Rokotukset ovat sekä terveysteko että säästötoimi

Rokotteet tuovat ikääntyneille terveempiä vuosia ja säästävät yhteiskunnan varoja, todettiin eduskunnan rokoteryhmän ja seniorijärjestöjen tilaisuudessa.

TUOMAS TALVILA

– Yli 65-vuotiaiden rokotesuojan vahvistaminen vakavia hengitystieinfektioita vastaan ehkäisee sairaalahoitoja, sydän- ja aivoinfarkteja sekä kuolemia. Rokotukset ovat yksi tehokkaimmista ja kustannusvaikuttavimmista keinosta lisätä ikääntyvän väestön terveyttä ja hyvinvointia sekä ylläpitää toimintakykyä, totesi dosentti, erikoislääkäri Eeva Ruotsalainen Terveet vuodet vanhuuteen – rokotusten paikka suomalaisessa terveyspolitiikassa -tilaisuudessa.

Eduskunnan kansalaisinfossa 6.10. pidetyn ja yleisölle suorana striimatun tapahtuman järjestivät eduskunnan rokoteryhmä ja seniorijärjestöt.
Ruotsalainen muistutti, että ikä on itsenäinen riskitekijä vakaville infektioille. Suomen väestön ikääntyessä vaikuttavien ennaltaehkäisevien toimien merkitys kasvaa. Jokainen ehkäisty vakava infektio tarkoittaa paitsi parempaa terveyttä myös pienempää tarvetta päivystykselle, sairaalahoidolle ja hoivapalveluille.

– Yli 65-vuotiaiden rokottaminen hyödyttää paitsi yksilöitä, koko yhteiskuntaa.
Ruotsalainen nosti esiin neljä hengitystieinfektiota – influenssa, korona, RS-virus ja pneumokokki – joilla voi olla vakavia seuraamuksia.

Tällä hetkellä kaikki 65 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat saavat maksuttoman influenssarokotuksen. Koronarokotteessa vastaava ikäraja on 75 vuotta. Pneumokokki- ja RS-virusrokotteita yli 65-vuotiaat eivät saa puhtaasti ikäperusteisesti maksuttomana.

– Kattava rokotusohjelma edistää yhdenvertaisuutta. Terveys ei saa olla kiinni asuinpaikasta, tulotasosta tai kyvystä selvittää, mitä rokotteita kulloinkin tarvitaan, Ruotsalainen painotti.

Geriatrian professori emeritus Timo Strandbergin esityksen otsikkona oli Rokotukset ja muistisairauksien ehkäisy

– Myöhemmän iän muistisairaus on monitekijäinen oireyhtymä eikä meillä ole yhtä konstia jolla se ratkaistaisiin. Kuitenkin on tällä hetkellä usealla eri taholla tultu siihen johtopäätökseen, että jopa lähes puolet muistisairauksista olisi ehkäistävissä – tai ainakin lykättävissä.

– Viime vuosina on tullut esille se, miten infektiot ennustavat tulevaa muistisairausriskiä. Todellakin näyttää olevan, että mikä tahansa tulehdussairaus lisäisi tulevaa muistisairausriskiä. On loogista ajatella, että tällöin sairauksia ehkäisevillä rokotuksilla on myös muistisairauksia ehkäisevää vaikutusta.

– Täytyy tosin heti perään sanoa, että näyttö infektioiden ja rokotusten yhteydestä perustuu vasta havainnoiviin tutkimuksiin joissa on myös paljon sekoittavia tekijöitä. Satunnaistettuja tutkimuksia ei vielä ole, ja sellaisten järjestäminen vaatisikin suuria tutkimusjoukkoja ja paljon aikaa.

Timo Strandberg pohti myös sitä, että kun rokotusten kattavuus ei ole optimaalista, voisi tieto mahdollisuudesta muistisairauksien ehkäisyyn lisätä rokotusten ottamista.

Esimerkiksi influenssarokotteen ottaa nykyisin noin 60 prosenttia 65 vuotta täyttäneistä.

– Kattavuus voisi olla selvästikin vahvempi, totesi myös tilaisuuden ensimmäisen puheenvuoron käyttänyt valtioneuvos Matti Vanhanen.

– Jos ajatellaan sitä, mitä hyötyjä olisi aikaan saatavissa, ei tarvitse olla alan lääkäri voidakseen luetella aika pitkän listan. Antibioottiresistenssin leviämistä hidastettaisiin, kuolemia vähennettäisiin, ikäihmisten toimintakyky säilyisi parempana, sairaalakuormitus pienentyisi, ja varsinkin laitoksissa olevien kohdalla laumasuojan vahvistaminen toisi hyötyjä.

– Ikääntyneiden rokotesuoja on esimerkki ratkaisusta, joka samanaikaisesti parantaa kansalaisten terveyttä ja vahvistaa julkisen talouden kestävyyttä. Siksi sen kehittämiseen on kiinnitettävä huomiota tulevissa terveyspoliittisissa ratkaisuissa, sanoi eduskunnan rokoteryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Maaret Castrén (kok.).

– Ikääntyneillä on oikeus vaikuttaviin ja kustannusvaikuttaviin keinoihin suojata terveyttään. Kun rokotuksilla voidaan ehkäistä vakavia sairauksia, säilyttää toimintakykyä ja samalla säästää yhteiskunnan varoja, niiden saatavuuden parantaminen on järkevä ja vastuullinen terveysteko, totesi Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n puheenjohtaja Matti Huutola.

Kuva ylhäällä: Rokotetilaisuuden Terveemmät vuodet hyödyttävät koko yhteiskuntaa -paneelikeskusteluun osallistuivat kansanedustajat Ville Valkonen (kok.) ja Bella Forsgren (vihr.). Moderaattorina toimi eduskunnan rokoteryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Maaret Castrén (kok.) (oikealla selin).