EETUn juhlaseminaarissa pohdittiin eläkejärjestelmää ja ikääntymisen kysymyksiä

Teksti ja kuvat: TUOMAS TALVILA

Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry järjesti 20-vuotisjuhlaseminaarin perjantaina 18. syyskuuta. Puhujina olivat Kevan toimitusjohtaja Jaakko Kiander, vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo ja hyvinvointiasioiden johtaja Maria Salenius Kuntaliitosta.

Kuuden EETU-järjestön puheenjohtajapaneelissa esiteltiin tavoitteita ensi vuoden huhtikuussa pidettäviin eduskuntavaaleihin.

EETU kehottaa ottamaan eläkeläisväestön vahvasti mukaan oikeudenmukaisen yhteiskunnan rakentamiseen. Tähän päästään varmistamalla eläkeläisten toimeentulo ja palvelut, lisäämällä osallisuutta ja estämällä syrjäytymistä.

Kasvavassa eläkeläisväestössä on suuri mahdollisuus aktiivisina yhteiskunnan jäseninä, vapaaehtoistyön ja hoivan tekijöinä, työvoimana ja ostovoimaisina kuluttajina. Eläkeläisväestöä ei tule nähdä kustannusten lisääjänä vaan kasvun lähteenä, EETU painottaa.

– Meillä on yhteinen usko siihen, että Suomi on valtio joka erilaisista poliittisista intresseistä ja näkemyksistä huolimatta haluaa huolehtia työuransa päättäneiden ihmisten arvokkaasta ikääntymisestä. Toistaiseksi suomalaisessa yhteiskunnassa tämä tahtotila on ollut vahva, EETUn puheenjohtajana tänä vuonna toimiva Matti Huutola totesi avaussanoissaan.

Seminaaria isännöineen eläkevakuuttaja Kevan toimitusjohtaja Jaakko Kiander summasi, että työeläkejärjestelmä on vakaalla pohjalla ja sen rahoitus vahvempi kuin koskaan aikaisemmin.

– 80- ja 90-luvuilla pelättiin tulevaa eläkepommia, mutta suurten ikäluokkien eläköityminen meni paremmin kuin kuviteltiin. Nämä ikäluokat ovat tukevasti eläkkeellä ja se on saatu hyvin maksettua.

– Väestökehitys on maahanmuuton seurauksen ollut ennustettua parempi, eläkemenot ovat pysyneet kurissa, keskimääräistä eläkeikää on onnistuttu nostamaan, ihmiset ovat paremmassa kunnossa ja työkyky on parantunut, Kiander listasi vakaan tilanteen perusteita.

– Eläkemaksujen korotuspainetta ei ole, on odotettavissa että maksuja voidaan jopa alentaa.

Mutta siitä huolimatta että rahoitustilanne on erittäin hyvä, eläketurvan tulevaisuuden näkymät ovat epävarmat. Taustalla ovat valtiontalouden ongelmat.

– Näiden ongelmien syy ei ole eläkkeissä, mutta niitä korjaamaan on huudettu eläkejärjestelmää.

Eduskuntavaalit pidetään ensi vuoden huhtikuussa.

– Paineet kasaantuvat vaalien jälkeisiin hallitusneuvotteluihin. Siellä erilaiset eläkkeiden leikkausehdotukset nousevat varmasti taas pinnalle.
Näin, vaikka työeläkejärjestelmästä ei Kianderin mukaan ole julkisen talouden pelastajaksi.

– Eläkkeiden leikkaus pienentäisi eläkeläisten verotettavaa tuloa ja sitä kautta valtion ja kuntien verotuloja. Hyöty valuisi eläkelaitoksille, joille jäisi entistä enemmän rahaa rahastoihinsa.

Vanhusaisavaltuutettu Päivi Topo esitteli viisi suositusta seuraavalle hallituskaudelle.

Yksi niistä liittyy digitalisaatioon: Kuinka turvataan iäkkäiden mahdollisuudet hankkia ja ylläpitää digitaitoja sekä varmistetaan digiä käyttämättömien yhdenvertainen asema.

– Vanhusasiavaltuutetun toimistolla ei ole sellaista päivää, etteikö tulisi yhteydenottoa digitalisaatiosta. Ikäihmiset kertovat, kuinka he digimaailmassa eivät pysty hoitamaan asioitaan, eivät saa tietoa, tai kuinka sähköiset laskut ovat menneet perintään koska he eivät ole edes huomanneet laskuja saaneensa.

– Nyt on se hetki, että tälle asialle pitää tehdä jotain, Topo sanoi.
Vanhusasiavaltuutetun suositukset digiasioissa ovat seuraavat:

1. Toteutetaan valtakunnallinen ohjelma kaikissa kunnissa perusdigitaitojen ja turvallisen asioinnin opetuksesta ja tuesta iäkkäille.
2. Avataan lisää yhteispalvelupisteitä eli Suomi-pisteitä turvaamaan tiedonsaanti ja viranomaisasiointi digiä käyttämättömille ja digitukea tarvitseville koko maassa. Varmistetaan, että kussakin asiointipisteessä on saatavilla kuntien, hyvinvointialueiden ja valtion viranomaisten neuvontaa ja asiointitukea.
3. Selvitetään sääntelytarpeita koskien sähköisissä palveluissa tapahtuvaa puolesta asiointia ja toisen henkilön tukemana tapahtuvaa sähköistä asiointia ottaen huomioon ikääntyneiden henkilöiden tietoturva ja tietosuoja.
4. Varmistetaan, että eduskunnassa ja valtioneuvostossa on osoitettu vastuutahot digitalisaation ja yhdenvertaisuuden kysymysten käsittelyyn.

Hyvinvointiasioiden johtaja Marja Salenius Kuntaliitosta pohti kuntien roolia ikääntyneiden asioissa.

– Syntyvyyden lasku ja väestön ikääntyminen puhuttavat kuntakentällä kovasti. Mitä tarvitaan, että palvelut voidaan turvata muutosten myllerryksessä?
Vaikka sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät ja järjestämisvastuu ovat jo vuodesta 2023 olleet hyvinvointialueilla, ikääntyneiden hyvinvointi on edelleen kuntakysymys, Salenius painotti.

– Minusta terveyden edistämisen näkökulma on kunnissa oivallettu hienosti. Kunnilla on tärkeä tehtävä ylläpitää kuntalaisten toimintakykyä mahdollisimman pitkälle vanhuuteen.

– Asumisasiat, liikkumisen asiat, kuljetuspalvelut, turvallisuuden edistäminen, erilainen koordinointirooli, digituki ja paikallisen kulttuuriperinnön vaaliminen. Monenlaisia erilaisia näkökulmia, Salenius listasi.

EETU ry:n tavoitteita eduskuntavaaleihin 2027