Vanhusasiavaltuutettu peräänkuuluttaa toimia ikäsyrjinnän kitkemiseksi

Vanhusasiavaltuutettu vaatii juuri julkaistussa valtioneuvostolle laaditussa vuosikertomuksessaan konkreettisia toimia ikäsyrjinnän kitkemiseksi. Rakenteellisen ikäsyrjinnän vuoksi Suomessa on vallalla asenne, joka näkee iäkkäät kulueränä ja yhtenäisenä huollettavien joukkona. Iäkkäille ei ole tarpeeksi hoivapaikkoja, terveysongelmiin saa usein hitaasti hoitoa ja digitalisoituva yhteiskunta sulkee suuren joukon iäkkäitä ihmisiä arkistenkin palvelujen ulkopuolelle. Nämä ilmiöt vaarantavat vakavasti iäkkäiden perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen, vuosikertomuksessa todetaan.

Ikäsyrjintä on vakava ja kyselytutkimusten mukaan yleinen iäkkäiden perus- ja ihmisoikeuksia vaarantava ongelma Suomessa. Ikäsyrjinnällä viitataan siihen, että henkilö tai ryhmä asetetaan heidän ikänsä perusteella lähtökohtaisesti muita huonompaan asemaan. Ikään perustuva syrjintä on kielletty perustuslaissa ja yhdenvertaisuuslaissa.

– Rakenteellinen ikäsyrjintä painaa alas osaa ikääntyneistä ihmisistä ilman, että heillä on itsellään mahdollisuuksia kohentaa tilannettaan. Erityisesti tämä koskettaa kaikkein vaikeimmissa tilanteissa olevia iäkkäitä, sanoo vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo.

Vanhusasiavaltuutettu tarkastelee vuoden 2024 vuosikertomuksessaan ikääntyneiden ihmisten oikeuksia toteutumista ja tilaa Suomessa. Valtuutettu katsoo, että rakenteellinen ikäsyrjintä vaikuttaa lukuisten yhteiskunnallisten ilmiöiden taustalla, jotka huonontavat iäkkäiden oikeuksien toteutumista.

Vanhusasiavaltuutettu korostaa vuosikertomuksessaan, että useat iäkkäiden oikeuksia vaarantavat ongelmat ovat ratkaistavissa tai lievennettävissä suunnitelmallisella ja päämäärätietoisella ikäsyrjinnän torjumisella. Päättäjien ja viranomaisten on tunnistettava yhteiskunnassa vallitsevat ikäsyrjivät asenteet ja rakenteet, jotta iäkkäiden asemaa voidaan parantaa.

– Päätöksenteossa ei riittävästi ymmärretä eikä oteta huomioon iäkkäiden yksilöllisiä tarpeita. Ikääntyneiden on esimerkiksi vaikea saada erityisesti kotihoitoa ja ympärivuorokautista hoivaa, mitkä ovat olennaisia palveluja iäkkäiden terveyden ja turvallisuuden varmistamiseksi. Rakenteellinen ikäsyrjintä näkyy myös digitalisaatiossa, jossa iäkkäiden mahdollisuuksia oppia ja ylläpitää digitaitoja tai asioida ilman digipalveluja ei ole riittävästi turvattu, Topo toteaa.

Ikäsyrjinnän vähentämiseksi päätöksenteossa on laadittava ohjeistus ikävaikutusten arvioinnin toteuttamisesta säädösvalmistelussa ja päätöksenteossa. Päätöksentekoon ja säädösvalmisteluun tarvitaan nykyistä enemmän ja monipuolisemmin tietoa iäkkäistä ja heidän asemastaan ja oikeuksiensa toteutumisesta erityisesti kaikkein iäkkäimmistä ja vaikeissa tilanteissa olevista iäkkäistä. Vanhusasiavaltuutettu painottaa sitä, että tutkimuksista ja tiedonkeruista on poistettava yläikärajat, jotta päätöksentekoon saadaan tietoa myös kaikkein iäkkäimmistä.