Kävelypässien askelviikkojen satoa ja saldot

Antti Honkonen

Vekkuli ikäukkeliryhmä eli Kävelypässit oli tänäkin syksynä mukana Suomen Työväen Urheiluliitto TUL:n ASKELVIIKOT-tapahtumassa.

Aiemmin Askelkisa-nimellä olleet tapahtumat korostivat ”kisa”-päätteeseen liittyen kilpailua ja pyrkimistä parempaan tai enempäänkuin muut osallistujat.

Nyt jo 15:sta syystapahtuma oli ”kilpailu” enää vain yksilösarjoissa. Mutta joukkueille (tai erilaisille kaveriryhmille) syysviikot tarjosivat vähemmän verenhimoista kilpailua eli terveysliikuntaa – iloisin kisailumielin – kunkin joukkueen jäsenten keskiarvotuloksella.

Kävelypässi-blogissamme on jo ollut kirjoituksia syyskuun kaksiviikkoisesta tapahtumasta, joten kaivetaan esiin järjestäjien nyt julkaisemia osallistujien, yhteensä – maapallon kahdesti kiertämisen yhteisaskelluslukemia.

Vaatimattomasti mainitsemme, että avausviikolla kävelypässit olivat televisiossa, josta lisää blogissa https://elakelaiset.fi/kavelypassien-blogi-tuln-askelviikkojen-toinen-viikko-satoi-ja-sattui-monenmoista/ Siitä löytyy edelleen linkki maikkarin Huomenta Suomi -ohjelmaan.

Kivan kisailun askelmääriä 7– 20.9.2026

JOUKKUEIDEN KESKIARVOASKELMÄÄRIÄ (6 ”askelahneinta” joukkuetta):

1) Kävelypässit: keskimäärin 329615 askelta/6 henkilöä.

2) Helsingin Jyry: 320590 askelta/hlö.

3) Pirkanmaan Sydänyhdistys ry: 286350 askelta/hlö.

4) Tuorsniemen likat: 257021 askelta/hlö.

5) Pirhan HYTEläiset: 212952 askelta/hlö.

6) Plikat Porista: 201915 askelta/hlö.

(Joukkuetuloksia sai lähes 100 ryhmää.)

Kävelypässiryhmään kuuluivat AnttiH, EskoG, HannuP, JormaP, PekkaI ja PenttiR. Kärkijoukkueen KESKIARVO syntyi laitalukemista noin 150 000  ja 420 000. Yhhteismäärä oli miltei 2 miljoonaa askelta.

YKSILÖT/nimimerkit, askelmäärien kärkikymmenikkö:

Timo: 571482 askelta. 2) Minneli: 468523 askelta. 3) Kävelypässi1945: 419145 askelta. 4) Juha66: 390902 askelta. 5) Höllilä: 358649 askelta. 6) Jenninen: 355856 askelta. 7) PartsuPässi 337014 askelta. 8) vilmakoskinen: 315178 askelta. 9) marde91 309593 askelta, 10) Pekkapässi: 305855 askelta.

TUL:n tuloslistauksessa on 300 yksilötulosta nimimerkein. Kävelypässi-joukkueesta osallistuivat samalla – myös – yksilösarjaan em. kärkikymmenikön kolmas, seitsemäs ja kymmenes. Tulokset kokonaisuudessaan ovat tämän linkin takana https://liikkeelle.tul.fi/haaste/6

Kova vastus oli nettibyrokratia

Syysmyräkät eivät ilmeisesti yhtään osallistujaa kaataneet, mutta upouuden atk-prosessin kanssa paini moni muukin. Järjestäjillä meni melkoisesti aikaa lopputulosten saamiseen, koska kaikki osallistujat eivät osanneet tai ainakaan ymmärtäneet uuden netti-ilmoitussysteemin hienouksia, jotka saattoivat tuntua jopa kierouksilta…

Erään koulun innokas vanhempainyhdistys oli kerännyt miltei miljoona askelta, ja lukema loisti nettituloksissa joukkuesarjan kärjessä. Mutta joukkuesarjassa haettiin joukkueiden osallistujien keskiarvotuloksia, ei siis ”vain” yhteistä askelmäärää, jonka jotkut joukkueet olivat erheellisest ilmoittaneet.

Itsekin astuin viimeisen päivän tuloksen ilmoittamisessa ”aika-ansaan”, kun yritin turhaan korjata noin 30 000 askeleen vajausta tekemäni 13.9.2026 päiväsaldon todelliseen lukemaan, joka oli  yli 62 000 askelta. No, sijoitus yksilösarjassa olisi yhä ollut kolmas, eikä joukkuesarjan niukka kärkisija olisi muuttunut.

Muutamia elämyksiä ja kokemuksia Askelviikoilta

AnttiH (eli Kävelypässi1945):

Omaa osallistumistani uhkasi joutumiseni aivan Askelviikkojen alla ambulanssilla yöksi sairaalaan äkillisen rintakivun vuoksi. Monien tutkimusten jälkeen lääkäri kertoi lauantaian aamuviideltä, että ”voit toki omalla vastuullasi osallistua” maanantaiaamuna alkavaan Askelviikkoon.

