Iltapäivän auringossa -blogi: Valkoista

RAIJA WESTERGÅRD

Sateisena ja harmaana päivänä myös ajatukset monasti viipyilevät syvissä vesissä. Itse olen onnekseni perusoptimistinen luonne, enkä halua/viitsi kovin kauaa rypeä ikävissä asioissa, mutta näin eläkeläisenä on aikaa siihenkin, valitettavasti.

Oheisen kuvan valkoinen pelargonia on kaunis omalla tavallaan ja kestää kaikista parhaiten kesän paahdetta, näin ainakin olen huomannut pitkällä kokemuksella. Vielä kukat kukkivat kauniisti, mutta ihan kohta pääsevät talviteloilleen varasto/autotallirakennuksen ikkunalle, jossa ovat viihtyneet talvikaudet vuodesta toiseen.

Iltojen hämärtyessä on taas aika uppoutua esimerkiksi neuleen tai virkkauksen ääreen. No, minä kudon ja virkkaan läpi vuoden ja mihin vuorokauden aikaan tahansa, joskus jopa öisin, jos unihiekka loppuu. Silloin keitän teetä hunajalla ja teen käsityötä tai kirjoitan. Minulle unettomuus siis ei ole ollut koskaan ongelma vaan mahdollisuus luoda uutta. Näin on ollut koko aikuisikäni, enkä ole siitä koskaan kärsinyt. Kaikki ihmiset eivät todellakaan tarvitse tuntikausien yöunta, päivällä en nuku juuri koskaan.

Käsityön ohella voi samalla katsella vaikka mielenkiintoisia elokuvia tai sarjoja. Muuten, jos ette ole koskaan katsoneet yhtäkään eurooppalaista tv-sarjaa, katsokaa edes tämä eli ranskalainen Le Bureau – vakoojaverkosto, jota voi seurata Areenasta milloin vaan haluaa. Minä katsoin sarjan ensimmäisen kerran jo muutamia vuosia sitten ja tämä toinen kerta oikeastaan parempi, koska ihan kaikki juonenkäänteet eivä ole jääneet mieleen.

Minusta on ihan normaalia esimerkiksi lukea joku kirja ties moneenko kertaan, jos nimittäin kirja sattuu olemaan hyvä ja koskettaa sielua. Tai kuunnella, kuten minä olen kuunnellut äänikirjana Sinuhe egyptiläisen ainakin kahteen kertaan. Ja joka kerran siitä on löytynyt jotain uutta, jota en ole aiemmilla kerroilla huomioinut.

Sama pätee sanomalehteen, koska eilistä lehteä selatessa huomaa ne kaikista tärkeimmät jutut. Ihmisen aivot saattaa toimia niin, että vasta kerratessa asiat ja asiayhteydet loksahtavat oikeisiin uomiinsa. Toki puhun vain omista aivoistani, parempi olla puuttumatta toisten aivotoimintaan millään tavalla.

Tämä tästä tällä erää. Eletetään ihmisiksi.

Kuva: Raija Westergård