Keskieläke nousi lähes 2 000 euroon – suuret eläkkeet ovat yhä harvojen herkkua

Suomalaisten keskieläke kehittyi vuonna 2023 myönteisesti. Samalla kokonaiseläkemenot kasvoivat – eläkkeitä maksettiin lähes 38 miljardia euroa, kertoo Eläketurvakeskus.  Maassa oli viime vuonna 1,6 miljoonaa eläkkeensaajaa.

Suomalaisten keskimääräinen kuukausieläke vuonna 2023 oli 1 977 euroa, kun se edellisvuonna oli 1 845 euroa. Mediaanieläke oli viime vuonna 1 736 euroa kuukaudessa. Tiedot ilmenevät Eläketurvakeskuksen (ETK) ja Kelan yhteistilastosta.

Keskieläkkeen noususta huolimatta yli 60 prosenttia eläkeläisistä sai eläkettä alle 2 000 euroa kuukaudessa. Heitä on lähes miljoona.

– Suuret eläkkeet ovat yhä harvojen herkkua. Esimerkiksi yli 5 000 euron eläkettä maksettiin viime vuonna noin 2 prosentille eläkkeensaajista. Enemmistö heistä on miehiä, tilastosuunnittelija Joonas Hautamäki kertoo Eläketurvakeskuksen tiedotteessa.

Vuonna 2023 miesten keskieläke oli 2 216 euroa kuukaudessa. Naisten eläke oli 1 779 euroa. Sukupuolten välinen eläke-ero pysyi edellisvuoteen verrattuna liki ennallaan.

Eläke-erot, myös naisten ja miesten kohdalla, heijastavat tehtyä työuraa, sen pituutta ja palkkatasoa.

Suurimmat eläkkeet Uudenmaan kunnissa
Keskimäärin suurimmat eläkkeet maksettiin edellisvuosien tapaan Uudellamaalla, jossa keskieläke oli 2 332 euroa. Pienimmät eläkkeet maksettiin Etelä-Pohjanmaalla, jossa keskieläke oli 1 724 euroa.

Kuntatasolla Kauniainen erottui edelleen muista 3 550 euron keskieläkkeellä. Espoossa keskieläke oli 2 644 euroa, Helsingissä 2 450 euroa. Suomen pienin keskieläke oli yhä Soinin kunnassa, 1 464 euroa.

Eläkeläisten osuus väestöstä suurin Etelä-Savossa
Suomen eläkkeensaajien määrässä tapahtui vuonna 2023 vain pieniä muutoksia. Maassa oli 1,6 miljoonaa eläkkeensaajaa. Eläkkeensaajien osuus koko maan väestöstä oli 33 prosenttia, kun tarkastellaan 16 vuotta täyttäneitä.

Suhteellisesti eniten eläkkeensaajia asuu edelleen Etelä-Savon maakunnassa, jossa eläkkeensaajien osuus oli viime vuonna yli 45 prosenttia väestöstä. Toiseksi eniten eläkkeensaajia asuu Kainuussa, lähes 44 prosenttia väestöstä. Kolmanneksi eniten eläkeläisiä asuu Kymenlaaksossa, jossa heitä oli lähes 42 prosenttia.

Suomessa on 72 kuntaa, joiden väestöstä yli puolet on eläkkeensaajia.

Työkyvyttömien osuus väestöstä pienentynyt selvästi
Työkyvyttömyyseläkettä sai Suomessa viime vuonna 178 000 henkilöä, vajaa pari prosenttia edellisvuotta vähemmän.
Työkyvyttömyyseläkeläisten osuus työikäisestä väestöstä oli suurin Kainuussa sekä Etelä- ja Pohjois-Savossa, noin kahdeksan prosenttia 16–64-vuotiaista.

– Näissä maakunnissa kehitys on kuitenkin ollut myönteistä, kuten muissakin maakunnissa. Vielä vuonna 2013 työkyvyttömyyseläkkeensaajien osuus Kainuun työikäisistä oli lähes 11 prosenttia, ETK:n Joonas Hautamäki tarkentaa.

Työkyvyttömyyseläkkeensaajien väestöosuus on ollut pidempään laskussa koko maassa. Vuonna 2013 vajaa seitsemän prosenttia Suomen työikäisistä sai työkyvyttömyyseläkettä. Vuonna 2023 työkyvyttömyyseläkkeensaajien osuus oli kutistunut reiluun viiteen prosenttiin.

Kokonaiseläkemenot lähes 38 miljardia
Suomessa maksettiin eläkkeitä ja niihin rinnastettavia etuuksia ennakkotiedon mukaan kaikkiaan 37,7 miljardia euroa vuonna 2023. Lakisääteinen eläkemeno oli 37,1 miljardia euroa.

Maksetuista eläkkeistä 34,1 miljardia oli työeläkkeitä. Kela maksoi kansaneläkkeitä ja takuueläkkeitä yhteensä 2,6 miljardia euroa.
Lähes 90 prosenttia eläkkeistä maksettiin vanhuuseläkkeinä.

Mitä keskieläke kuvaa?
• Keskieläke kuvaa Suomessa asuvien keskimääräistä kokonaiseläkettä. Kokonaiseläke sisältää henkilön saaman työeläkkeen, kansaneläkkeen, näihin eläkkeisiin rinnastettavat erityisturvan mukaiset eläkkeet sekä takuueläkkeen.
• Tietoihin eivät sisälly osa-aikaeläkettä, osittaista vanhuuseläkettä tai pelkkää perhe-eläkettä saavat.
• Tiedotteessa mainitut eläketulot ovat bruttosummia.
• Tiedot perustuvat Eläketurvakeskuksen ja Kelan yhteistilastoon.

Aiheesta lisää Eläketurvakeskuksen sivuilla