stä. Eläkeläiset ry:n toimisto neuvoo koulutustuen hakemisessa.

Kahvikassa

Hyvä varainhankinnan muoto on kerätä yhdistyksen kerhoissa ja muissa tilaisuuksissa (vapaaehtoista) kahvimaksua. Maksun suuruus kannattaa mitoittaa
tarjoilujen mukaan.

Yhdistysten vapaaehtoiset voivat hankkia varoja myymällä omissa tai muiden
tilaisuuksissa esimerkiksi makkaraa, lettuja, hernekettoa tai joulupuuroa. Tarjoiluista huolehtiminen antaa mielekästä tekemistä vapaaehtoisille tarjoiluvastaaville.

Myyjäiset

Monilla paikkakunnilla järjestetään erilaisia myyjäisiä esimerkiksi ennen joulua.
Leivonnaiset ja käsityöt ovat tyypillisiä myyntituotteita. Samalla niiden valmistamisessa on jäsenille mukavaa tekemistä. Yhdistys voi myös ottaa paikan
itsepalvelukirpputorilta tai nettikirpputorilta (esim. tori.fi) ja myydä jäsenten
lahjoittamaa tavaraa yhdistyksen hyväksi.

Bingo

Bingopelin toimeenpano on luvanvaraista ja pelin tarkoituksena on tuottaa
varoja yleishyödylliseen toimintaan. Bingolupa voidaan myöntää yleishyödyllisille
yhteisöille. Bingolupaan liittyy aina tilitysvelvollisuus. Bingopelin tuotosta
on maksettava arpajaisveroa. Bingolupaa haetaan kirjallisesti poliisihallitukselta.

Pienarpajaiset

Yhdistys voi ilman lupaa järjestää jäsenilleen suunnattuja pienarpajaisia, jos
arpojen yhteenlaskettu arvo alle 3000 euroa. Arpojen myynti ja voittojen jako
tapahtuvat samassa tilaisuudessa. Voittojen yhteenlasketun arvon tulee olla
vähintään 35 % arpojen yhteenlasketusta myyntihinnasta. Pienimmän voiton
arvon on oltava vähintään yhtä suuri kuin yhden arvan hinta.

Arpajaisvoitoiksi voi pyytää jäseniltä pieniä tavaralahjoituksia. Joskus paikalliset
kauppiaat ovat tarjonneet pääpalkinnoksi esimerkiksi herkkukoreja. Arpajaisista
kertyvä tuotto käytetään yhdistyksen tai harrastusryhmän virkistys- tai harrastustoimintaan
tai muuhun yleishyödylliseen tarkoitukseen.

Pienarpajaisista laaditaan voittoluettelo ja arvontapöytäkirja. Jos arpojen
yhteenlaskettu arvo on enintään 500 euroa, tilitystä ei tarvitse tehdä. Tarvittavat
asiakirjapohjat löytyvät poliisin verkkosivuilta.
Arpajaisveroa on maksettava, jos arpajaisia järjestää niin usein, että arpojen
toteutunut myyntihinta ylittää 3 333 euroa vuodessa.

Lahjoitukset ja rahankeräys

Yhdistys voi vastaanottaa lahjoituksia, vaikkei sillä olisikaan rahankeräyslupaa.
Jäseniin voi vedota lahjoitusten saamiseksi esimerkiksi yhdistyksen kokouksissa
tai harrastekerhojen kokoontumisissa.
Jos rahankeräyksessä vedotaan yleisöön esimerkiksi julkisin ilmoituksin, sosiaalisessa
mediassa tai muuten julkisessa kanavassa, tarvitaan rahankeräyslupa.
Rahankeräyslupaa haetaan tekemällä kirjallinen hakemus Poliisihallitukselle.
Testamenttilahjoitusten pyytäminen ei edellytä rahankeräyslupaa. Testamenttilahjoitusten pohjia voi tiedustella Eläkeläiset ry:n toimistolta.

Lue lisää rahankeräysluvista Poliisihallituksen verkkosivuilta.

Tukituotteet

Yhdistys voi kerätä varoja myös myymällä tukituotteita, kuten paitoja, kangaskasseja, lippiksiä, rintanappeja, villasukkia tai muita. Samalla syntyy yhteisöllisyyden
tunnetta, kun jäsenillä on yhdistyksen värit päällään. Jos tilaatte esimerkiksi
painettuja tekstiilejä, voi olla kannattavaa pyytää tilauksia etukäteen, jotta
myymättömiä tuotteita ei jää varastoon.
Eläkeläiset ry:n verkkokaupassa löytyy myynti- ja jakotuotteita. Verkkokaupan
osoite on kauppa.elakelaiset.fi ja linkki sinne löytyy myös järjestön kotisivuilta.

