Kävelypässien blogi: Numerot kertoivat rollaattorimarssien tarpeellisuudesta

PEKKA ISAKSSON

Honkos-Antti toi Helsingin Rollaattorimarsin kulkueeseen monissa mielenosoituksissa ja kulkueissa karaistuneen Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta -banderollin. Se on niin leveä, että ensin ihmettelimme, sopiiko se lainkaan marssille mukaan. Sovittelimme sitä myös pysyväksi tunnukseksi kansalaistorin esiintymislavalle. Siihen se oli joko liian lyhyt tai muuten hankala. Sitten ihmettelimme, löytyisikö sille kantajia, kun paikalla olleista kävelypässeissä niin suuri osa oli muissa tehtävissä.

Sitkeänä kävelypässinä Antti otti komean banderollin mukaan eduskuntalon edustalle, josta kulkue torille lähti. Kova yrittäminen tuotti tulosta. Lopulta kokoontumispaikalta löytyi riittävästi kantajia kahden kävely-Hannun, Hurmeen ja Partasen, tueksi. Mutta annetaanpas Antin itsensä kertoa tukikantajien etsimisestä. Kertomus on eiliseltä alkuillalta, mutta ei ehtinyt silloin julkaisuun blogiin:

”Kotonakin ihmettelen: 30 henkilöä oli kantohoukutukseni uhrina, 29 heistä oli ensi kerran mielenosoituksessa ja kaikki 30 innoissaan, vaikka ei ollut itsetuntoa tarttua banderolliin. Poikkeuksellinen mukava reissu, koin melkein ihmeparannuksen, kun jo aamupäivän aikana ei vasurikoipi kiukutellut, tosin nyt saattaaa…”

Luvuista piti muutenkin kirjoittamani. Myös ne kertovat tilaisuuden tunnelmasta. Grekelän Esko ja minä taisimme olla niin innoissamme kulkueesta ja juhlasta, että arvioimme hieman suuripiirteisesti osallistujamäärän. Myöhemmin olen lukenut juttuja marssista, ja YLE kertoi järjestäjien arvion olleen noin 3 000 eli noin kaksikolmasosaa meidän tekemästämme ja eilisessä blogissa julkaistusta arviosta.

Jos me olimme suuripiirterisiä, oli MTV toimittaja pienipiirteinen. Hänen tekemänsä jutun otsikko kertoi Helsingin marssilla olleen satoja osallistujia ja kuvatekstissä määrä supistui pariinsataan ihmiseen. Kuten Jorma kirjoitti Rollaattorimarssin Whatsapp-ryhmässä: ”Kuinka MTV kehtaa esittää parinsadan osallistujan määrän? Tämä on kyllä karmein alitus, mikä on mun miekkariosallistumiseni osalta tapahtunut. ” Voin vakuuttaa, että niiden määrä ei ole pieni.

Mitäpä tähän muuta voi sanoa kuin että lukujenkin kauneus on katsojan silmässä. Marssijoiden määrä, rollaattorimarssien laajeneminen lähes koko maahan ja ensikertalaisten määrä Antin pikaotoksessa kertovat, kuinka suuri tarve tällaisille mielenilmauksille on – ja kuinka suuri on huoli ja hätä vanhusten ja ikäihmisten tilanteesta. Kovin uskottava ei ollut eduskunnan varapuhemiehen Paula Risikon vakuuttelu kansalaistorilla, että kaikki 200 kansanedustjaa tuntevat huolta vanhusten asemasta. Sivistynyt varttunut väki ei alkanut buuata, mutta yleisöstä nousi ääni, jota hyvällä tahdolla voisi kutsua murinaksi.

Enemmän kuin paikallaan oli kansalaistorin tilaisuudessa puhuneen vanhusasianvaltuutettu Päivi Topon puheessa esittämä lainaus Suomen perustuslaista: ”jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.”

Kävelypässit toivovat, että kansanedustajat ja muut päättäjät muistavat tämän, ettei murinaa tarvitse voimistaa. Samalla toivotamme onnea kaikille Suomen äideille huomisena äitienpäivänä ja kaikkina muina päivinä. Kävelemisiin!