Eläkeläiset ry:n hallitus: Hoivakriisi on ratkaistava

Eläkeläiset ry:n hallitus 15.3.2024

Suomen vanhin valtakunnallinen eläkeläisjärjestö Eläkeläiset ry vaatii loppua vanhustenhoivasta leikkaamiselle. Vastuu tilanteesta ja avaimet kriisin avaamiseen ovat maan hallituksella.

Resurssipulassa kamppailevat hyvinvointialueet on asetettu mahdottoman tehtävän eteen: kuluja pitäisi vähentää, vaikka palveluita tarvitsevien määrä kasvaa. Hallituksen ajamat työmarkkinatoimet, kuten naisvaltaisten alojen palkkakuopan sementointi ja aikuiskoulutustuen lakkautus, heikentävät sote-alan vetovoimaa ja pahentavat työvoimapulaa.

Leikkauksia ajavien ja niillä hekumoivien poliitikkojen on pysähdyttävä katsomaan peiliin. On vastuutonta kalastella ääniä suomalaisiin iskostetulla ajatuksella tehottomista julkisista palveluista ja hallinnosta. Ylivoimaisesti suurin osa esimerkiksi vanhustenhoivan kustannuksista ei ole hallintoa, vaan palveluita, joille leikkaukset aikaansaavat suurta ja arvaamatonta vahinkoa.

Hoivakriisi on kansallinen häpeä, joka ei ratkea leikkaamalla. Vanhuspalveluiden rahoitus on nostettava pohjoismaiselle tasolle. Parempi työnjako, liikkuviin palveluihin ja digipalveluihin satsaaminen tuovat myös ajan mittaan säästöjä. Koulutus- ja työmarkkinapolitiikalla voidaan lisätä alan houkuttelevuutta ja parantaa palkkoja ja työehtoja. Näin saadaan myös hallintaan erittäin kalliin vuokratyövoiman kasvu.

Kyselyiden mukaan suomalaiset vastustavat leikkauksia sote-palveluihin . Emme halua nähdä toistuvasti uutisia ilman hoivaa jätetyistä vanhuksista. Viisaat päättäjät ymmärtävät myös, että ikääntyneistä huolehtiminen on kansantaloudelle eduksi: vanhuspalvelut, aivan kuten lastenhoito, vapauttavat merkittävästi osaavaa työvoimaa omaishoidosta työmarkkinoille.

Hallituksen on nostettava katseensa nykyhetkestä kauemmas. Tilapäisen taloustaantuman vuoksi ei saa aiheuttaa vahinkoa pitkälle tulevaisuuteen. Suomi käytti vuonna 2020 vanhuspalveluihin 1,6 % BKT:stä, kun Ruotsissa vastaava luku oli 2,4 prosenttia. Jos Suomi käyttäisi saman osuuden, täyttäisi se rahoitusvajeen mennen tullen.

Hoivakriisiä ei voi jättää ratkaisematta. Emme halua taantua maaksi, jossa hyvä vanhuus on varattu vain niille, joilla on lapsia tai muita omaisia hoitamassa. Omaishoito on jo nyt mittavaa, kun arviolta 700 000 työssäkäyvää ihmistä auttaa läheistään korkean iän, sairauden tai vamman vuoksi. Heidän taakkaansa ei tule kasvattaa.