Talkootyöt

Yhdistys voi kerätä rahaa myös talkootyön avulla. Esimerkiksi jos paikkakunnallanne järjestetään jokin suuri yleisötapahtuma, sinne voi päästä korvausta vastaan esimerkiksi liikenteenohjaajaksi, siivoojaksi, tarjoilemaan ruokaa tai muuhun vastaavaan tehtävään.

Tilaisuuden järjestäjän kanssa sovitaan tällöin, että yhdistyksen talkoolaiset
tulevat töihin tapahtumaan korvausta vastaan. Korvaus maksetaan yhdistykselle,
eikä talkoolaisille. Korvaus on käytettävä yhdistyksen yleishyödylliseen toimintaan,
hyödyttäen kaikkia sen jäseniä. Jos talkootyö hyödyttää ainoastaan siihen
osallistuneita henkilöitä, se ei ole verovapaata.

Tällainen satunnainen talkootyö on yhdistykselle verovapaata, mutta yhdistyksen
on liityttävä sitä varten ennakkoperintärekisteriin. Jos yhdistys ei kuulu
ennakkoperintärekisteriin, talkootyön maksajan tulee maksaa 13 prosentin ennakonpidätys.

Talkoolaisten kiittäminen on tärkeää. Talkootyöstä ei makseta palkkaa. Talkoolaisia
voi kiittää hyvillä tarjoiluilla tai vähäisellä tavaralahjalla.

Takaisin alkuun

Yhdistyksen perustaminen

Jos paikkakunnallasi ei vielä ole Eläkeläiset ry:n yhdistystä, mutta arvelet sellaiselle olevan tilausta, voit perustaa uuden yhdistyksen. Yhdistyksen perustamiseen tarvitaan kolme henkilöä. Yhdistyksen tulee perustettaessa ottaa käyttöön Eläkeläiset ry:n paikallisyhdistyksen mallisäännöt.

Jos haluat käynnistää olemassaolevan ja epäaktiivisen yhdistyksen toiminnan
uudelleen, on yhdistyksellä todennäköisesti voimassa aiemmat säännöt. Siinä
tapauksessa voitte tehdä sääntöuudistuksen toiminnan käynnistyttyä.
Ota yhdistystä perustettaessa yhteys Eläkeläiset ry:n toimistoon ja omaan
aluejärjestöön. Eläkeläiset ry:n hallitus ja aluejärjestön hallitus hyväksyy uuden
yhdistyksen jäsenekseen.

Eläkeläiset ry tukee uusien yhdistysten perustamista. Toiminnan käynnistämiseen,
suunnittelemiseen ja näkyväksi tekemiseen on mahdollista saada tukea ja
vetoapua järjestön toimistolta.

Yhdistyksen purkaminen

Jos yhdistyksen toiminta hiipuu, eikä sille löydy puheenjohtajaa, on edessä
yhdistyksen purkaminen. Yhdistyksen purkamisesta tulee tehdä päätös kahdessa
yhdistyksen kokouksessa, jotka pidetään vähintään kahden viikon päässä
toisistaan. Näiden kokousten kokouskutsuissa on mainittava asialistalla olevan
yhdistyksen purkaminen.

Purkamiskokouksessa valitaan yhdistyksen purkamisesta vastaava selvitysmies,
joka hoitaa yhdistyksen pankkitilin sulkemisen, muiden palveluiden irtisanomisen
ja ilmoitukset yhdistysrekisteriin ja Eläkeläiset ry:lle.

Purkamistoimien jälkeen Eläkeläiset ry:n toimistolta toimitetaan kirje yhdistyksen
jäsenille, jossa kerrotaan jäsenyyden päättymisestä ja mahdollisuudesta
jäsenyyteen naapuripaikkakunnan yhdistyksessä tai Eläkeläiset ry:n valtakunnallisessa
kannatusyhdistyksessä.

Purkamiskokouksessa voidaan myös tehdä päätös, että koko yhdistyksen jäsenistö
siirtyy toiseen Eläkeläiset ry:n yhdistyksen. Toiminta voi myös jatkua kerhomuotoisena toisen yhdistyksen osana.

Purkautuneen yhdistyksen jäljelle jäävät varat siirretään sääntöjen mukaan
Eläkeläiset ry:lle. Samalla voi esittää toivomuksen siitä, kuinka yhdistys toivoo
varat käytettävän.

