”Hölmöläisten peitonpaikkuuta” – EETU ry: Valtiontalous vain vajoaa eläkeläisiltä leikkaamalla.
Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry on huolissaan toistuvista toiveista leikata eläkeläisten
toimeentuloa. Tätä on esitetty niin tutkimuslaitosten kuin poliitikkojen suulla.
Keskiviikon Helsingin Sanomissa valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) sanoi, että eläkkeistä on pakko leikata osana hallituksen säästöpakettia.
– Nyt jos koskaan on eläkeläisjärjestöjen aika toimia, totesi EETUn puheenjohtajajärjestön Kansallisen senioriliiton toiminnanjohtaja Maarit Kuikka EETUn tiedotustilaisuudessa keskiviikkoaamuna.
EETU julkisti tilaisuudessa kuuden eläkeläisjärjestön kannanoton. Sen mukaan mukaan työeläkkeistä leikkaaminen olisi hölmöläisen peitonpaikkuuta, missä olennaisin on unohtunut.
”Leikkausten seurauksena eläkejärjestelmään jäisi vain enemmän rahaa ja valtion verotulot laskisivat. Kansan- ja takuueläkkeiden leikkaus puolestaan vähentäisi valtion menoja, mutta kostautuisi eläkeläisköyhyytenä ja lisääntyneinä sosiaalimenojen, toimeentulotuen ja sairastamisen menoina”, kannanotossa todetaan.
EETUssa on otettu ilolla vastaan lupaukset siitä, että kansaneläkkeisiin ei kosketa. Maarit Kuikka tosin epäili tiedotustilaisuudessa, onko tämäkään luopaus enää voimassa. – Kansaneläkkeen leikkauksia vastustamme jyrkästi.
EETUn mukaan leikkauskeskustelussa on virheellisesti väitetty, että vanhuuseläkeläiset olisi vapautettu leikkauksista.
”Muistutamme, että eläkkeiden verotus on palkkatulon verotusta kireämpää. Eläkeläisiltä kerättävät verot olivat vuoden 2022 verotuksessa lähes 7,5 miljardia euroa. Muistutamme myös, ettei osaan eläkeläisistä kohdistuvan raippaveron alarajaan ole tehty vuosiin muutosta.”
EETU huomauttaa myös, että valtiontalouden tilanne heikentää monin tavoin eläkeläisten selviytymistä. Sote-uudistus ei ole tuonut helpotusta asiaa.
”Kotihoitoa tai ympärivuorokautista hoivaa ei riitä kaikille tarvitseville. Sote-palveluiden saatavuudessa on vaikeuksia. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja on nostettu. Myös hintojen nousu, kuten energian, ruoan ja lääkkeiden kallistuminen koskettaa voimakkaasti eläkeläisiä. Eläkkeensaajan asumistukeen kohdistuu indeksijäädytys eikä tukeen tule korotuksia vuosina 2024 – 2027.”
Pienituloisuus vanhuuseläkeiässä myös eroaa pienituloisuudesta työiässä.
”Jos eläke on pieni, sen varassa sinnitellään koko loppuelämä jopa vuosikymmenien ajan vailla todellisia mahdollisuuksia parantaa omaa tulotasoa esimerkiksi töitä tekemällä. Työikäisellä on ainakin teoriassa mahdollisuus tehdä lisätöitä jonkin yllättävän lisämenon kattamiseksi.”
”Julkisuudessa on myös esitetty, että osa eläkeläisistä (65 – 74-vuotiaat) on muuta väestö varakkaampaa, minkä vuoksi sopeutustoimenpiteitä voidaan kohdistaa heihin. Muistutamme, että monen muun suomalaisen tavoin eläkeläisten varallisuus on pääosin sidottu omaan kotiin”, kannanotto toteaa.
Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Jan Koskimies sanoi tiedotustilaisuudessa toivovansa, että valtiontaloutta tasapainotettaessa mietittäisiin kunnolla kaikki tulonjakovaikutukset.
– Indeksileikkaus koskettaa kaikkia eläkeläisiä, ja se myös merkitsee koko loppuelämän ansiotason alenemista.
Huoli jaetaan
EETU-järjestöt toteavat jakavansa huolen valtiontalouden tilasta, mutta valittujen keinojen on oltava oikeudenmukaisia.
”Valtiontaloutta tulee kohentaa oikeudenmukaisella verotuksella. Esimerkiksi yleisen arvonlisäveron nosto yhdellä prosenttiyksiköllä pohjoismaiselle tasolle olisi oikeudenmukaisempaa kuin vanhuspalveluista tai eläkkeistä leikkaaminen. Tämän edellytyksenä on kuitenkin hintojen nousun korvaaminen täysimääräisillä eläkkeiden indeksitarkistuksilla. Sen sijaan lääkkeiden ja ruoan alennettuja arvonlisäverokantoja ei tule korottaa.”
”Eläkkeen ohella tehtävän työn tulee olla kannattavaa. Kannustimia voidaan lisätä keventämällä eläkkeen ohella tehtävän työn verotusta ja parantamalla sen eläkekertymää.”
”Suomessa on pidettävä kiinni sukupolvien välisestä solidaarisuudesta ja siitä, että kaikki voivat luottaa turvattuihin eläkepäiviin. Yhteiskunnan ei tule leikata eläkeläisiltä vaan tukea eläkeläisten aktiivisuutta ja hyvinvointia. Näin ennaltaehkäistään sairauskuluja ja mahdollistetaan mittava eläkeläisten vapaaehtoistyö kansalaisyhteiskunnassa, omaishoidossa ja lasten hoitoon osallistumisessa,” EETU-järjestöt toteavat.
Olen 74-vuotias eläkeläinen ja olen iloinen tästä kirjoituksestanne. Kunpa veisitte tämän painavan viestinne ja kannanottonne nyky-hallituksen tiedoksi. Minusta hallitus ”poukkoilee sinne tänne” yrityksessään löytää keinoja Suomen talouden tasapainottamiseksi ja velkataakan pienentämiseksi.
Uutisten seuraaminen tuo ainakin minulle rauhattoman olon joka kerta, kun hallituksen ”rahatoimista” on kyse.
Onneksi vetoatte perustuslailliseen eläkeoikeuteemme.
Vaikuttaa siltä, että uutisoidaan liikaa keskeneräisiä, vakavia asioita ennen kuin on perehdytty mahdollisten muutosten pohjimmaisiin vaikutuksiin. Siitä seuraa monenlaista hämmennystä ja hätää ja pahaa mieltä.
Hallituksella ei saisi olla liian kiire päättää meitä kansalaisia koskevista suurista asioista. Kaikenlainen pahoinvointi on lisääntynyt jo Hyvinvointialueiden perustamisestakin. Eli ne vaikuttavatkin ”pahoinvointialueilta”, kun lääkäriin ei ainakaan minun kotiseudullani pääse yhtä hyvin kuin aiemmin.
Kiitos kommentista! Koetamme kaikissa EETU-järjestöissä yhdessä tehdä parhaamme, jotta viestimme ja kannanottomme näissä tärkeissä eläkeasioissa kuuluisi ja että sillä olisi myös vaikutusta.