Olin perjantaiaamuna jumpannut Eevani kanssa TV2:n aamujumppaa, jossa innokkaasti olin venytellyt eli heitellyt liian vauhdikkaasti käsiäni puolelta toiselle, kun kyljessä napsahti ja rupsahti. Se ei ollut sydänvaivaa, vaan jo 15 vuotta aiemman kolarissa sijoiltaan menneen, mutta 4 vuotta sitten noin oikealle paikalleen saadun kylkiluun muljahdus, jolloin sen kudos hieman vaurioitui. Ja kuntoutui kävelemisen mahdollistamiseksi.

Ikivaivan ”kaverina” oli vuoden 2025 Askelviikkojen loppukirissä tapahtunut kaatumiseni, joka aiheutti oikeanpuoleiseen käteeni liikerajoitteita.

Askelviikoilla oli Tikkurilan Puistokulmassa liikuntapäivä, josta olin aikonut astella vuosikymmeniä wanhojen kävelysauvojeni kera ainakin puolensataatuhatta lukemaa koti-Jokelaan. Harmillisesti olin saanut kotoani kyydin Tikkurilaan, ja siksi unohtanut kävelykeppini kotiin…

No, avuksi tuli tilaisuudessa esitettyjen apuvälineiden esittely, joista mitään en mielestäni tarvinnut, mutta erittäin sisukkaasti vastustaen ostin kuitenkin upouudet sauvat, jota ostosta en – yllättäen – ole katunut. Nimittäin jo ennen Keravaa noin 2 000 askelluksen ja sauvansiirron jälkeen kestokipu oikeassa kädessä helpotti. Erikoissauvan avulla 100 000 seuraavan askeleen jälkeen kykenin kävelemään Askelviikkojen päätöspäiviin mennessä yli 200 000 askelta ilman mitään sauvoja!

Sauvatemppu tuntuu vieläkin uskomattomalta, mutta on yhtä totta se on  kuin Kävelypässien kanssa yhdessä tai omapäisesti ja -koipisesti upean syysluonnon keskellä vietetty aika. Paljastan samalla, miten toivuin itselleni liian kovista askeltennielemisistä: vaikka joka päivä kävelin minkä ehdin, joka toinen päivä myös etsin  ja poimin – kyykytellenkin – sienisaalista.

PenttiR:

Puolikuntoisena kävelypässinä kävelin kuitenkin yli 150 000 askelta, mikä ei tietty yllä muiden joukkueen jäsenten lukuja lähellekään. Kuitenkin määrä on yli puolet suurempi kuin normaali askelmääräni, joka päivittäin on 7 000 m–15 000 askelta. Mieluisaa olivat kävelyt yhdessä. Silloin askelmäärätkin olivat lähellä 30 000:ta. Kaikki askeleet edistävät ja tukevat nivelrikkovaivaista ja ovat muutenkin hyväksi terveydelle. Pieni kilpailuhenki oli tervetullutta.

PekkaI (eli Pekkapässi):

Mitäpä tuohon Antin laajaan katsaukseen ja Pentin napakkaan kommentiin on lisäämistä. Yksi asia sentään, joka tosin tulee jo Antin kirjoituksessa esille. Askelia voi kerryttää ja kävelyä harrastaa myös muuten kuin patikoimalla kovilla jalkakäytävillä ja kevyen liikenteen väylillä. Minun tuloksestani osa, ehkä kuudennes, on peräisin sieni- ja marjaretkiltä. Metsässä askelia ei kenties kerry yhä ripeästi kuin tasaisilla väylillä, mutta ovatpa sitäkin arvokkaampia.

Ne ovat juuri sitä arki- ja hyötyliikuntaa, jonka vähentymisestä suomalaisia huomautettiin kirjoittamispäivän aamutelevisiossa. Sitä varten ei toki tarvitse mennä metsään, vaan esimerkiksi jättää auton kotiin kauppareissun ajaksi, jos se suinkin on etäisyyksien ja kauppakassin keveyden ansiosta mahdollista.

Erityisen mieluinen elämys Askelviikoilla oli tutustuminen Harttulan Pyhän ristin kirkkoon kirjailija Anneli Kannon opastuksella ja retkiseurana Hämeenlinnan ja Lopen yhdistyksen jäseniä. Siinä yhdistyi monta asiaa: kävelyä hämäläisessä kulttuurimaisemassa, historiaa, kulttuuria ja kumppanuutta. Kiitoksia Hämeenlinnan yhdistyksen tiedottajalle Tuija Nieminen-Kurjelle hienosta blogin aloittavasta kuvasta, jossa kiiruhdamme kirkolle. Kuvassa ovat kaikki kävelypässien joukkueen jäsenet Hannu Partasta lukuun ottamatta, muttä tukijoukoksi tuli Pekka Heikkinen (kuvassa vasemmalla).    

Mitä tulokseeni tulee, olen tosi tyytyväinen siihen, vaikka en aivan yltänyt kävelypässien keskitulokseen. Mitä tulee 10. sijaan tuloslistassa, niin hyvin tiedän, että olisin tipahtanut kärkikymmeniköstä, jos Jorma ja Esko olisivat osallistuneet yksilökisaan. Joten lakki päästä ja kiitoksia heille osallistumisesta nimettöminä kävelykumppaneina Askelviikkoihin!

Jatkamme kävelemistä ja jatkakaa tekin, hyvät ihmiset!