Takaisin alkuun

Kevätkokouksen asialistamalli

---

paikallisyhdistyksen nimi

1. KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN
   TOTEAMINEN
2. KOKOUSVIRKAILIJOIDEN VALINTA
   • puheenjohtaja
   • sihteeri
   • pöytäkirjan tarkastajat (2)
   • ääntenlaskijat (2-3)
3. ASIALISTAN HYVÄKSYMINEN
4. ILMOITUSASIAT
5. KÄSITELLÄÄN EDELLISEN VUODEN VUOSI- JA TILIKERTOMUKSET
   SEKÄ KUULLAAN TOIMINNANTARKASTAJIEN LAUSUNTO
6. VAHVISTETAAN EDELLISEN VUODEN VUOSIKERTOMUS JA
   TILINPÄÄTÖS SEKÄ PÄÄTETÄÄN VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMISESTÄ
   TILIVELVOLLISILLE
7. VALITAAN YHDISTYKSEN EDUSTAJA/EDUSTAJAT JA HÄNEN/HEIDÄN
   VARAEDUSTAJANSA ALUEJÄRJESTÖN KOKOUKSEEN
8. VALITAAN YHDISTYKSEN EDUSTAJA/EDUSTAJAT JA HÄNEN/HEIDÄN
   VARAEDUSTAJANSA ELÄKELÄISET RY:N EDUSTAJAKOKOUKSEEN (vain
   edustajakokousvuosina)
9. YHDISTYKSEN ALOITTEET EDUSTAJAKOKOUKSELLE (vain edustajakokousvuosina)
10. KÄSITELLÄÄN MUUT ESILLE TULEVAT ASIAT
    tarvittaessa yhdistyksen edustajan/edustajien nimeäminen paikallisiin
    yhteistyö tms. -elimiin
11. KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN

Syyskokouksen asialistamalli

paikallisyhdistyksen nimi

1. KOKOUKSEN AVAUS SEKÄ KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA
   PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN
2. KOKOUSVIRKAILIJOIDEN VALINTA
   • puheenjohtaja
   • sihteeri
   • pöytäkirjan tarkastajat (2)
   • ääntenlaskijat (2–3)
3. ASIALISTAN HYVÄKSYMINEN
4. ILMOITUSASIAT
5. PÄÄTETÄÄN JÄSENMAKSUJEN SUURUUDESTA VUODELLE 202_
6. HYVÄKSYTÄÄN TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO
   VUODELLE 202_
7. VALITAAN TOIMINNANTARKASTAJAT VUODELLE 202_
   • yksi varsinaista toiminnantarkastaja
   • yksi tai kaksi varatoiminnantarkastajaa
8. VALITAAN HALLITUS VUODELLE 202_
   • puheenjohtaja
   • varapuheenjohtaja
   • muut jäsenet (1–12)
   • varajäsenet (1–5)
9. PÄÄTETÄÄN VARAEDUSTAJIEN KUTSUMISJÄRJESTYKSESTÄ
   HALLITUKSEN KOKOUKSIIN
10. PÄÄTETÄÄN MITEN YHDISTYKSEN KOKOUSKUTSUT ANNETAAN
    • syys- ja kevätkokouskutsujen julkaiseminen (vuonna 202_)
11. MUUT ASIAT
    • Valitaan yhdistyksen edustaja(t) aluejärjestön kokoukseen
    • Nimetään yhdistyksen edustajat paikallisiin toimikuntiin tms.
    • Muut johtokunnan tai jäsenten esittämät asiat

KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN

Aluejärjestön kokouksen valtakirjan malli

Yhdistyksemme valtuuttama / valtuuttamat edustaja/edustajat
Eläkeläiset ry:n ____________________aluejärjestön _____kokoukseen 202
on / ovat seuraava / seuraavat henkilö/t:
Varsinainen/varsinaiset edustaja/t

1. __________________ 2. ______________________
2. __________________ 4. _____________________
   Varaedustaja/varaedustajat
3. __________________ 2. ____________________
4. __________________ 4. _____________________
   Paikka: ___________________________________________
   Aika: _ / 20___

---

yhdistys
Nimenkirjoittajan allekirjoitus ja nimenselvennys:

Toiminnantarkastuskertomuksen malli

TOIMINNANTARKASTUSKERTOMUS
_______________________________ Eläkeläiset ry:n jäsenille tai
Eläkeläiset ry:n __________________ Aluejärjestön jäsenille
Olen tarkastanut ____________________ Eläkeläiset ry:n /
Eläkeläiset ry:n ____________ aluejärjestön talouden ja hallinnon
tilikaudelta 1.1.–31.12.202X.
Yhdistyksen hallitus vastaa yhdistyksen hallinnon, kirjanpidon ja varainhoidon
lainmukaisesta ja luotettavasta järjestämisestä. Toiminnantarkastajan tehtävänä
on tarkastaa yhdistyksen talous ja hallinto yhdistyksen toiminnan edellyttämässä
laajuudessa.
Olen tarkastanut yhdistyksen kokousten ja hallituksen pöytäkirjat sekä kirjanpidon.
Lausuntonani esitän, että yhdistyksen kirjanpito on hoidettu asianmukaisesti
ja yhdistykselle ei ole aiheutunut vahinkoa, eikä yhdistyslakia tai sääntöjä ole
rikottu.
_____________________ ___kuun . päivänä 202X.
Toiminnantarkastaja

allekirjoitus

Paikallisyhdistyksen ja aluejärjestön mallisäännöt

Paikallisyhdistyksen mallisäännöt

Aluejärjestön mallisäännöt

Takaisin alkuun